Vahingonkorvaukset Keski-Suomen hyvinvointialueella

Vahingonkorvauslain mukaan vahingosta vastaa vahingonaiheuttaja. Hyvinvointialue on korvausvelvollinen vahingonkorvauslain 3 luvun mukaisesti niistä vahingosta, jotka työntekijä tai viranhaltija virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa. Näyttövelvollisuus hyvinvointialueen työntekijän tekemästä virheestä tai laiminlyönnistä on vahingonkorvausvaatimuksen esittäjällä.

Asiakkaan tai potilaan henkilökohtaisista tavaroista huolehtiminen kuuluu asiakkaalle itselleen. Sama periaate koskee mahdollisia asiakkaan/potilaan välittömiä siirtokuljetustilanteita. Hoito- ja palveluyksikköön tulee ottaa mukaan vain hoidon kannalta oleelliset tavarat.

Vapautuksia asiakasmaksuista tai maksujen peruuttamista ei käsitellä vahingonkorvauksena, eikä niitä haeta vahingonkorvausvaatimuslomakkeella. Mikäli asiakkaan/potilaan asia liittyy laskutukseen, tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueen Asiakasmaksuihin.  

Mikäli kyseessä on hoitotilanteessa aiheutunut henkilövahinko, tulee epäillystä potilasvahingosta tehdä ilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.

Vahinkoa kärsineen asiakkaan on esitettävä vaatimuksensa hyvinvointialueelle kirjallisesti. Vaatimus tehdään ensisijaisesti tältä sivulta löytyvälle vahingonkorvausvaatimuslomakkeelle. Vaatimuksen voi myös vaihtoehtoisesti laatia kirjallisesti vapaamuotoisena, mutta sen tulee sisältää annetun ohjeen mukaisesti riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Vahingonkorvausvaatimuksella tulee näkyä perusteet sille, millä tavoin vahinko katsotaan hyvinvointialueen aiheuttamaksi. Siitä tulee selvitä riittävän tarkka kuvaus tapahtumasta, esimerkiksi kadonneesta esineestä; ikä, mahdolliset ostokuitit, kuvat vaurioista jne. Mihin vaatimuksella oleva kustannusarvio perustuu ja onko mahdollisesti haettu korvausta jo muualta. Tarkenna kuvausta tarvittaessa erillisellä liitteellä.

Asiakas voi esittää itse vahingonkorvausvaatimuksen hyvinvointialueelle tai valtuuttaa toisen tekemään sen puolestaan. Valtuutuksen varmistamiseksi valtuutetun on esitettävä valtakirja, josta ilmenee valtuuttaja, valtuutettu ja oikeustoimi, jota valtuutus koskee. Valtakirjassa on oltava valtuuttajan allekirjoitus. Kuolinpesä voi valtuuttaa yhden osakkaista edustamaan kuolinpesää tai valtuutettuna voi olla kuolinpesään kuulumaton henkilö. Kuolinpesää koskevan valtakirjan oheen on liitettävä selvitys kuolinpesään kuuluvista osakkaista, esimerkiksi kopio perukirjasta.

Korvauksen suorittaminen edellyttää laissa määriteltyjä perusteita. Lain mukaan terveyden- sosiaalihuollon yksikkö työnantajana on velvollinen korvaamaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet terveyden/sosiaalihuollon yksikön henkilökunnan virheestä tai laiminlyönnistä. Terveyden- ja sosiaalihuollonhuollon yksikkö voi olla korvausvelvollinen myös vahingoista, jotka johtuvat yksikön tilojen puutteellisesta kunnosta.

Yksinomaan se, että vahinko (esimerkiksi esineen katoaminen) on sattunut yksikön tiloissa, ei synnytä korvausvelvollisuutta. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköllä tai sen henkilökunnalla ei ole yleistä huolenpitovelvollisuutta potilaiden arvo- tai muusta omaisuudesta. Hyvinvointialue ei myöskään vastaa välttämättömien hoitotoimenpiteiden vuoksi vaurioituneesta tai kadonneesta potilaan omaisuudesta.

Vahingonkorvausvaatimuslomakkeen voit tulostaa oheisesta linkistä täytettäväksi tai sen voi täyttää sähköisenä ja tulostaa sen jälkeen. Vahingonkorvausvaatimus lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon kirjeitse tai sähköpostilla. Kirjaamon sivuilta löytyy myös ohje turvasähköpostin käyttämiseen. Tarvittaessa vaatimuslomakkeen voi myös pyytää hyvinvointialueen hoito- tai palveluyksiköstä ja sen voi halutessaan jättää yksikön työntekijälle, josta se toimitetaan kirjaamoon.