Hyvä ikääntyminen tehdään yhdessä

Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia on rakennettu pian vuoden päivät yhdessä koti- ja asumispalveluiden varhaisen tuen palveluiden ja Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman kanssa. Toimintamallin tavoitteena on tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita yli 65-vuotiaille keskisuomalaisille ja tukea heidän terveyttään ja hyvinvointiaan niin, että turvallinen ikääntyminen omassa kodissa olisi mahdollista. Näin raskaampien palveluiden tarve voi siirtyä tai jopa vähentyä.

Lapsen syntymä on yksi elämän suurimpia muutoksia, mutta niin voi olla myös eläkkeelle jääminen ja ikääntyminen. Suomalaisella äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmällä on pitkät perinteet ja työ on vaikuttavaa, osaksi siksi, että neuvolan työn tukena on laaja-alaiset verkostot eli perhekeskustoiminta. Perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen tukea, kohtaamisia ja palveluja niin fyysisissä toimipisteissä kuin sähköisinä palveluina. Palveluita ja toimintaa tarjoavat hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen toimijat. Seniorin hyvinvointineuvolan periaatteet noudattelevat äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, ja sen vahvuus ikääntyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä onkin perhekeskusverkostomainen ajattelu- ja toimintatapa.

Avainasemassa avoin keskustelu ja jaettu tahtotila yli organisaatiorajojen

Ennen hyvinvointialueuudistusta kuntien vastuulla oli järjestää suurin osa ikääntyneiden palveluista. Hyvinvointialueuudistuksen myötä moni toimija etsi roolejaan ja vastuitaan, niin sote-alalla kuin kunnissa ja kolmannella sektorillakin. Miten seniorin hyvinvointineuvolan verkostot ovat siis muotoutuneet?

Uuden toimintamallin synnyttäminen vaati rohkeutta, uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta avata keskustelua muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimijoiden kanssa. Hyvin pian tuli selväksi, että jokaisella meillä on tahtotila edistää ikääntyneidemme asioita. Näin syntyi lupaus yhteisestä, jaetusta vastuusta. Kun keskusteluyhteys hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa oli avattu, pystyimme pian toteamaan, että vaikka moni toimija tuottaa samankaltaista hyötyä, jokainen tuo tärkeän panoksen ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuuteen.

Seniorin hyvinvointineuvolan yhtenä toimintamuotona on olla mukana senioreille suunnattujen kohtaamispaikkojen toteuttamisessa. Osassa kuntia on ollut pitkät perinteet ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä edistävien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisestä, ja näihin on uusi toimija otettu ilolla mukaan. Joissakin kunnissa toimintaa on lähdetty rakentamaan tyhjästä, mutta aina joku on tiennyt jonkun, jolla olisi asiantuntemusta siitä, mitä jollain toisella ei ole. Näin olemme saaneet vahvan toimijaverkoston nopeastikin yhteen ja tapahtumat ovat keränneet ikääntyneiltä paljon kiitosta.

Kohtaamispaikkojen koordinointivastuu on jakautunut luontevasti yli organisaatiorajojen ja lumipalloefekti on syntynyt. Tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa eri toimijat odottavat vuoroaan päästä mukaan kohtaamispaikkoihin ja tapahtumiin. Tietoisuuden levitessä monet kolmannen sektorin toimijat ovat havahtuneet siihen, että heidänkin toimintansa on osa hyvinvointityötä.

Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja omahoitoon kannattaa panostaa

Ikääntyessäkin on mahdollista vaikuttaa siihen, millaisia seniorivuosia on tulossa. Seniorin hyvinvointineuvolan perusperiaatteena on auttaa asiakasta tunnistamaan omat voimavaransa ja tukea omahoidossa. Omahoito ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että hyvinvointitekoja täytyisi toteuttaa yksin. Seniorin hyvinvointineuvolan ammattilaiset osaavat neuvoa ja ohjata kuntien, yhdistysten ja järjestöjen ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia tukevien toimintojen äärelle totuttujen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rinnalla.

Toimintamallin kehittämistyön varrella monitoimijaisen verkoston yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt ja yhteinen päämäärä selkiytynyt. Sosiaalihuolto, terveydenhuolto, kunnat, yhdistykset, seurakunnat ja järjestöt ovat siirtyneet muutoksen aalloissa saman pöydän äärelle ja yhteinen kieli on syntymässä. Tästä on hyvä jatkaa.

Lotta Katajapuu-Rutanen
Projektityöntekijä
Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma