Rannekanavapotilaan hoito- ja palveluketju

Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo joutuu pinnetilaan tai suurentunut paine paikallisesti heikentää hermon aineenvaihduntaa. Diagnoosina käytetään G56.0 Rannekanavaoireyhtymä. 

Rannekanavaoireyhtymä voi johtua rasituksesta, vammasta ja se voi myös kehittyä raskauden aikana (tyypillisesti raskauden loppuvaiheessa). Riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä voit lukea lisää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien Käypä hoito -suosituksesta.

Hoidoksi yleensä riittää oireita lisäävien askareiden ja työtehtävien keventäminen sekä fysioterapeutin ohjaama omahoito. Omahoitoon kuuluu yölastan käyttö ja venytysharjoitteiden tekeminen. Omahoitoa suositellaan tehtäväksi vähintään 2-3kk:n ajaksi. 

Vaikea rannekanavaoireyhtymä vaatii kiireellinen käsikirurgin arvion (mm. peukalon kämmenpuoleinen lihas surkastuu).

Rannekanavaoireyhtymän tyypilliset oireet:

• puutuminen peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella
  • oireet esiintyvät yöllä ja käden ravistelu tyypillisesti lievittää oireita
• voi esiintyä myös paikallista kipua ranteen alueella (myös säteilykipua yläraajassa), käden turvotusta ja käden kylmyyttä
• Vaivan pahentuessa:
  • ​​​​Peukalon puristusote heikkenee
  • Tavarat voivat pudota käsistä
  • Hienomotoriset arkiaskareet vaikeutuvat (esim. paidan napitus)

Erotusdiagnostiikka jos oireena on pelkkä sormien kipu:

• kaularankaperäinen säteilyoire
• yläraajan muut pinnetilat
• nivelrikko
• olkapään kiputilat
• epikondyliitti
• polyneuropatiat
• tuumorit

Hoidon tarpeen arvio ja ensikontakti:

• Asiakas ohjataan ensisijaisesti fysioterapeutille ensikäyntiä varten
• jos herää epäily vaikeasta rannekanavaoireyhtymästä, asiakas ohjataan ensikäynnille lääkärille

Tutkimukset

Perusteellinen kliininen tutkimus sisältäen mm.:

• Lihastoiminnan ja tunnon testaus
  • puristusvoima, hienomotoriikka, peukalon lihasten (thenar) heikkous
  • kiputunto, kahden pisteen erottelu
• Provokaatiotestit
  • Tinel, Phalen ja Tetron medianuskompressio -testi
• Tarvittaessa voidaan hyödyntää
  • Boston rannekanavakysely
  • Katz käsipiirros

Hermojohtonopeus tutkimukset:

Hermojohtonopeus tutkimus tehdään, jos itsehoito ei ole auttanut (Mediracer- tai ENMG) -tutkimus.

Mediracer -tutkimus:

• Käytetään kliinisesti todetun rannekanavaoireyhtymän varmistamiseen
• Ei tehdä jos aiemmin oireiseen käteen tehty rannekanavaleikkaus -> tehdään ENMG -tutkimus
• Mediracer -tutkimuksia tehdään fysioterapiassa tietyissä toimipisteissä (Sampo-ohjepankki)
  • potilas voidaan lähettää Mediracer -tutkimukseen myös fysiatrian pkl:lle jos omahoito on toteutettu (katso kohta läheteindikaatiot ja lähetetiedot) 

ENMG -tutkimus:

ENMG -tutkimus vaatii täsmällisen kysymyksen asettelun oireiden ja löydösten perusteella. Indikaatiot ovat esimerkiksi pitkittynyt thenar alueen kipu tai kehittynyt pareesi.

Läheteohjeet: kliininen neurofysiologia: Perusterveydenhuollon lähete ENMG / 
rannekanavaoireyhtymän tutkimuksiin (Sampo-ohjepankki)

Lisätutkimukset tarvittaessa

• tapaturmissa röntgenkuvaus
• jos ranteessa on turvotusta niin ultraäänitutkimus (gangliot, tenosynoviitti)

Omahoidon ohjaus fysioterapiassa

• Omahoitoa suositellaan toteutettaavaksi 2-3kk:n ajaksi
• Yölastan käyttö
  • malli: BORT (asiakas- ja potilasohje)
  • malli Gibaud (asiakas- ja potilasohje)
• Venytysharjoitteiden tekeminen
  • Venytysohjeet (sis. videolinkit) (asiakas- ja potilasohje)
• Hankalissa rannekanavaoireissa voidaan kokeilla oireiden lievittämiseksi itse toteutettavaa manuaalista käsittelyä ja neuraalikudoksen mobilisointia (asiakas- ja potilasohje) (tutkimusnäyttö näiden harjoitteiden tehosta ei ole vahvaa).

Lääkäri:

• Ohjaus fysioterapiaan omahoidon toteutukseen jos käden alueella ei ole todettu pareesia, thenar atrofiaa/heikkoutta tai muuta vaikeaan rannekanavaoireyhtymään viittaavaa tekijää
  • omahoito voidaan aloittaa ilman hermojohtonopeustutkimusta
  • paikallinen puudute tai tulehduskipulääkegeeli voidaan antaa omahoidon mahdollistamiseksi
• Ohjaus työterveyshuoltoon oireiden vaikuttaessa työkykyyn
• Kiireellinen lähete käsikirugialle arvioon jos epäily vaikeasta rannekanavaoireyhtymästä tai vaikea rannekanavaoireyhtymä on todennettu hermojohtonopeustutkimuksessa
• Tarvittaessa kortikosteroidi-injektio jos omahoito ei ole auttanut riittävästi, eikä potilas halua leikkakseen (huom. hermovaurion riski jos ruiske annetaan hermoon)
  • injektiohodon ohjeistus (Käypä hoito -suositus)

Lisätietoa

• Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet: rannekanavaoireyhtymä (Käypä hoito -suositus)
• Rannekanavaoireyhtymä (Terveyskirjasto)

Potilas ohjataan työterveyshuoltoon, kun oireet vaikuttavat työkykyyn

• Työergonomian kartoitus, kun oireet ilmenevät työssä tai työpäivän jälkeen

Ennaltaehkäisy ja altistavat tekijät:

• Työperäiset riskitekijät (Käypä hoito -suositus) ovat mm. käden voimankäyttö, käden toisto ja/tai vääntöliike, ranteen taipuneet asennot ja tärinää aiheuttavat työkalut
• Tupakointi, ylipaino, diabetes, nivelreuma

Työfysioterapeutti

• Omahoidon ohjaus (yölasta, venytysharjoitteet)
• Jos tarvitaan lisää fysioterapiaa omahoidon ohjauksen lisäksi, niin fysioterapia toteutetaan työterveyshuollossa (työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti)

Työterveyslääkäri arvioi onko kyseessä ammattitauti

• kyseessä voi olla ammattitauti, jos työntekijä on tehnyt pitkäaikaisesti toistuvia, merkittävää puristusvoimaa vaativia, rannekanavaa ahtauttavia työliikkeitä.
  • rannekanavaa ahtauttavat työliikkeet ovat ranteen taipuneita asentoja yhdistyneenä puristusliikkeeseen.
• Lähetteet hermojohtonopeustutkimukseen

Lisätietoa

• Toimenpiteet työterveyshuollossa sairauden vaikuttaessa työkykyyn ja  leikkaushoidon jälkeen työkykyarvio ja työhönpaluun suunnittelu

Läheteindikaatiot

1. potilas on halukas leikkaushoitoon JA 

2. potilaalla on rannekanavaoireyhtymään sopivat oireet ja status JA

3. fysioterapeutin ohjaama konservatiivinen hoito on toteutunut 2 kk ajan,  mutta ei ole lievittänyt oireita riittävästi JA 

4. rannekanavaoireyhtymä on varmistettu ENMG- (tai Mediracer-) tutkimuksella 

TAI 

• statuksessa todetaan thenar-atrofia TAI
• medianusalueen tuntopuutos TAI 
• aksonituhoasteinen pinnetila ENMG:n perusteella

Läheteindikaatiot

• Mediracer -tutkimuksen tekeminen (käytetään selkeän kliinisesti todetun rannekanavaoireyhtymän varmentamiseen)
  • Perustason sote -yksiköt voivat tehdä lähetteen fysiatrian poliklinikalle Mediracer tutkimusta varten, kun omahoito on toteutunut, mutta siitä ei ole ollut riittävästi apua 
    • Tee lähete ja merkitse diagnoosikohtaan: Rannekanavaoireyhtymän Mediracer-tutkimukseen
• Muissa tapauksissa lähetteet fysiatrian poliklinikan arvioon:
  • potilaan oireet jatkuvat omahoidosta ja fysioterapiasta huolimatta
  • oireet, kliiniset löydökset, Mediracer®- tai ENMG-tutkimus eivät ole antaneet selkeää selitystä potilaan oireisiin

Katso vaaditut lähetetiedot: Rannekanavaoireyhtymä: läheteindikaatiot ja 
lähetetiedot erityistasolle (Sampo- ohjepankki)

Leikkaushoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Rannekanavaleikkaukset tehdään pääsääntöisesti polikliinisesti ja potilas pääsee kotiutumaan saman päivän aikana.

Leikkaushoito on tyypillisesti aiheellinen, kun potilaalla on:

• Hermojohtonopeustutkimuksessa todettu vaikea rannekanavaoireyhtyhmä, joka viittaa myeliinikatoon tai aksonivaurioon
• Thenar alueen lihaskato
• Oireet ovat voimakkaat ja aiheuttavat merkittävää haittaa potilaan työ- ja toimintakyvylle ja itsehoidosta ei ole ollut riittävästi apua

Lisätietoa

• Käsileikkauspotilaan digihoitopolku (toimintaohje ammattilaiselle)
• Rannekanavaleikkaus (asiakas- ja potilasohje)
• Rannekanavan hermopinteen vapautusleikkaus (video, kesto 2:05 min)

Sairaala Novan fysiatrian poliklinikalla tehdään rannekanavapotilaan tutkimukset (kliiniset tutkimukset ja Mediracer) sekä ohjataan omahoidon toteuttamisessa

Mediracer -tutkimus:

• Mediracer -tutkimusta käytetään selkeän kliinisesti todetun rannekanavaoireyhtymän varmentamiseen (ei tehdä jos potilaalle aiemmin jo tehty rannekanavaleikkaus)
• Tieto Mediracer -tutkimustuloksista (ja jatkohoito-ohjeistukset) välitetään potilaalle ja lähettäneelle lääkärille pääasiassa kirjevastauksena.

Omahoidon ohjaus:

• Harjoitteiden ohjaus ja lastojen lainaus tapahtuu fysioterapeutin tekemän Mediracer -tutkimuksen yhteydessä
  • Yölastan käyttö
    • malli: BORT (asiakas- ja potilasohje)
    • malli: Gibaud (asiakas- ja potilasohje)
  • Venytysharjoitteiden tekeminen
    • Venytysohjeet (sis. videolinkit) (asikas- ja potilasohje)
  • Hankalissa rannekanavaoireissa voidaan kokeilla oireiden lievittämiseksi itse toteutettavaa manuaalista käsittelyä ja neuraalikudoksen mobilisointia (asiakas- ja potilasohje) (tutkimusnäyttö näiden harjoitteiden tehosta ei ole vahvaa)

Hoitoketjun tavoitteena on:

• varmistaa oikea-aikainen hoito toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi
• tehokas hoito, jolla vältetään turhia tutkimuksia ja jonotusta
• kivun pitkittymisen ennaltaehkäiseminen
• pitkien sairauslomien välttäminen
• resurssitehokkuus (lähetteen kirjoittaminen oikeaan paikkaan)

Hoitoketju on päivitetty kokonaan v. 2023. Viimeisen sisältöpäivitys 9/2024.

Päivitetty hoito- ja palveluketju on julkaisu Terveysporttiin.

Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta,

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa fysiatrian poliklinikka

• Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, teemu.elomaa@hyvaks.fi
• Annina Wannas, ylilääkäri, annina.wannas@hyvaks.fi

Tekninen tuki ja ohjaus

• Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

Hoitoketjun työryhmä 2023:

• Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, fysiatria
• Annina Wannas, ylilääkäri, fysiatria
• Teemu Karjalainen, ylilääkäri, kirurgia
• Visa Kervinen, ylilääkäri, työterveyshuolto
• Marja-Liisa Kinnunen, tutkimusjohtaja, innovaatio ja -tutkimuspalvelut
• Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, kehittämispalvelut