Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Pengersilta järvimaisemassa.

Suojaavat tekijät - ikääntynyt | Päihteettömyys ja mielen hyvinvointi

Tämä sivu on osa päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa ja tukea erilaisten suojaavien tekijöiden avulla. Suojaavat tekijät voivat olla ihmisen sisäisiä ominaisuuksia, taitoja tai kykyjä tai ne voivat olla ihmisen ulkopuolisia ympäristön seikkoja.

Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi geneettiset tekijät (perimä), tunne-. vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot, itsetunto, ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, arjessa tehtävät valinnat ja käyttäytyminen.

Ulkoisia suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, sosiaalinen ympäristö ja siltä saatava tuki, mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen, työ ja toimeentulo, osallisuus ja ympäristön turvallisuus.

Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta suojaavat tekijät ehkäisevät tai vähentävät riskiä päihteiden, tupakka- tai nikotiinituotteiden tai rahapelaamisen aloittamiselle ja ongelmien synnylle.

Parhaimmillaan suojatekijät muodostavat ihmiselle ja ympäristölleen voimavaran, joka auttaa selviytymään elämän haastavissa kohdissa.  Suojaavia tekijöitä voi vahvistaa ja lisätä läpi elämänkulun.

Hyvinvoinnin osatekijät

Ihmisen fyysisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä ovat varsinkin riittävä uni, ravinteiden saanti ja liikunta. Ikääntymisen myötä esimerkiksi aineenvaihdunta ja tasapainoaisti saattavat muuttua vaikuttaen liikkumiseen, ruokahaluun ja nukkumiseen.

Psyykkisessä hyvinvoinnissa on kyse esimerkiksi mielialasta, itsetunnosta sekä tasapainoisuudesta. Näiden huolenpito on myös mielenterveys- ja päihdehaasteiden ennaltaehkäisyä. 

Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu ja muovautuu vuorovaikutuksessa yksilön ja häntä ympäröivien ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Sosiaalista hyvinvointia tukee kuuluminen osaksi jotain yhteisöä tai ryhmää.

Ikääntyvän toimintakyvyn ylläpitäminen

Toimintakyky on tasapainotila ihmisen kykyjen, tavoitteiden ja elin- ja toimintaympäristön välillä. Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle merkityksellisiin toimintoihin.

Toimintakykyä voidaan ylläpitää ja parantaa myös iäkkäänä mm. syömällä monipuolisesti ja terveellisesti, käyttämällä kehoa ja mieltä aktiivisesti ja monipuolisesti osallistumalla ja tapaamalla ihmisiä välttämällä ylipainoa, tupakointia ja alkoholin käyttöä.

Ammattilaisilla on tärkeä rooli ikäihmisten opastamisessa, ohjaamisessa ja neuvomisessa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. 

Lisätietoa:

 

Osallisuus on kokemusta kuulumisesta johonkin ryhmään tai yhteisöön. Osallisuutta kokeva ihminen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi omana itsenään voiden myös vaikuttaa elämänsä kulkuun ja sen asioihin. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja kiinnittymistä yhteisöön. Osallistuminen on yksi väylä osallisuuden kokemiseen.

Yhteiskunnan palveluilla on tärkeä rooli ihmisten osallisuuden edistämisessä. Eri toimijat, kuten järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset sekä erilaiset palvelut ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa.

Ammattilaisella on tärkeä rooli tukea ja aktivoida asiakkaita osallisuuteen. Parhaimmillaan se antaa tunteen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta eli siitä, mitä me kaikki tarvitsemme itsetuntomme ja omanarvontuntomme kannalta.

Lisätietoa:

Ihminen tarvitsee tunnetta osallisuudesta ja kuulumisesta yhteisöön sekä verkostoihin. Hän tarvitsee myös kokemuksen siitä, että voi rakastaa ja tulla rakastetuksi. Ikääntymisen myötä ihminen voi kokea muutoksia ihmissuhteissaan esimerkiksi sairastumisten ja toimintakyvyn muutosten  tai menetysten myötä.

Kanssakäyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on tärkeää. Tuttavia ja ystäviä voi löytää esimerkiksi harrastusten, yhteisöjen tai kerhojen kautta. Myös oma perhe ja sukulaiset ovat tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Toisen ihmisen tuki auttaa ja purkaa stressiä. Annetaan apua ja pyydetään sitä, näin voimme kaikki hyvin. 

Ammattilainen voi tukea ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta kokea sosiaalista osallisuutta. Kuuluminen joukkoon ja yhdessä tekeminen ovat hyvinvoinnin tekijöitä, joita voidaan tukea. Mielen ja kehon hyvinvointi yhdistyvät sosiaalisen osallisuuden kokemukseen. 

Lisätietoa:

Jokaisella ihmisellä on oikeus elää turvassa, ilman kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Ikäihmisten kohtaama väkivalta saattaa jäädä havaitsematta ja tunnistamatta, koska ikääntyneet eivät välttämättä kerro kokemastaan.

Lähisuhde- ja perheväkivallassa väkivallan tekijä voi olla esimerkiksi oma puoliso, vanhempi, lapsi, tuttu kotona tai laitoksessa tai muu läheinen ihminen. Väkivaltaa voivat kokea tai käyttää kaikki ihmiset sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, maantieteellisen sijaintiin, sosioekonomiseen asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai toimintakykyyn katsomatta.

Lähisuhdeväkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Näiden lisäksi lähisuhdeväkivalta voi ilmetä loukkaamisena, hoidon ja avun laiminlyömisenä, oikeuksien rajoittamisena tai alentavana kohteluna. 

On tärkeää, että väkivalta tunnistetaan, siitä kysytään ja siihen puututaan.

Lisätietoa: