Kan­sain­vä­li­nen Keuruu – työyhteisön kokemuksia

Monikulttuurisuus rikkautena yksikön arjessa

Monikulttuurisuus on arkea jo useissa hyvinvointialueemme yksiköissä. Yhtenä aktiivisena esimerkkinä kansainvälisestä rekrytoinnista toimii Lehtiniemen palvelukeskus Keuruulta. Lehtiniemessä toimii muistiyksiköt Saarelmakoti ja Suvantokoti sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt Lahdelmakoti ja Valkamakoti.  

Lehtiniemen väki on toiminut aktiivisesti työyhteisön osaamisen kehittämisessä tarttumalla suomen kielen kurssien mahdollisuuteen sekä intoutunut mukaan hyvinvointialueen kansainvälisen kehittämisen toimintoihin jakamalla kokemuksiaan sekä lähtemällä mukaan kuvauspäivään. Kurkataan vielä hieman, miten Keuruun väki itse kuvailee arkea monikulttuurisessa ympäristössä.  

Palveluvastaava Reea Mäkinen kertoo, että heille alkoi tulla kyselyitä työpaikoista juuri sellaisella hetkellä, jolloin tarve oli suuri ja varsinaista aktiivista rekrytointia ei tarvinnut edes tehdä – täytyi vain tarttua mahdollisuuteen. Hän näkee kansainvälisen rekrytoinnin ehdottomana tulevaisuuden vaatimuksena.  

”Henkilöstötarpeisiin ei pystytä vastaamaan, ellei asennoiduta siihen, että kansainvälistä rekrytointia täytyy myös tehdä”, hän toteaa. 

Image

Kansainvälisen rekrytoinnin tarve kasvaa jatkuvasti, ja sen onnistuminen edellyttää panostamista sekä perehdytykseen että työyhteisön valmistautumiseen. Vaikka kielitaito voi alussa tuottaa haasteita, asenne ja yhdessä oppiminen ovat avainasemassa. Reea painottaakin, miten tärkeää on aina kysyä, varmistaa ja puhua! Rohkeus kysyä onkin keskeinen osa arkea. Tiimissä tärkeintä on kommunikaatio – taustoista riippumatta.  

Työyhteisön monimuotoisuus ja yhteenkuuluvuus 

Monikulttuurinen työyhteisö tuo mukanaan rikkaan kirjon tapoja ja kulttuureja. Tämä näkyi esimerkiksi itsenäisyyspäivänä, kun jokainen sai tuoda esille omaa kulttuuriaan kansallispuvun tai muun kulttuurisen asusteen kautta. Yhteenkuuluvuuden tunne on merkittävä tekijä viihtyvyyden kannalta. 

Sairaanhoitaja Fidele ajatteli tulevansa vain lyhyeksi aikaa Keuruulle, mutta päätyi huomaamaan miten hyvä ja rauhallinen paikkakunta olikaan. Myös työkaverit olivat niin mukavia, että hän halusikin jäädä pidemmäksi aikaa.  

Image

Fidele mainitsee, kuinka monikulttuurisessa tiimissä työskentely vaatii alussa hienovaraisuutta ja toisten tapojen ymmärtämistä. Suomalainen hiljaisuus voi tuntua vieraalta ja keskustelun aloittaminen saattaa tuntua vaikealta, varsinkin kun uutena tulokkaana saattaa vielä ujostuttaa. Siksi on tärkeää kannustaa kaikkia osallistumaan ja puhumaan rohkeasti. Hän mainitsee myös, miten jokainen päivä on aina uusi mahdollisuus oppia kieltä – jos haluaa oppia, täytyy uskaltaa puhua! 

Kieli ja kulttuuriset eroavaisuudet voivat tuoda mukanaan myös hauskoja arjen hetkiä. Hoiva-avustaja Seher kertoo, miten joskus asiakkaiden on vaikea muistaa hänen nimeään, ja arjessa keksitään joskus yhteisiä muistisääntöjä nimen muistamiseksi tai jopa uusia nimiä, jos se kaikille osapuolille sopii. Seher on alun perin lähtöisin Turkista ja asiakas oli sitä mieltä, että helposti muistettava nimi voisi olla ”Turkinpippuri”, koska hän piti Seheriä myös hyvin tomerana ja napakkana hoitajana. Tästä tuli lopulta yhteinen hauska juttu. Seher tunnistaa myös kielihaasteet, joita Suomeen muuttamisen alussa voi tulla ja miten ne vaikuttavat työyhteisössä sekä asiakastyössä. Parhaiten eteenpäin on selvitty kysymällä, keskustelemalla ja toisia tukemalla. 

Image

Haastavat hetket myös osa arkea 

Vaikka monimuotoisuus työyhteisössä on tutkitusti luovuutta ruokkiva asia, ei sitäkään voida väistää, etteikö kielelliset ja kulttuuriset eroavaisuudet toisi välillä haasteitakin arkeen. Keuruullakin on koettu, miten joskus on todella vaikea ymmärtää puolin ja toisin, mitä kollega yrittää kertoa tai mistä kollegan toimintamallit kumpuavat. Todellisuutta on myös se, että monikulttuurisessa tiimissä toimiminen vaatii malttia, avointa mieltä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Kielihaasteet ovatkin ne, jotka aiheuttavat arjessa harmaita hiuksia enemmän kuin kulttuuriset eroavaisuudet. Vaikka kielimuuri voi olla alkuvaiheessa haaste, hoitotyön ydin ja tahtotila pysyy samana: ihmisten hyvinvoinnin tukeminen. 

"Hoitaminen on parasta omassa työssä. Sitä varten ollaan tässä", Seher toteaa.  

Yhteinen jaettu tahtotila motivoi myös kielen oppimiseen ja kollegoiden tukemiseen. Reea nostaa esiin myös sen, että kansainväliset osaajat heidän yksikössään ovat kaikki uskomattoman hyviä työntekijöitä! Monikulttuurinen hoitoyhteisö toimii parhaiten, kun jokaiselle annetaan mahdollisuus tehdä sitä työtä mitä on opiskellut, näyttää osaamisensa ja tehdä työtään riippumatta taustastaan. 

Monikulttuurisuus hoitoalalla ei ole vain tulevaisuutta – se on jo tätä päivää meidän hyvinvointialueellamme. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen tuntee olevansa osa työyhteisöä ja voi kehittää ammattitaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Oppiminen, yhteishenki ja huumori ovat avaimia onnistuneeseen yhteistyöhön ja tässä Keuruun väki on onnistunut hienosti!