Pengersilta järvimaisemassa.

Muutostilanteiden vaikutukset arjen eri osa-alueisiin | Päihteettömyys ja mielen hyvinvointi

Tämä sivu on osa päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Erilaiset muutokset ja kuormitustilanteet kuuluvat jossain määrin lähes väistämättä ihmisen elämään ja arkeen. Muutokset voivat olla odotettuja, ennakoitavissa olevia ja suunniteltuja tai ne voivat tulla eteen äkillisesti ja odottamatta.

Muutokset vaikuttavat moneen eri osa-alueeseen arjessa. Mikäli elämässä on meneillään raskaampi vaihe, on luonnollista että se vaikuttaa tunteisiin, jaksamiseen, motivaatioon sekä ihmissuhteisiin. Muutoksen aikaansaamat tilanteet eivät yleensä ole pysyviä, vaan muuttuvat ajan myötä.

On tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja pyrkiä lisäämään hyvää oloa ja hyvää mieltä tuovia asioita kulloiseenkin hetkeen. On hyvä tiedostaa, että erilaisissa elämän muutoskohdissa on kohonnut riski esimerkiksi päihteiden käytölle. Arjen kuormitustilanteita ei kuitenkaan ole hyvä ryhtyä ratkomaan päihteiden avulla ongelmien kasaantumisen vuoksi.

Mielen hyvinvoinnin tueksi:

Arjen hyvinvoinnilla on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. Kun elämässä on kaikki tasapainossa, sujuu arki ilman suuria ponnisteluja. Toisaalta taas arkiset asiat ja arkinen päivärytmi edistävät hyvinvointia.

Kuitenkin ajoittain elämässä tulee tilanteita, joissa kohtaamme erilaisia muutoksia ja jolloin arjen hallinta voi olla hankalaa. Tällöin on tärkeä pysähtyä miettimään, miten selviytyä omassa arjessaan parhaalla mahdollisella tavalla ja mihin asioihin voi arjessaan vaikuttaa. Elämänmuutosten ja kuormitustilanteiden aikana omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa pienilläkin mutta tärkeillä arjen teoilla: unella, liikkumalla, syömällä, sosiaalisten suhteiden avulla ja mielekkäällä tekemisellä.

Erilaiset elämän muutos- tai kuormitustilanteet saattavat vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen omasta arvostaan eli itsetuntoon tai käsitykseen omasta itsestään eli minäkuvaan. Esimerkiksi muutokset työssä, koulunkäynnissä tai opiskelussa, ihmissuhteissa tai asumisessa voivat vaikuttaa itsetuntoa tai minäkuvaa kohottavasti tai niitä laskien. Itsetunnon laskiessa on tärkeää keskittyä omiin vahvuuksiin, pitää huolta itsestään ja olla itselleen myötätuntoinen.

Itsetuntemus on tärkeä pohja hyvälle itsetunnolle ja itsetuntemusta voi vahvistaa kaiken ikäisenä. Itsetuntemuksen perusta on kyky olla läsnä nykyhetkessä itsensä kanssa ja hyväksyä itsensä ilman pyrkimystä väkisin muuttaa tai muokata itseään.

Elämän erilaiset muutos- tai kuormitustilanteet saattavat vaikuttaa terveyteemme. Psyykkiseen terveyteemme vaikutukset tulevat esimerkiksi tunteiden säätelyn tai itsetunnon kautta. Fyysiseen terveyteemme vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi tavanomaisen terveydentilan laskuna. Usein vasta isot muutokset tai tapahtumat saavat ihmisen kiinnittämään huomiota vaikkapa elämäntapoihinsa. 

Erilaiset elämän muutostilanteet tuovat usein muutoksia myös yksilön sosiaalisiin suhteisiin. Suhteet voivat kaventua ihmissuhteiden loppuessa tai läheisen kuollessa, mutta suhteet voivat myös lisääntyä eri yhteisöihin liittyessä. Ihmissuhteita voi vahvistaa ja solmia kaikissa ikävaiheissa.

Muutostilanteet ja kriisit nostavat esiin erilaisia tunteita, joiden läpikäyminen on tärkeää kriisistä selviämisen kannalta. Haastavissa elämäntilanteissa yksilön elämänhallintataitojen vahvuus ja muutoksiin sopeutumiskyky ovat tärkeitä selviytymisen kannalta. 

Erilaiset elämän muutostilanteet saatavat vaikuttaa yksilön ja koko perheen taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi töiden loppuessa, erotessa tai puolison äkillisen poismenon vuoksi talousasiat voivat olla hetkellisesti tai pidempään elämänhallintaa tai mielen tasapainoa heiluttavia asioita. 

Muutostilanteet ja kriisit nostavat esiin erilaisia tunteita, joiden läpikäyminen on tärkeää kriisistä selviämisen kannalta. Haastavissa elämäntilanteissa yksilön elämänhallintataitojen vahvuus ja muutoksiin sopeutumiskyky ovat tärkeitä selviytymisen kannalta. 

Elämän muutos- tai kuormitustilanteet nostattavat usein hyvin monia tunteita. Tunteita on joskus vaikea tunnistaa, ymmärtää tai hallita erityisesti silloin, kun ne ovat hankalia tai epämieluisia. Tunteet ovat kaikki sallittuja ja niiden kesto ja voimakkuus vaihtelee suuresti ihmisten ja tilanteiden välillä.

Lähes kaikkeen ihmisen toimintaan liittyy tunteita. Tietoisuus omista tunteista tarkoittaa tunteiden tunnistamisen lisäksi esimerkiksi ymmärrystä niiden syistä ja taustoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat itseen ja omaan käyttäytymiseen. Tunteiden tunnistamista voi vahvistaa ja harjoitella kaiken ikäisenä.

Vanhemmuus tuo elämään uudenlaista vastuuta. Lapsen kasvaessa vanhemman tehtävät, huolet ja ilonaiheet muuttuvat, ja vanhempi joutuu mukautumaan uusiin vaiheisiin ja joskus äkillisiinkin muutostilanteisiin.

Muutokset saattavat vaikuttaa vanhemman kykyyn ja voimavaroihin olla vanhemman roolissa. Vanhemmuus voi olla haasteellista etenkin silloin, mikäli muu arki kuormittaa ja elämänhallinta horjuu. On tärkeää pysähtyä pohtimaan vanhempana olon iloja, suruja, toivoa ja voimavaroja sekä olla armollinen itselleen myös epäonnistumisen kokemuksissa. On hyvä muistaa, ettei vanhemmuudesta pidä tulla suorittamista. Vanhemmuus voi olla paikoin vaativaa ja jokainen toteuttaa oman näköistään vanhemmuutta.