Arjen hyvinvointia kaikille

Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelu on hyvässä vauhdissa. Vuoden 2023 alusta uusi Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 273 000 asukkaalle. Muutos aiheuttaa monenlaisia tunteita ja ajatuksia, mutta tavalliselle palveluidenkäyttäjälle se ei juurikaan aiheuta muutoksia.  Uudistus on aina mahdollisuus, mutta osalle se saattaa näyttäytyä myös uhkana. Kyse on meidän jokaisen arkeen vaikuttavista palveluista ja siksi valmistelussa panostetaankin avoimuuteen ja monikanavaiseen viestintään.

Hyvinvointialue nimenä antaa lupauksen työn painotuksesta tukemalla hyvinvointia vahvistavia rakenteita. Palveluissa painotetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä korjaavien sijaan. Varhain saatu oikeanlainen tuki saattaa vaikuttaa niin, ettei raskaita palveluita välttämättä tarvita. Keski-Suomi haluaa olla hyvinvoinnin edelläkävijä, se on lausuttu ääneen jo edellisen hallituksen maakuntauudistuksen aikana. Tämä tahtotila ei ole muuttunut minnekään ja teemme työtä määrätietoisesti sen eteen.

Miten kunnan tai hyvinvointialueen työ näkyy minun arjessani?

Puhumme usein hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, mutta termit eivät avaudu ammattilaisille ja asukkaille samalla lailla. Hyvinvointi yhdistyy usein terveyteen ja arjen sujuvuuteen.  Muutama vuosi sitten kiersimme Keski-Suomen kuntia kysellen asukkailta ”mistä koostuu sinun hyvä arki”? Saadut sadat vastaukset ja kohtaamiset ihmisten kanssa muokkasivat omaa käsitystäni. Oletukseni oli ennakkoon, että erilaiset palvelut nousevat vastauksissa keskiöön, mutta olin väärässä. Hyvä arki koostuu esimerkiksi siitä, että on mielekästä tekemistä, voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja päätöksiin, toimintakyky on riittävän hyvä, arki sujuu kitkatta ja lähellä on ystäviä ja perheenjäseniä. Toki palvelut näkyivät myös vastauksissa, lähinnä niin että ne ovat lähipalveluita ja saatavilla silloin kun on tarve. Mieleen on jäänyt erään ikääntyneen vastaus ”hyvä arki on sitä, kun saan keittää aamupuuron omassa kodissani juuri silloin ja sellaisena kuin haluan”. Hyvinvointialueen valmistelun yksi lähtökohta onkin hyvä arki kaikille.
 

Sekä hyvinvointialue että kunnat vastaavat jatkossa keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Jos ajattelen omaa, keski-ikäisen naisen elämääni, niin merkityksellisiä hyvinvointitekijöitä on esimerkiksi, että läheltä kotiani löytyy liikuntareittejä ja -palveluita, tiet ovat aurattuja ja hiekoitettuja, työskentelytilat ovat turvallisia, minulla on mahdollisuus harrastaa, saan kotona puhdasta hanavettä ja pääsen sairastuessani tai työkykyni heikentyessä sote-palveluiden piiriin. Eri-ikäiset läheiseni arvostavat yhteisöllisen asumisen muotoja, ikääntyneiden päiväkeskustoimintaa, lapsiperheiden neuvola-, varhaiskasvatus-, ja opetuspalveluita. Kiteytettynä ja yksinkertaistettuna hyvinvointityön tarkoituksena on, että lapset ja nuoret oppivat, kasvavat ja kehittyvät, työikäiset jaksavat yhteensovittaa arjen, perhe- ja työelämän ja ikääntyneet nauttivat eläkevuosistaan. Meillä jokaisella on resursseja pitää huolta omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Joskus tämä työ vaatii hieman tukea. Palvelujärjestelmän tulee edistää hyvinvointia niin että ihmisten käytössä on monipuolisia ja toimivia keinoja edistää omaa terveyttä.

Mitä asioita painotamme?

Keski-Suomeen on valmistunut maakunnallinen hyvinvointiohjelma vuosille 2021–2024. Sitä toteutetaan kuntien ja käynnistyvän hyvinvointialueen toiminnassa. Hyvinvoinnin edistäminen tulee olla kaikkien toimijoiden tahtotila, joka näkyy niin strategisella tasolla kuin käytännön työssä. Meillä on paljon verkostoja, osaamista ja toimijoita Keski-Suomessa ja tarvitsemme kaikki mukaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työ ja taloudellinen toimeentulo tukee hyvinvointia. Tarvitsemme työpaikkoja ja uudenlaisia innovaatioita niiden synnyttämiseen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on meillä korkeaa ja vaatii erityisesti toimenpiteitä.

Korona-aika on korostanut lähimatkailun ja luontoliikunnan merkitystä. Meillä on Keski-Suomessa ainutlaatuiset kansallispuistot ja reitistöt. Teemme työtä, että liikuntapaikat ja kohteet ovat löydettävissä ja helposti saavutettavia. Yksi iso haaste meillä on syrjäytyminen ja yksinäisyys. Näihin toivomme löytävämme keinoja ja ratkaisuja. Ohjelmaa tehdessä on hyvinvointiryhmälle noussut huoli työikäisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Meillä on ollut paljon ohjelmia, jotka ovat kohdistuneet lapsiin, nuoriin ja perheisiin sekä ikääntyneisiin ja nyt haluamme nostaa työikäiset keskiöön.  Toive on, että kaikki jaksaisivat työskennellä toimintakykyisinä vähintään vanhuuseläkeikään saakka. Me tiedämme, että keskisuomalaiset ikääntyvät ja syntyvyys laskee. Meidän tulee turvata työvoiman riittävyys jatkossakin erilaisin keinoin. Kaikilla ohjelman toimenpiteillä halutaan tukea asukkaiden omaa aktiivisuutta, jotta he voisivat mahdollisimman hyvin.

Keski-Suomen strategia 2025–2050 on nostanut yhdeksi kasvun kärjeksi asukkaiden hyvän voinnin tukemisen. Se tapahtuu hyvinvointia tukevilla palveluilla, harrastusmahdollisuuksilla (liikunta, kulttuuri, luonto), osallisuusmahdollisuuksilla, oppimisella ja koulutuksella sekä haittojen syntyessä monialaisella kuntoutuksella.

Nina Peränen
hyvinvointikoordinaattori
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
p. 050 594 6783, nina.peranen(at)ksshp.fi