Hyppää pääsisältöön
Vauvan kaa -tapahtuma, vauva leikkii lattialla.

Virtsankarkailun hoito synnytyksen jälkeen | Lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyn ja hoidon toimintamalli

Tämä sivu on osa toimintamallia raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Synnytys ja synnytysten korkeampi lukumäärä lisäävät riskiä virtsankarkailulle. Viikoittaisen ponnistusvirtsankarkailun riski on nelinkertainen 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä alatiesynnytyksestä verattuna synnyttämättömiin naisiin.

Alatiesynnytyksestä aiheutuu enemmän ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua verrattuna keisarinleikkauksiin. Kuitenkin synnytytavasta riippumatta joka neljännellä naisella  todetaaan virtsankarkailua 20 vuoden jälkeen ensimmäisestä synnytyksestä. Vaihdevuosi-iässä tai sen jälkeen synnytystavalla ei ole merkityst virtsankarkailun esiintymiseen.

Riskitekijät

  •  Aikaisemmat synnytykset
  • Yli 4 kg:n painoinen lapsi
  • Synnytystapa ja komplikaatiot
  • Lantionpohjan lihasten heikkous tai lantionpohjan lihasten ylijännitys

Lisätietoa ammattilaisen työn tueksi (Sampo-ohjepankki)

Lisätietoa

Näiden linkkien kautta löytyy lisätietoa virtsankarkailun tutkimisesta ja hoidosta

Hoitotarvikkeina käytössä oleva vaihtoehto (tarvitaan lähete hoitotarvikejakeluun)

Apuväline, joka annetaan kokeiluun käynnin yhteydessä tarveperusteisesti, jatkossa asiakas hankkii tuotteen itse

 

Näiden linkkien kautta löydät lisätietoa virtsankarkailun tutkimisesta ja hoidosta