Pengersilta järvimaisemassa.

Suojaavat tekijät - lapset ja perhe | Päihteettömyys ja mielen hyvinvointi

Tämä sivu on osa Päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa ja tukea erilaisten suojaavien tekijöiden avulla. Suojaavat tekijät voivat olla ihmisen sisäisiä ominaisuuksia, taitoja tai kykyjä tai ne voivat olla ihmisen ulkopuolisia ympäristön seikkoja.

Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi geneettiset tekijät (perimä), tunne-. vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot, itsetunto, ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, arjessa tehtävät valinnat ja käyttäytyminen.

Ulkoisia suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, sosiaalinen ympäristö ja siltä saatava tuki, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, osallisuus ja ympäristön turvallisuus.

Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta suojaavat tekijät ehkäisevät tai vähentävät riskiä päihteiden, tupakka- tai nikotiinituotteiden tai rahapelaamisen aloittamiselle ja ongelmien synnylle.

Parhaimmillaan suojatekijät muodostavat ihmiselle ja ympäristölleen voimavaran, joka auttaa selviytymään elämän haastavissa kohdissa.  Suojaavia tekijöitä voi vahvistaa ja lisätä läpi elämänkulun.

Lapsuudessa luodaan perusta koko elämän mittaiselle hyvinvoinnille. Lapsi tarvitsee ehdotonta rakkautta, turvaa ja huolenpitoa hyvään kasvuun. Varhaislapsuuden hyvä huolenpito pitää sisällään esimerkiksi ravitsemuksen, turvan ja läheisyyden sekä kannustuksen oppia ja kehittyä. Huolenpito muodostaa myöhemmältä haitalliselta päihteiden käytöltä suojaavan kokemuspohjan. 

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön. Turvallisuuden tunne rakentuu erityisesti läheissuhteissa ja perheessä. Myös varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan toiminta ja vertaissuhteet sekä mediaympäristö ovat perheen ja läheissuhteiden ohella keskeisiä turvallisuuden tunteen muodostumisessa.

Lasten arjen turvallisuus saattaa vaarantua monista eri syistä. Turvalliseen kasvuympäristöön eivät kuulu esimerkiksi päihteet tai väkivalta. Puutteet huolenpidossa altistavat erilaisille haasteille ja sitä kautta myös mahdollisesti haitalliselle päihteidenkäytölle.

Kaikenlainen väkivalta on haitallista erityisesti lapselle. Jos lapsi elää perheessä, jossa joku perheenjäsenistä käyttäytyy väkivaltaisesti, hän altistuu kaikille väkivallan haitallisille vaikutuksille, vaikka väkivalta ei kohdistuisikaan suoraan lapseen.

Turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lasten tunne- ja turvataitoja vahvistamalla. Turvallisuutta edistetään myös tukemalla vanhempia ja vanhemmuutta, varhaisella puuttumisella ja matalan kynnyksen palveluilla. Ammattilainen voi työssään ohjata asiakasta hyvään huolenpitoon kertomalla sen tärkeydestä, neuvomalla ja opastamalla sekä vahvistamalla asiakkaan vanhemmuutta hänen omia voimavarojaan huomioimalla ja esiin nostamalla.

Lisätietoa:

Realistinen omakuva ja itsearvostus

Itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa myönteisten kasvukokemusten avulla. Vanhemmilta tai muilta tärkeiltä aikuisilta saatu hyväksyntä, huolenpito ja rakkaus tukevat hyvän itsetunnon kehittymistä. Myöhemminkin itsetuntoa voi vahvistaa.
 
Hyvä itsetunto tuottaa riittävän vahvan omakuvan niin, että omien haasteiden ja puutteiden havaitseminen ei vie itseluottamusta, eikä tuota voittamatonta ahdistusta. Omat hyvät ominaisuudet näyttäytyvät viime kädessä huonoja tärkeämpinä. Realistiseen omakuvaan ja hyvään itsearvostukseen liittyy pyrkimys kehittyä ja tehdä parhaansa. Itsetunto on tietoisuutta itsestä ja omista kyvyistä. 

Ammattilainen voi tukea asiakasta terveen ja realistisen omakuvan vahvistamisessa sekä itsetuntoa tukevien voimavarojen löytymisessä arjessa. Ammattilainen voi ohjata ja tarjota asiakkaalle itsearvostusta tukevia keinoja. 

Kannustavaa ajattelua arkeen:

  • Voin vaikuttaa ajattelutapaani ja elämänasenteeseeni. 
  • Minulla on lupa tuntea ne tunteet, jotka minulle tulevat.
  • Seuraan sitä, mistä sydämeni on innostunut. 
  • Olen arvokas ja ainutlaatuinen. Menestys ei ole kiinni ulkoisista asioista.
  • Minä riitän.

Lisätietoa:

Vahva ja kestävä parisuhde edellyttää sen osapuolilta hyvää itsetuntemusta, halua sitoutua suhteeseen kumppanin kanssa ja tehdä hänen kanssaan työtä suhteen elossa pitämiseksi. Parisuhde on vaativa, mutta myös antoisa aikuiseksi kasvamisen matka. Parhaimmillaan se on parantava, eheyttävä, iloa, turvallisuutta ja voimaa antava kahden ihmisen välinen suhde. Sen hyväksi voi ja kannattaa tehdä työtä. 

Ammattilainen voi tarvittaessa ohjata asiakasta hyvän ja tasa-arvoisen parisuhteen merkityksestä yksilön itsensä, mutta myös lapsen kehityksen kannalta. Tarvittaessa apua parisuhdehaasteisiin voi saada esimerkiksi Väestöliiton maksuttomista palveluista.

Lisätietoa:

Perhesuhteiden läheisyys sisältää niin vanhempien keskinäisen kuin lapsen tai nuoren ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen ja läheisyyden sekä sisarusten väliset suhteet. Lapsen kehitystä suojaa muun muassa hyvä suhde vanhempiin alkaen varhaisesta vuorovaikutuksesta. Huolehtiva kasvatuskulttuuri, jossa lapsen temperamenttia tuetaan, on lapsen kehitystä suojaava tekijä. 

Riittävä perheen yhteinen aika on tärkeä lapsen hyvinvointia suojaava tekijä. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat myös vanhempien oma hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Sisarussuhteisiin vaikuttaa muun muassa perheen lasten lukumäärä ja syntymäjärjestys, lasten yksilölliset temperamentti- ja persoonalliset piirteet, vanhempien tarjoama tuki ja ohjaus sekä perheen rakenne.

Ammattilainen voi omassa työssään tukea perheiden vuorovaikutusta ohjaamalla ja opastamalla perheenjäseniä esimerkiksi vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. 

Lisätietoa:

Sosioemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan sosiaalisiin suhteisiin sekä tunne-elämään liittyviä taitoja. Sosiaalisia taitoja ovat esimerkiksi toisten ihmisten kanssa käytettävät vuorovaikutustaidot. Emotionaalisia taitoja ovat esimerkiksi tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja ilmaiseminen.

Sosiaalisuus on synnynnäinen piirre, joka liittyy haluun olla toisten ihmisten kanssa. Ihmiset ovat tämän suhteen hyvin erilaisia: toiset kaipaavat enemmän vuorovaikutusta ihmisten kanssa, toiset taas vähemmän haluten kenties enemmän yksinoloa. Yksin viihtyvälläkin voi olla hyvät sosiaaliset taidot ja ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen käytös ei välttämättä takaa hyviä sosiaalisia taitoja. Sosiaaliset taidot ovat opittuja ja opeteltavia, kuten esimerkiksi toisten kohtaaminen, kuunteleminen ja vastavuoroinen vuorovaikutus.

Tunteet ovat ihmisen yksilöllinen kokemus eri tilanteissa. Samassa tilanteessa eri ihmiset voivat kokea eri tunteita ja myös niiden voimakkuus vaihtelee. Tunteiden pohjalta eri ihmiset voivat reagoida eri tavoin. Tunnetaitoja voi harjoitella ja tällaisia taitoja ovat esimerkiksi tunteiden tunnistaminen, tiedostaminen ja kulloisenkin tunteen nimeäminen, tunteiden ilmaiseminen ja ymmärtäminen.

Ammattilainen voi tarvittaessa tukea ja ohjata asiakasta etsimään keinoja näiden taitojen harjoittelua varten.

Lisätietoa:

Lapsi tarvitsee ehdotonta rakkautta, läheisyyttä, hoivaa ja turvallisuutta. Näiden kannalta on keskeistä vanhemmuus ja vanhemmuustaidot. Vanhemmuustaitoja ovat esimerkiksi kyky asettua lapsen asemaan ja ymmärtää lapsen tarpeita, olla läsnä, säädellä tunteita ja käyttäytymistä, hallita stressiä ja ratkoa arjen ongelmatilanteita.

Vanhemman rooli muuttuu lapsen ikäkausien mukaan. Vanhemmuus ei tarkoita täydellisyyttä, vaan jokaisen yksilölliseen tilanteeseen muokkautuvaa riittävän hyvää tukea ja ohjausta lapselle.

Riittävän hyvään vanhemmuuteen liittyviä elementtejä vanhempien 
itsensä kertomana: 

  • Tunnistetaan oma avun tarve ja uskalletaan hakea apua.
  • Pidetään yllä kykyä tunnistaa omia voimavaroja ja haasteita.
  • Muistetaan huolehtia omasta jaksamisesta, jotta jaksaa olla vanhempi.
  • Huomioidaan kodin ilmapiiri. Sen tulisi olla luonteva, turvallinen, hyvinvoiva, vuorovaikutuksellinen ja lapsen kehitystä tukeva.

Lisätietoa: