Ikääntyneiden kuulumisia ja ideoita vanhusneuvostokierrokselta

Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen projektityöntekijät Heidi Rentola ja Ville Salminen kertovat blogikirjoituksessaan kokemuksistaan ja ikääntyneiden antamasta palautteesta Keski-Suomen kuntien vanhusneuvostoissa.

Olemme kiertäneet reilussa puolessa vuodessa lähes jokaisen keskisuomalaisen kunnan vanhusneuvoston vähintään kerran. Lopuissakin kunnissa pääsemme vierailemaan vielä kuluvan kevään aikana. Vanhusneuvostoissa on käynyt vierailujemme aikana vilkas keskustelu ja olemme keränneet neuvostoista mittavan määrän palautetta mukaamme. 

Ikääntyneet ovat esittäneet huolensa muun muassa henkilöstön ja budjetin riittävyydestä sekä työssäjaksamisesta. Vanhusneuvostoissa on annettu myös palautetta ikääntyneiden omien kuntien hyvistä käytänteistä, joista haluttaisiin pitää kiinni. Olemme saaneet myös paljon hyviä uusia ideoita kokeiltavaksi.  

Vanhusneuvostoissa meidät on toivotettu myös lämpimästi tervetulleiksi kertomaan hankkeemme kehittämistyöstä erilaisiin tilaisuuksiin, kuten järjestöjen ja kuntien järjestämiin tapahtumiin. 

Mikä vanhusneuvosto?

Kunnilla on omat lakisääteiset vanhusneuvostonsa, jotka varmistavat ikääntyneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden. Vanhusneuvosto voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Kuntien vanhusneuvostojen lisäksi hyvinvointialueella on oma yhteinen vanhusneuvosto. Hyvä yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen vanhusneuvostojen välillä on tärkeää. 

Hyvinvointialueen vanhusneuvosto on ikääntyneiden lakisääteinen vaikuttamistoimielin, joka osallistuu valmisteluun koskien hyvinvointialueen suunnitelmia ja toimenpiteitä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi. Neuvosto arvioi vuosittain henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja laatua sekä seuraa palveluiden tarvetta ja palveluiden kehitystä hyvinvointialueella.  

Digitaaliset palvelut kiinnostavat ikääntyneitä, lähipalvelut edelleen tärkeitä

Digitaaliset palvelut ovat herättäneet ikääntyneissä paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Ikääntyneet nostivat tärkeänä huomiona esiin sen, että kaikki eivät välttämättä koe digitalisaatiota omakseen ja haluavat edelleen lähipalvelua – heidänkin mielipiteensä tulee huomioida. Digituutorointia on toivottu lisää hyvinvointialueelle auttamaan digikehityksen mukana pysymistä.  

Keski-Suomen hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Kaija Heikura ehdottikin vanhusneuvoston tapaamisessa, että vuosittaisessa hyvinvointikyselyssä kysyttäisiin ikääntyneiden digitaitojen riittävyydestä ja avuntarpeesta. 

Yksinäisyys vaivaa, senioritalot ja palveluiden kauppa-auto toiveissa 

Vanhusneuvostoissa olemme pohtineet monia tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi yksinäisyyteen ja palvelujen saatavuuteen liittyen: Kuinka löydämme kaikki yksinäisyyttä kokevat ikääntyneet? Miten voisimme tehdä enemmän yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kesken yksinäisyyden ongelman ratkaisemiseksi?  

Ikääntyneet nostivat esiin idean eri puolilla hyvinvointialuetta sijaitsevista senioritaloista, joissa ikääntyneet voisivat oleskella, kohdata ja saada erilaisia palveluita – samaan tapaan kuin Jyväskylässä toimivassa Nuorten talossa. Ikääntyneet odottavat kovasti myös seniorineuvolatoiminnan käynnistymistä hyvinvointialueella. 

Entä kuinka selätämme saavutettavuuden haasteet hyvinvointialueemme haja-asutusalueilla? Näihin eräs vanhusneuvoston jäsen ehdotti liikkuvien palvelujen, ns. palveluiden kauppa-autojen, lisäämistä pidempien matkojen päässä asuvien kuntalaisten iloksi. 

Tarvitsemme avointa yhteistyötä ja -kehittämistä

Hankkeessamme painottuvat vahvasti ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksen toimenpide-ehdotukset, joissa palvelun käyttäjän ääni halutaan paremmin kuuluviin. Yhteistyö ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluita tuottavien toimijoiden, kuten yritysten, järjestöjen, seurakuntien, vapaaehtoisten ja erityisesti ikääntyneiden palveluiden käyttäjien kanssa on kehittämisen kannalta hyvin tärkeää. Kolmannen sektorin toimijat ovat myös merkittävä osa palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Voikin hyvällä syyllä todeta, että tarvitsemme edelleenkin kaikkien osapuolten kesken avointa vuoropuhelua.  

Sadat kohtaamiset vanhusneuvostoissa ovat jättäneet meihin pysyvän jäljen. Erilaiset keskisuomalaiset asuinympäristöt ovat avanneet meille hankkeessa työskenteleville hyvin sitä vaihtelevaa todellisuuksien kirjoa, minkä huomioiminen kehittämisessä on todella tärkeää. 
 

Terveisin, 

Heidi Rentola ja Ville Salminen, projektityöntekijät 
Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke