Jokaisella lapsella on oikeus oppia

Oppiminen avaa lapselle mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja unelmiaan, sekä kehittää taitojaan, tietojaan ja ymmärrystään maailmasta. Onnistuessaan oppimiskokemukset vahvistavat itseluottamusta ja uskoa omaan kykyyn oppia, ja tällä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuutta ajatellen. Usko omiin kykyihin, eli minäpystyvyys, on yksi oppimisen ja toimimisen edellytyksiä. Mitä enemmän lapsi uskoo, että hän pystyy oppimaan, sitä vahvemmin hän pystyy sitoutumaan oppimiseen ja ponnistelemaan vaikeidenkin asioiden edessä. Silloin, kun oppiminen on hankalaa syystä tai toisesta, tarvitaan erityisesti uskoa siihen, että harjoitteleminen auttaa omaksumaan uuden tiedon tai taidon. 

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään tänä vuonna teemalla jokaisen lapsen oikeus oppimiseen. Oppiminen on tiiviisti yhteydessä hyvinvointiin ja kasvuun, jonka turvaamiseen YK:n lasten oikeuksien sopimuksella tähdätään.

Oikeus omanlaiseen oppimiseen 

Kun oppimisessa ilmenee vaikeuksia, on hyvä muistaa, että tapoja oppia, ja siis myös tukea oppimista, on lukuisia. Ensin tarvitaan ymmärrystä siitä, mikä oppimista haastaa: esimerkiksi onko lapsen elämässä huolia, millainen on lapsen terveydentila, tai onko taustalla kenties neuropsykologisia oppimisvaikeuksia. Haasteiden hahmottamisen ohella yhtä tärkeää on ymmärtää lapsen yksilölliset vahvuudet: nämä vahvuudet toimivat oppimisen tukipilareina, joiden varaan oppimista ja tukea pystytään rakentamaan. Jokaisella lapsella on oma tehokkain tapansa oppia, ja se, mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus oppia tavalla, joka vastaa hänen tarpeisiinsa. Joskus se tarkoittaa tukea erityisesti taitojen harjoittelemiseen, joskus enemmän vierellä kulkemista, ja uskomista lapseen ja hänen kykyihinsä.

Oikeus oppimisen tukeen

Lapsella on oikeus saada tukea oppimiseensa silloin, kun oppiminen ei suju odotetusti. Oikein ajoitettu ja kohdistettu tuki auttavat taitojen kehittymisen ohella säilyttämään myönteisen suhtautumisen haasteisiin, harjoitteluun ja yrittämiseen. Kouluissa ja hyvinvointialueella meillä on monia ammattilaisia, jotka pyrkivät mahdollistamaan lapsille mahdollisimman toimivaa ja tehokasta tukea. Tämän tuen tärkeyttä ei varmaankaan voi liikaa korostaa, sillä tiedämme, että oppimisen haasteet saattavat antaa alkusysäyksen negatiiviselle kehityskierteelle, jonka vaikutukset heijastuvat aikuisuuteen asti.

Oppimisen tuloksena voi olla luottamus omiin oppimisen taitoihin ja itseen

Tärkeää oppimisen tukemisessa on se, että tukea tarjotaan oikeaan aikaan ja oikein kohdistettuna. Meiltä aikuisilta vaaditaan tietoa ja ymmärrystä oppimisen haasteista, mutta myös näkemystä siitä, että oppimiseen sisältyy paljon muutakin kuin taitojen kehittymistä. Oppiminen jatkuu aikuisuudessa, ja siksi lapsuudessa omaksutulla suhteella oppimiseen voi olla elämään ja elämänlaatuun iso ja pitkäaikainen merkitys. Siksi oppimisen tukea on hyvä kohdistaa myös minäpystyvyyden vahvistamiseen. Oppimisen merkittävin tulos ei ole aina itse taidon karttuminen, vaan joskus se on juuri luottamuksen vahvistuminen omiin oppimisen taitoihin ja itseen: siihen, että minä pystyn ja minä voin, haasteinenikin. 

Elina Järviluoma
psykologi
Lastentutkimusklinikka, Neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen yksikkö
Keski-Suomen hyvinvointialue