Keski-Suomen hyvinvointialueella parannetaan hoitoon ja palveluun pääsyä haasteista huolimatta

Hyvinvointialueet ovat monenkirjavien haasteiden edessä. Hoitotakuu kiristyi syyskuussa 2023 koko maassa, hyvinvointialueet kärsivät talousvaikeuksista ja pandemia kasvatti erityisesti heikoimmassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien hoito- ja palveluvelkaa ja vaikeutti heidän hoitoon pääsyään.

Nyt ammattilaiset ja johto tekevät olemassa olevilla resursseilla parhaansa, mutta yksin se ei selvästikään riitä.

Minne kohdistaa rajalliset resurssit?

Yhtenä keinona saada lyhennettyä perusterveydenhuollon hoitojonoja hallitus aikoo nostaa yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia. Rahaa tähän on varattu nykyisen hallituskauden aikana yhteensä 500 miljoonaa euroa. Kela on laskenut, että tästä mallista hyötyvät eniten keski- ja hyvätuloiset. Mutta onko Kelan arvioima hyötyvien ryhmä se, joka sitä eniten tarvitsee? Entäpä heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten nuoret mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, ikääntyneet sekä pitkäaikaissairaat?

Kestävää kasvua sosiaali- ja terveyspalveluihin

Jatkossa asiakkaan tulee siis päästä entistä nopeammin hoitoon ja hoidon tulisi olla myös jatkuvaa ja sen myötä laadukasta sekä vaikuttavaa. Muun muassa tähän haasteeseen vastaa kansallinen Kestävän kasvun ohjelma (2022–2025).

Työskentelymme tavoitteena on, että keskisuomalaiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti, helposti ja kynnyksettömästi sekä monikanavaisesti. Panostamme Keski-Suomen hyvinvointialueella etenkin haavoittuvassa ja heikoimmassa asemalla olevien asiakkaiden palveluihin ja osallistamme näiden palveluiden käyttäjiä aktiivisesti toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Esittelen seuraavaksi joitain hankkeen osa-alueista, joista itse projektipäällikön roolissa Keski-Suomen osalta vastaan. Voit tutustua hankkeeseen tarkemmin täällä.

Jonot lyhyemmiksi

Olemme yhdessä hyvinvointialueen palveluista vastaavien kanssa nopeuttamassa hoitoon ja palveluun pääsyä rekrytoimalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia jonojen purkuun. Kaiken kaikkiaan ammattilaisia on palkattu hankkeen tuella palveluita vahvistamaan jo yli 90. Mukana on muun muassa sairaanhoitajia, diabeteshoitajia, lääkäreitä ja sosiaaliohjaajia.

Aktiivisen jononpurun ohella kehitämme hyvinvointialueelle yhtenäisiä toimintamalleja, kuten seniorin hyvinvointineuvolaa.

Ikääntyvän väestön määrä kasvaa Keski-Suomessakin voimakkaasti, ja heidän roolinsa sekä voimavaransa yhteiskunnassa on merkittävä. Meidän tulee palveluissa tehdä kaikkemme ennaltaehkäisevästi, jotta tämä ryhmä pysyy aktiivisena, terveenä ja toimintakykyisenä entistä pidempään.

Tähän tavoitteeseen päästäksemme seniorin hyvinvointineuvolan pilotti aloitettiin syyskuussa 2023. Toimintamuotoina ovat matalan kynnyksen ajanvarauksettomat vastaanotot sekä 68-vuotiaiden hyvinvointitarkastukset. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti.

Tulevaisuus on sähköisten ja läsnä tehtävien palveluiden harmoniaa

Tärkeä tavoite paitsi Kestävän kasvun ohjelmassa myös koko hyvinvointialueella on vahvistaa sähköistä asiointia sekä lisätä yhdessä palveluiden kanssa ammattilaisten digiosaamista. Terveysalan ammattilaisia koulutetaan esimerkiksi etädiagnostiikkalaitteiston käyttöön.

Etädiagnostiikkalaitteiden avulla lääkäri työskentelee videopohjaisella etäyhteydellä avustavan sairaanhoitajan kanssa, joka on asiakkaan kanssa fyysisesti terveysasemalla. Sairaanhoitaja tekee asiakkaalle mahdolliset esitutkimukset ja käyttää tutkimuslaitteita, joista kulkeutuu tieto lääkärille. Avustavan sairaanhoitajan sekä tutkimuslaitteiden antaman tiedon ja erilaisten kameroiden avulla lääkäri pystyy tekemään diagnoosin ja hoitosuunnitelman etäyhteydellä.

Etädiagnostiikka tulee parhaillaan nopeuttamaan kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanotolle pääsyä. Pohjoisen Keski-Suomen lääkärijonoja on saatu purettua tällä uudella toimintamallilla jo merkittävästi lyhyemmiksi ja työskentely tulee laajentumaan ensi vuonna yhä useampaan kuntaan ja sosiaali- ja terveysasemalle. Palautteet ammattilaisilta ja asiakkailta etädiagnostiikkalaitteiden käytöstä ja etävastaanotoista ovat olleet pelkästään hyviä.

Digitaalisuus auttaa vahvistamaan myös lasten, nuorten ja perheiden palveluita koko hyvinvointialueella. Esimerkiksi oppilaitoksiin viemme lasten ja nuorten mielenterveyden ja oppimisvaikeuksien tukea, kun lisäämme ammattilaisten konsultointimahdollisuutta erityisen tuen tarpeen oppilaista sekä pilotoimalla virtuaalitodellisuutta hyödyntävää peliä oppilaiden toiminnanohjaustaitojen kartoittamisessa.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa

Olen erittäin iloinen siitä, kuinka rohkeasti hyvinvointialueella halutaan ottaa käyttöön uusia, jopa innovatiivisia, toimintatapoja työskentelyn tueksi. Yksi merkittävimmistä ja eri palvelualueet ylittävistä uudistuksista on ollut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa aloitettu moniammatillisen toimintamallin kehittäminen ja jalkauttamisen aloittamisen koko hyvinvointialueelle. Tuota tuloksellista työtä jatkamme hyvinvointialueella ja syvennymme erityisesti paljon palveluita tarvitsevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen palvelupolulle.

Tiukkoina talouden hetkinä olemme tottuneet siihen, että ennaltaehkäisevistä palveluista karsitaan. Nyt uskon, että kynnys samanlaisiin leikkauksiin kuin ennen on kuitenkin kaiken saadun tiedon valossa korkeampi.

Essi Kurkinen
projektipäällikkö
Kestävän kasvun ohjelma

Kestävän kasvun ohjelman (2022–2025) rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hanketta hallinnoi Keski-Suomen hyvinvointialue.