Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku
Tästä löydät tietoa keuhkosyövästä, sen hoidosta ja seurannasta. Hoitopolkuun on kuvattu yleisin hoidonkulku Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Voit lukea aiheista lisää klikkaamalla kutakin osiota.
Keuhkosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpäsairaus. Keuhkosyöpä on yleisnimitys erilaisille keuhkoperäisille syöpäsairauksille, joiden ennuste ja mahdolliset hoidot eroavat toisistaan. Keuhkosyövät voidaan jakaa kahteen pääryhmään eli ei-pienisoluiseen ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. Näistä selvästi yleisin tyyppi on ei-pienisoluinen syöpä, joka voidaan vielä jakaa eri alamuotoihin sen perusteella, minkälaisesta solukosta pahanlaatuiset syöpäsolut ovat lähteneet kasvamaan.
Keuhkosyövän merkittävin riskitekijä on tupakointi ja se aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta. Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakoinnin lisäksi asbestialtistus ja erilaiset ympäristötekijät. Osa keuhkosyövistä kehittyy kuitenkin tupakoimattomille eikä selkeitä riskitekijöitä taustalta aina löydetä.
Keuhkosyöpä on usein alkuvaiheessa oireeton. Keuhkosyövän oireet alkavat tyypillisesti vasta taudin edetessä ja tavallisimpia oireita ovat hengenahdistus, yskä sekä kivut rintakehän alueella. Myös veriysköksiä tai toistuvia keuhkoinfektioita voi esiintyä. Keuhkosyövän oireisiin liittyy lisäksi myöhemmässä vaiheessa myös usein yleisoireita kuten laihtumista, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja kuumeilua.
Keuhkosyövän alkuselvittely tehdään tavallisesti terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Keuhkosyöpää epäiltäessä otetaan ensisijaisena tutkimuksena keuhkojen röntgenkuva ja mahdolliset oireet kartoitetaan tarkasti. Keuhkokuvan ja oireiden perusteella lääkäri tekee lähetteen keuhkosairauksien poliklinikalle jatkotutkimuksia ja -selvittelyä varten. Keuhkosyövän diagnoosi varmistetaan erikoissairaanhoidossa tehtävien jatkotutkimuksien perusteella.
Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolkuun sisältyy aina jonkin verran odottamisvaiheita lähetteiden ja tutkimustulosten käsittelyn vuoksi. Epäily keuhkosyövästä on ymmärrettävästi huolestuttava asia ja etenkin toteamis- ja diagnoosivaiheessa omille huolille ja peloille jää paljon tilaa, sillä epätietoisuutta on vielä niin paljon. Huolet voivat vaikuttaa merkittävästi elämän eri osa-alueisiin ja sen takia onkin tärkeä pyytää tarvittaessa apua omien tunteiden käsittelyyn. Usein hoitosuunnitelman selkiytyminen ja hoitojen aloitus kuitenkin rauhoittavat mieltä ja vähentävät epätietoisuutta. Hyvä ja selkeä potilasohjaus ja tiedon antaminen myös auttavat sinua sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja antavat turvallisuuden tunnetta.
Syöpäjärjestöjen maksuttomaan neuvontapalveluun voit ottaa yhteyttä arkipäivisin kaikissa hoitopolun vaiheissa. Keski-Suomen alueella voit myös soittaa Kriisikeskus Mobileen.
Keuhkosairauksien poliklinikalla käsitellään lääkärin tekemä lähete mahdollisimman nopeasti. Lähetteen tietojen perusteella määritetään tarvittavat jatkotutkimukset, jotka tehdään tavallisesti jo ennen lääkärin vastaanottoa. Etukäteen tehtäviä tutkimuksia ovat tyypillisesti ylävatsan ja keuhkojen tietokonekuvaus, keuhkojen röntgenkuva, erilaiset verikokeet sekä keuhkojen toimintakykyä mittaavat spirometria- ja diffuusiokapasiteettitutkimukset. Lähetteen käsittelyn jälkeen saat tutkimusajat postitse.
- Keuhkosairauksien poliklinikan yhteystiedot
- Tietokonetomografia (TT) Keuhkot ja ylävatsa
- Spirometria ja/tai diffuusiokapasiteetti
Lääkärin vastaanottoaika tulee keuhkosairauksien poliklinikalle noin kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta. Tavoitteena on kuitenkin saada sinulle vastaanottoaika jo 2-3 viikon sisällä. Keuhkopoliklinikan ensikäynnillä tapaat lääkärin sekä hoitajan ja käynnin kesto on tavallisesti noin 45 minuuttia. Vastaanotolla tehdään jatkosuunnitelma edeltävästi tehtyjen tutkimusten perusteella ja aloitetaan tarkemmat selvittelyt sairauden tyypin ja levinneisyyden suhteen.
Keuhkosyöpä voidaan jakaa eri alatyyppeihin ja tarkemman diagnoosin selvittämiseen vaaditaan kudosnäyte. Eri keuhkosyöpätyypejä hoidetaan eri tavoin, jonka vuoksi tarkempi määritys on tärkeää hoitojen suunnittelun kannalta. Kudosnäyte tuumorimuutoksesta voidaan ottaa röntgenissä ultraääni- tai tietokonekuvaus-ohjatusti hoitokeskuksen kautta. Tällöin näyte otetaan karkeaneulanäytteenä. Kudosnäyte voidaan ottaa tarvittaessa myös bronkoskopiassa eli keuhkoputkien tähystyksessä. Bronkoskopia tehdään Kirurgian poliklinikalla keuhkolääkärin toimesta.
Kudosnäytteet toimitetaan patologian laboratorioon ja tulokset tulevat noin 1-2 viikon kuluessa. Tulosten odottaminen voi ymmärrettävästi tuntua raskaalta, mutta hoitojen onnistumisen kannalta tarkemman syöpätyypin määrittäminen on tärkeää.
Tutkimustulosten valmistuttua sinulle varataan uusi lääkärin vastaanottoaika. Tällöin tulosten perusteella tehdään tarkempi jatkohoidon suunnitelma ja keuhkolääkäri tekee lähetteen yksilöllisesti tilanteen mukaan joko kirurgialle tai syöpätaudeille. Jokaisen uuden keuhkosyöpäpotilaan tapausta käsitellään tulosten valmistuttua myös moniammatillisessa kokouksessa, jossa ovat mukana keuhkolääkäri, kirurgi, syöpätautien erikoislääkäri sekä radiologi.
Usein jatkohoito tapahtuu syöpätaudeilla, sillä keskimäärin vain noin yksi viidestä potilaasta hyötyy leikkaushoidosta. Leikkaushoito on vaihtoehto yleensä vain ei-pienisoluiselle keuhkosyövälle silloin kun tauti ei ole levinnyt keuhkojen ulkopuolelle.
Leikkaushoito on keuhkosyövän ensisijainen hoitomuoto, mikäli syöpä ei ole edennyt liian pitkälle. Keskeisiä asioita leikkaushoidon mahdollisuutta arvioitaessa ovat levinneisyyden lisäksi potilaan suorituskyky ja yleisvointi sekä jäljelle jäävä keuhkokapasiteetti. Jos tutkimusten perusteella leikkaushoito on mahdollinen, saat ajan kirjeitse kirurgian poliklinikalle noin 1-2 viikon päästä lähetteen saapumisesta.
Kirurgian poliklinikalla tapaat samalla käynnillä sekä lääkärin että hoidonohjaajan. Lääkäri kertoo sinulle leikkausmenetelmästä ja käy kanssasi läpi leikkaukseen liittyviä riskejä. Hoidonohjaaja puolestaan antaa sinulle leikkausajan ja siihen liittyvät tutkimusajat. Hän myös kertoo sinulle leikkaukseen valmistautumisesta sekä leikkauksen jälkeisestä toipumisesta. Esitietojen huolellinen täyttäminen nopeuttaa leikkausvalmisteluja ja oma ajankohtainen lääkelista on myös hyvä ottaa käynnille mukaan.
Keuhkosyöpäpotilaiden leikkaukset tehdään pääasiassa Leiko-mallin mukaisesti. Leiko-toimintamallilla tarkoitetaan sitä, että potilas tulee leikkauspäivän aamuna sairaalaan suoraan omasta kodista. Leikkauspäivänä tulet saamasi ohjeistuksen mukaisesti preoperatiiviseen yksikköön, jossa leikkausvalmistelut tehdään.
Keuhkosyöpäleikkauksen tavoitteena on poistaa näkyvä kasvain ja lisäksi riittävästi tervettä kudosta taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi. Yleisin toimenpide on kasvaimen sisältämän keuhkolohkon poisto. Jos kasvain on pieni, saattaa riittää lohkon osan, eli keuhkojaokkeen poisto. Jos kasvain taas ulottuu useamman lohkon alueelle, koko keuhko poistetaan. Ensisijaisesti pyritään tähystysleikkaukseen, mutta myös avoleikkauksia tehdään tarvittaessa.
Leikkauksen jälkeen sinut siirretään seurantaan heräämöön ja voinnin salliessa osastolle. Leikkauksen jälkeen rintaonteloon jää tilapäisesti laskuputki eli pleuradreeni, joka poistaa ylimääräisen ilman sekä eritteen leikkausalueelta. Dreeni on yhdistettynä imulaitteeseen. Dreeni poistetaan, kun ilmavuoto on loppunut ja eritys vähentynyt.
Fysioterapeutti ohjaa osastolla hengitysharjoituksia, joita voit tehdä aktiivisesti omatoimisesti. Hengitysharjoituksia ovat esimerkiksi PEP-puhallukset eli vastapainepuhallukset. Puhalluksilla on tarkoitus tehostaa keuhkojen tuulettumista ja irrottaa limaa keuhkoputkista. Kun vettä sisältävään pulloon puhalletaan ilmaa, syntyy vastapaine, joka avaa keuhkoputkien haaroja. Tämän myötä lima lähtee liikkeelle ja sitä on helpompi yskiä pois.
Sisäänhengitysharjoittelu esim. Volumetric exerciser-laitteella harjoittaa hengityslihaksia ja mittaa sisäänhengityksen tilavuutta. Syvä hengitys on tärkeä osa hengitystoimintaa.
Puhalluspulloharjoittelu
Sisäänhengitysharjoittelu Volumetric exerciser-laitteella
Leikkauksen jälkeinen kontrolliaika tulee kirurgian poliklinikalle noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kontrollin jälkeen hoito jatkuu joko keuhkosairauksien poliklinikalla tai syöpätaudeilla.
Keuhkosyövän hoitojen suunnittelu aloitetaan tavallisesti syöpätautien poliklinikalla. Mikäli kohdallasi on päädytty leikkaushoitoon, tulet vastaanotolle vasta leikkauksesta toivuttuasi. Vastaanotolla tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma keuhkosyövän tyypin ja sen levinneisyyden perusteella. Suunnitelmaa tehdessä huomioidaan myös yleisvointisi ja omat toiveesi. Mahdollisia hoitovaihtoehtoja ovat solunsalpaajahoidot, sädehoito sekä täsmälääkitys ja immunologiset hoidot. Eri hoitovaihtoehtoja voidaan myös yhdistää toisiinsa.
Syöpätautien lääkäri kirjoittaa sinulle sairaslomaa tarpeen mukaisesti ja hän keskustelee kanssasi myös kokemistasi oireista. Hyvä oireenmukainen hoito on aina keskeinen osa keuhkosyövän hoitoa ja tarvittaessa sinulle määrätään reseptit oireiden lääkehoitoa varten.
Syöpätautien poliklinikan yhteystiedot
Ensikäynnin yhteydessä tapaat lääkärin lisäksi myös sairaanhoitajan, joka ohjaa sinulle mahdolliset hoitoihin liittyvät esilääkitykset. Sairaanhoitaja kertoo sinulle myös alustavasti lääkkeiden sivuvaikutuksista ja antaa kotihoito-ohjeita oireiden helpottamiseksi. Saat sairaanhoitajalta myös ensimmäisen hoitoajan hoitokeskukseen mikäli tarkoituksena on aloittaa suonensisäiset solunsalpaajahoidot tai immunologiset hoidot.
Syöpähoidon tavoitteet riippuvat keuhkosyövän tyypistä ja levinneisyydestä. Hoitojen tavoitteena voi esimerkiksi olla parantava hoito, jonka tarkoituksena on nimensä mukaisesti parantaa sairaus pysyvästi. Jos taas parantavaan hoitoon ei ole mahdollisuutta voidaan tällöin antaa jarruttavaa hoitoa, jonka tavoitteena on hidastaa tai pysäyttää keuhkosyövän etenemistä ja estää sairauden pahenemista mahdollisimman pitkään. Levinneen keuhkosyövän hoidot ovat tavallisesti jarruttavia hoitoja ja yleensä vain paikallinen tauti voidaan parantaa.
Keuhkosyövän seurantavaihe on yksilöllinen. Parantavaan hoitoon tähtäävien hoitojen jälkeen seuranta siirtyy tavallisesti keuhkosairauksien poliklinikalle, jolloin seuranta-aika on noin 5 vuotta. Muissa tapauksissa seuranta ja seurantaväli suunnitellaan tapauskohtaisesti. Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi ja mahdollisia oireita. Tavallisesti seurantakäyntejä edeltävästi otetaan myös verikokeita sekä tehdään tarvittaessa kuvantamistutkimuksia.
Keuhkosyöpä voi olla laajalle levinnyt jo toteamisvaiheessa tai se voi edetä tilanteeseen, jossa sairauden etenemiseen ei voida enää syöpähoidoilla vaikuttaa. Tällöin siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitolinjaan, jonka tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun ylläpitäminen ja oireiden lievitys. Parantumattoman keuhkosyövän hoito voi siirtyä jossain hoidon vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai voinnin seuraamista jatketaan esimerkiksi sädesairaalassa sijaitsevalla palliatiivisella poliklinikalla.
Syöpähoidot
Keuhkosyövän hoidot voivat olla raskaita niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hoitoihin liittyy erilaisia haittavaikutuksia ja myös itse sairaus voi aiheuttaa yksilöllisiä oireita kuten väsymystä ja hengenahdistusta. Omasta voinnista ja jaksamisesta kannattaa pitää huolta, sillä silloin myös tulevat syöpähoidot jaksaa paremmin. Ravitsemuksesta huolehtiminen sekä yleiskunnon ylläpitäminen ovat tärkeimpiä asioita mitä voit itse tehdä toipumisen edistämiseksi omien mahdollisuuksiesi mukaan.
Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta auttavat sinua jaksamaan ja ehkäisevät väsymystä. Liikunnan suhteen on kuitenkin tärkeä aina muistaa omat voimavaransa ja liikuntamuoto tulee suunnitella tämän mukaisesti. Jos sinua mietityttävät ravitsemukseen liittyvät asiat, ota aihe puheeksi ja kysy neuvoa. Tarvittaessa sairaalassa voidaan hyödyntää myös ravitsemusterapeuttia.
Alkoholi, luontaistuotteet ja tupakointi
Syöpähoidoissa käytettävät lääkkeet rasittavat maksaa ja munuaisia, joten alkoholin käytöstä tulisi hoitojen aikana pidättäytyä kokonaan. Alkoholin käyttö ei ole suositeltavaa myöskään muiden syöpähoitojen aikana. Lisäksi luontaistuotteiden käyttöä tulisi välttää, sillä ne voivat lisätä haittavaikutuksia ja niillä voi olla yhteisvaikutuksia käytettyjen hoitojen kanssa.
Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa ja se parantaa ennustetta myös keuhkosyövän toteamisen jälkeen. Tupakoiminen myös heikentää syöpähoitojen, kuten säde- ja solunsalpaajahoidon, tehoa. Tupakoinnin lopettaminen voi olla erittäin vaikeaa ja siksi onkin tärkeä pyytää neuvoa ja apua vieroitusoireiden helpottamiseen.
Henkinen hyvinvointi
Keuhkosyöpään sairastuminen herättää ymmärrettävästi monia erilaisia tunteita. Vakava sairastuminen on aina kriisi, joka voi aiheuttaa esimerkiksi pelkoa, epätoivoisuutta ja turvattomuutta. Keskusteluavun tarve on hyvä ottaa puheeksi hoitavan tahon kanssa. Tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä Syöpäjärjestöön, joka tarjoaa tukihenkilöpalveluita.
Tavallisimpia keuhkosyövän lääkehoitoja ovat erilaiset solunsalpaajahoidot. Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat syöpäsolujen tuhoamiseen tarkoitettuja lääkkeitä, jotka estävät eri tavoin syöpäsolujen jakautumista ja kasvua. Koska erilaiset solunsalpaajat vaikuttavat eri mekanismein, hoidoissa käytetään tavallisesti erilaisten sytostaattien yhdistelmää. Solunsalpaajahoidot voidaan antaa omana hoitonaan, mutta niihin voidaan myös liittää muita hoitomuotoja.
Solunsalpaajia voidaan antaa suonensisäisesti tai tablettihoidoissa suun kautta. Erilaisia antotapoja voidaan myös yhdistää toisiinsa. Tablettihoidot ohjataan syöpätautien poliklinikalla ja tällöin lääkkeiden ottaminen tapahtuu saadun ohjeistuksen perusteella omassa kodissasi. Syöpätautien poliklinikka myös vastaa tablettihoitojen seurannasta.
Suonensisäiset solunsalpaajahoidot toteutetaan puolestaan pääsiassa hoitokeskuksessa päiväkäynteinä. Hoitokeskuksessa toteutettavien solunsalpaajahoitojen aikana voit olla omissa vaatteissasi ja pääset kotiutumaan hoitojen jälkeen. Hoidot kestävät tavallisesti muutaman tunnin suunnitelluista hoidoista riippuen ja niitä voidaan antaa myös peräkkäisinä päivinä. Hoitojen aikana hoitaja seuraa vointiasi ja käy kanssasi läpi lääkkeiden haittavaikutuksia ja antaa kotihoito-ohjeita niiden hoitamiseksi. Hoitokeskuksessa voit tavata halutessasi myös psykiatrisen sairaanhoitajan.
Solunsalpaajahoidot toteutetaan tavallisesti 1-4 viikon välein ja hoitojen turvallisuutta seurataan säännöllisin verikokein. Muutaman hoitokerran jälkeen tehdään tavallisesti uusi tietokonekuvaus ja arvioidaan hoidon tehoa eli hoitovastetta.
Solunsalpaajahoitojen haittavaikutukset
Solunsalpaajat eli sytostaatit vaikuttavat syöpäsolujen lisäksi myös terveisiin soluihin ja näiden normaalien solujen vaurioista voi aiheutua erilaisia haittavaikutuksia. Suurimmat vaikutukset liittyvät nopeasti jakautuvien solujen toimintaan, joita on esimerkiksi luuytimessä, limakalvoilla sekä karvatupissa. Ennen hoitojen aloitusta sinulle kerrotaan haittavaikutuksista ja saat niiden osalta kotihoito-ohjeet. Sinulle myös tehdään etukäteen reseptit esimerkiksi pahoinvoinnin hoitoon.
Tavallisimpia solunsalpaajahoidon aiheuttamia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, limakalvojen vauriot, muutokset veriarvoissa, infektioherkkyys ja hiustenlähtö. Oireet esiintyvät yksilöllisesti ja niiden mahdollisuus huomioidaan jo hoitoja suunnitellessa. Tämän takia saat esimerkiksi jo hoitojen yhteydessä pahoinvointilääkettä ja hoitoihin tarvittaessa yhdistetään valkosolukasvutekijäpistos ehkäisemään valkosolujen vähenemistä. Infektioherkkyyden vuoksi hyvästä hygieniasta, etenkin käsihygieniasta, tulee muistaa huolehtia. Jos huomaat uusia oireita hoitoihin liittyen, kerro niistä aina hoitajalle tai lääkärille.
Hoitoihin liittyvät kysymykset ja ongelmatilanteet
Solunsalpaajahoitoihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä hoitavaan tahoon.
Sädehoitoa voidaan käyttää keuhkosyövän hoidossa parantavana tai jarruttavana hoitomuotona sekä erilaisten oireiden kuten hengenahdistuksen, veriyskän ja kivun hoitona. Parantamiseen tähtäävä sädehoito kestää yleensä 4-6 viikkoa ja hoitoon usein yhdistetään solunsalpaajahoito, jolloin puhutaan kemosädehoidosta. Oireita helpottava sädehoito puolestaan toteutetaan tavallisesti viikon tai kahden aikana.
Sädehoito annetaan arkipäivisin ja viikonloppuisin pidetään hoitotaukoa. Hoito on paikallista ja vaikuttaa vain hoidetun alueen soluihin. Sädehoitokertojen välillä voi elää normaalisti oman vointinsa mukaisesti.
Kaikki sädehoitoyksikköön tulevat potilaat tulevat hoitoon lääkärin lähetteellä ja lääkärin vastaanottoaika ilmoitetaan sinulle kirjallisesti. Ensimmäisellä käyntikerralla käydään läpi tarkasti sairauden kulku sekä kartoitetaan hoidon kannalta tärkeät taustatiedot.
Sädehoidon suunnittelu
Ennen sädehoidon aloitusta sinulle tehdään keuhkojen alueen tietokonetomografiakuvaus, jonka avulla hoidettava alue määritetään tarkasti. Kuvauksessa makaat kuvauspöydällä selälläsi ja kädet ylhäällä. Kuvauksen yhteydessä iholle tatuoidaan pienet asettelupisteet, joiden avulla sädehoito saadaan annettua joka kerta kohdennetusti syöpäkasvaimeen välttäen tervettä kudosta.
Tietokonekuvaus- tai suunnittelukäynnin yhteydessä röntgenhoitaja keskustelee kanssasi. Keskustelussa käydään läpi elämäntilannettasi ja jaksamistasi sekä kerrotaan sädehoidon toteutuksesta ja mahdollista sivuoireista. Aikaa kuvaukseen keskusteluineen menee noin 45 minuuttia. Tässä yhteydessä voit kysellä hoitoon liittyvistä asioista ja huolista.
Kuvantamisen perusteella sädehoidon lääkäri tekee yhteistyössä fyysikon ja röntgenhoitajan kanssa sinulle yksilöllisen sädehoitosuunnitelman. Sädehoitosuunnitelma määrittää sädehoidon keston ja annetut kerta-annokset säteilyn suhteen. Tämän suunnitelman tekemiseen menee tavallisesti noin 10-15 päivää.
Sädehoidon toteutus
Sädehoito toteutetaan sädesairaalan sädehoitoyksikössä ja saat ensimmäisen sädehoitokerran yhteydessä kirjallisena kaikki hoitoajat. Käynteihin on hyvä varata aikaa noin 15-20 minuuttia, mutta tästä itse sädehoito kestää vain muutaman minuutin. Ennen hoidon aloitusta hoitaja käy kanssasi läpi hoidon kulkua.
Sädehoidon aikana koneesta kuuluu aina jonkin verran sirinää. Toimenpiteenä sädehoito on kivuton eikä sitä voi muutenkaan tuntea. Et myöskään säteile hoidon jälkeen. Hoito voidaan myös aina tarvittaessa keskeyttää. Hoidon aikana olet yksin hoitohuoneessa, mutta hoitaja on jatkuvasti ääniyhteyden päässä ja seuraa sinua kuvamonitorin avulla.
Sädehoito toteutetaan aina tehdyn sädehoitosuunnitelman mukaisesti ja hoidon aikana on tärkeää olla paikallaan asetetussa asennossa. Hoidon osuvuus varmistetaan jokaisella hoitokerralla röntgenkuvia hyödyntäen. Hoidon aikana sädehoitolaite on joko paikallaan tai pyörii potilaan ympärillä, jolloin puhutaan kaari-hoidosta. Osa hoidoista toteutetaan myös hengityspidätyksessä, joka vähentää sydämen säteilyaltistusta. Hoidon ajan sädehoidon kulkua seurataan koko ajan tarkasti tietokonejärjestelmällä.
Hoitojen päätyttyä sinulla on lääkärin vastaanottoaika, jossa sovitaan jatkoajoista ja seurannasta.
Sädehoidon haittavaikutukset
Sädehoidossa käytetään korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä, joka estää syöpäsolujen jakautumista. Sädehoidon haittavaikutukset riippuvat siitä mille alueella sädehoitoa annetaan sekä annetun säteilyannoksen suuruudesta. Suurin osa haittavaikutuksista alkavat lievenemään noin kaksi viikkoa hoidon päättymisen jälkeen.
Keuhkojen alueen sädehoito voi aiheuttaa yksilöllisiä haittavaikutuksia.
Tavallisimpia oireita ovat väsymys, liman erityksen lisääntyminen, krooninen yskä ja hengenahdistus sekä mahdollinen ruokatorven ärsytys. Keuhkotulehduksen kehittyminen muutama kuukausi sädehoidon lopettamisen jälkeen on myös mahdollista. Tätä voidaan tarvittaessa hoitaa kortisonilla tai antibiooteilla.
Solunsalpaajien ja sädehoidon lisäksi syöpähoitovaihtoehtoina ovat täsmälääkkeet sekä immunologiset hoidot. Sinulta on otettu jo sairauden alkuselvittelyjen aikana kudosnäyte, joka on tutkittu myös geenivirheiden varalta. Jos tällainen mutaatio eli geenivirhe löydetään voidaan sinulle aloittaa täsmälääkitys virheellisen geenin toimintaa estämään. Täsmälääkitykset toteutetaan tablettihoitona ja niiden hyötynä on hyvä tehokkuus ja vähäisemmät haittavaikutukset. Geenivirhe löydetään kuitenkin vain pieneltä osalta potilaista, jonka takia täsmälääkitys voidaan aloittaa vain osalle keuhkosyöpäpotilaista.
Keuhkosyövän hoidossa voidaan hyödyntää myös erilaisia immunologisia lääkehoitoja, joiden tarkoituksena on tehostaa ja aktivoida elimistön omaa puolustusjärjestelmää. Immunologiset lääkehoidot ovat yleistyneet syövän hoidossa viime vuosina ja myös osa keuhkosyöpäpotilaista hyötyy niistä. Immunologiset hoidot toteutetaan tavallisesti hoitokeskuksessa. Myös näihin hoitoihin liittyy erilaisia haittavaikutuksia, joita voi ilmaantua jopa vasta kuukausien kuluttua hoidon päättymisestä. Mikäli sinulle aloitetaan täsmälääkitys tai immunologiset hoidot saat tällöin hoidoista tarkempaa tietoa hoitavalta taholta.