Esihenkilön roolia vahvistetaan mielen hyvinvoinnin tukemisessa työpaikalla

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen voimakas kasvu on haaste suomalaiselle työelämälle. Kevan tutkimuksen mukaan hyvinvointialueilla nuoret työntekijät kokevat henkisen työkykynsä muita heikommiksi ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sote-alan työntekijät palautuvat työstään huonosti. 

Olemme kevään aikana käynnistäneet Keski-Suomen hyvinvointialueella Mielihyvin duunissa 2.0  (RRP5) -hankkeen. Hankkeen kansallisena tavoitteena on lisätä nuoria työllistävien työpaikkojen ja koulutussektorin tietoisuutta nuorten mielen hyvinvointia vahvistavista toimintatavoista ja menetelmistä sekä mielenterveyden haasteista. 

Muuttuva organisaatio ja yhteiskunta ohjaavat meitä muuttamaan toimintatapojamme

Hankkeelle on hyvinvointialueellamme tarvetta. Joidenkin esihenkilöidemme mukaan mielen hyvinvoinnin haasteet hankaloittavat yksilöiden elämän lisäksi työyhteisöjen arkea ja tilanteisiin on joskus vaikea löytää ratkaisuja. Toteutamme hankkeen aikana osaamisen vahvistamista hyvinvointialueemme työyksiköissä monipuolisesti eri toimialueilta. Koulutamme erityisesti esihenkilöitä, joiden kanssa voimme yhdessä pohtia, kuinka osaamista voidaan levittää kaikille työyhteisön jäsenille.

Työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukea halutaan ohjata hyvinvointialueellamme vahvasti toteutettavaksi työyhteisössä. Viime vuonna käyttöön otetun linjauksen mukaan lähiesihenkilö voi myöntää työntekijälle myös mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, ja osa esihenkilöistä on kokenut tämän hämärtävän työnjakoa oman tehtävänkuvansa ja työterveyshuollon välillä. Tässä hankkeessa voimme etsiä yhdessä ratkaisuja toimintamallien selkeyttämiseen ja työnjakoon.

Mielen hyvinvointia vahvistamalla pystymme vähentämään myös mielen pahoinvointia

Mielen hyvinvointia vahvistamalla pystymme vähentämään myös mielen pahoinvointia, vaikka mielen hyvinvointia lisäävillä toimenpiteillä ei pahoinvoinnin juurisyihin pystyttäisikään vaikuttamaan. Lisäämällä mielen hyvinvointia voimme vähentää pitkittyneitä mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja. Lisäksi esimerkiksi työn muotoilu ja suunnittelu ovat sellaisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää yksiköissä yksittäisen työntekijän ja koko työyhteisön mielen hyvinvoinnin tukemisessa.

Selvitämme hankkeessamme, millaisia koulutussisältöjä esihenkilöt tarvitsevat ja kuinka niiden kautta saatava osaaminen saadaan levitettyä kattavasti koko työyhteisölle. Koulutusten lisäksi yhteinen keskustelu ja työnjaon selkeyttäminen mielen hyvinvoinnin tukemisessa esihenkilöiden, organisaation työkyvyn tuen palveluiden ja työterveyshuollon välillä ovat tärkeitä, ja myös tähän tulemme panostamaan. 

Meillä on hankeaikana mahdollisuus keskittyä osaamisen vahvistamiseen, osaamisen vahvistamisen rakenteiden selkeyttämiseen sekä yhteisen ymmärryksen luomiseen organisaation eri tasoilla mielen hyvinvoinnin viitekehyksessä. Toimenpiteet saadaan hankkeen aikana käynnistettyä, mutta työtä jää varmasti tehtäväksi myös hankekauden jälkeen. Hankkeessa mukana olevien ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voimme todeta, että hankkeen toimenpiteille nähdään tarvetta ja että tulemme niiden avulla luomaan pohjaa entistä paremmalle työhyvinvoinnille.

Rakennetaan yhdessä työarkea, joka vahvistaa meidän jokaisen mielen hyvinvointia!

Sampsa Nyyssönen
projektipäällikkö, Mielihyvin duunissa 2.0 -hanke

Kevan tutkimuksia 1/2023: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022, 

Johda palautumista kriisissä -hanke, Työterveyslaitos 2024, 

Mielihyvin duunissa 2.0 -hanke toteutetaan kansallisen konsortion yhteistyönä, jonka koordinaatiosta vastaa Silta-Valmennusyhdistys. Keski-Suomen hyvinvointialueen lisäksi konsortiossa on mukana Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden Keskusliitto, HUS-yhtymä​, Pohjois-Savon hyvinvointialue​, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue​ ja Valo-Valmennusyhdistys. Teemme Keski-Suomessa yhteistyötä työnantajien tavoittamiseksi Keski-Suomen yrittäjien kanssa, jotta saamme levitettyä osaamista laajemmin Keski-Suomen työnantajien käyttöön. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU, RRP5)

Image

Image