Hyvinvointialueko hallintohimmeli?

Julkisessa keskustelussa hyvinvointialueita on kutsuttu hallintohimmeleiksi. Asian voisi lyödä leikiksi ja todeta, että himmeli, jos mikä, on äärettömän vaikea rakentaa. Mutta tarkastellaanpa asiaa hieman syvemmin.

Hallintohimmelillä kritisoidaan hyvinvointialueita ja sillä viitataan monimutkaiseen, vaikeasti hahmotettavaan ja byrokraattisesti raskaaseen hallintomalliin. Ovatko hyvinvointialueet sellaisia? Itse en kutsuisi hyvinvointialueita hallintohimmeleiksi – ainakaan, jos niitä verrataan aikaisempaan hallintomalliin.

Ennen hyvinvointialueuudistusta Keski-Suomessa oli 22 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Sotejärjestäjiä olivat kunnat, yhteistyöalueet ja kuntayhtymät. Oli tyypillistä, että yhden kunnan alueella toimi useita eri järjestäjiä esimerkiksi siten, että sosiaalipalveluista vastasi kunta itse, terveydenhuollon palveluista vastasi yhteistoiminta-alue ja erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Näiden eri organisaatioiden välillä sitten käytiin vuosittain sopimusneuvotteluja, asetettiin tavoitteita, seurattiin tavoitteiden toteutumista, laadittiin sopimuksia, tehtiin hallinnollisia asiakirjoja ja laskutettiin tuotetuista palveluista. Näissä kaikissa organisaatioissa oli omat erilliset luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdot hallinto-organisaatioineen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen 22 järjestäjän lisäksi pelastustoimi oli erillinen maakunnallinen organisaationsa Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena. Lisäksi tietyissä erityispalveluissa suurimmat kaupungit tuottivat palveluita pienemmille kunnille sopimusperusteisesti.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä näistä kaikista edellä kuvatuista organisaatioista luovuttiin. Tällä hetkellä maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestäminen on yhden johdon ja hallinnon alla Keski-Suomen hyvinvointialueena.

En sano, että hyvinvointialueen hallintomalli olisi vielä valmis ja loppuun viritetty, mutta on se huomattavasti virtaviivaisempi, läpinäkyvämpi ja kevyempi kuin aiempi hallintomalli – tai -himmeli. Keski-Suomen hyvinvointialueella on pystytty merkittävästi vähentämään johtajien, hallinnon ja organisaatioyksiköiden määrää verrattuna kuntiin, yhteistyöalueisiin ja kuntayhtymiin perustuneeseen hallintomalliin. Esimerkiksi ensimmäisen toimivavuoden aikana ylimmän johdon määrä on vähentynyt 68 henkilöstä 43 henkilöön ja vähenee edelleen vuoden vaihteen organisaatiouudistuksen myötä. Hallintohimmeli-puhe hämärtää helposti hyvinvointialueuudistuksella saavutetut tosiasialliset hyödyt sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden hallinnon keventämisessä.

Lasse Leppä
konsernipalveluiden toimialajohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue