Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Keskisuomalainen järvimaisema, tyyni järvi, veteen heijastuva taivas ja saari

Turvallinen kasvuympäristö | Lasten mielenterveystyö

Tämä sivu on osa Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.

Lasten ja nuorten perusoikeuksiin kuuluu saada elää turvassa. Turvallisuudesta vastaavat viime kädessä aikuiset. Lasten ja nuorten arjen turvallisuus saattaa vaarantua monista eri syistä johtuen. Esimerkiksi päihteet, lähisuhde- ja perheväkivalta eikä kouluväkivalta kuulu turvalliseen kasvuympäristöön.

Jokaisella perheen jäsenellä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Lapsen fyysiseen turvallisuuteen sisältyy muun muassa oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, yksityisyyteen sekä turvalliseen kasvu- ja elinympäristöön. Jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, on tilanteeseen puututtava välittömästi. Lasta tulee estää satuttamasta itseään tai muita tai rikkomasta tavaroita. Aikuisen on tärkeää pysyä rauhallisena ja pyrkiä turvaamaan tilanne.

Kuritusväkivalta on fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jossa vanhempi, muu aikuinen tai esimerkiksi isompi sisarus pyrkii aiheuttamaan lapselle fyysistä tai henkistä kipua rangaistakseen tai säädelläkseen tämän käyttäytymistä. Kuritusväkivalta on esimerkiksi lapsen tukistamista, läimäyttämistä, pilkkaamista tai tahallista huomiotta jättämistä.

Lapsen psyykkiseen turvallisuuteen sisältyvät muun muassa luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, mahdollisuus tunteiden ilmaisuun, aikuisten toiminnan johdonmukaisuus ja ennustettavuus sekä mahdollisuus saada apua luotettavilta ja turvallisilta aikuisilta.

Sosiaalinen turvallisuus toteutuu siten, että lapsi kokee kuuluvansa joukkoon tai yhteisöön. Keskeisiä tekijöitä sosiaalisen turvallisuuden kannalta on mahdollisuus osallistua ja toimia vertaisryhmässä ilman pelkoa tulla kiusatuksi tai jätetyksi ryhmän ulkopuolelle, 

Taloudellinen turvallisuus eli perheen riittävä toimeentulo on myös yksi merkittävä turvallisuuden kokemus. Perheen toimeentulovaikeudet kuormittavat niin vanhempia kuin lapsia ja aiheuttavat ulkopuolisuutta. 

Kaikki erityislapset on muita isommassa riskissä joutua kaltoinkohdelluksi ja kokemaan väkivaltaa perheessään. Tämä on monen asian yhteissumma: lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen haasteet ja kielteinen kehä, lapsen uhmaava ja hallitsematon käytös, vanhemman uupuminen. Vastaavasti myös on isompi riski siihen, että oirehtiva lapsi on väkivaltainen sisaruksiaan tai vanhempiaan kohtaan. Vaikka lapsen tekemä väkivalta ei ole rikosoikeusasia, sen merkitys perheessä on vakavasti otettava ja siihen on myös löydettävä puuttumisen välineet.

Yleiset lähisuhdeväkivaltatyön vaiheet ja kohdat ovat käytössä, olipa kyseessä aikuisten välinen, aikuisten lapsiin kohdistama, lasten keskinäinen tai lasten aikuisiin kohdistama väkivalta.  Perheessä tapahtuva väkivallan tai kaltoinkohtelun tunnistaminen, väkivallan puheeksi ottaminen ja siitä kysyminen turvallisesti, siihen puuttuminen ja tuki sekä tekijälle että uhrille on usean eri palvelun yhteistyötä. Etenkin lasten kokema ja todistama väkivalta ja siinä tukeminen on perheneuvolan vahvinta osaamisaluetta. (ks THL:n koulutus Puutu väkivaltaan -koulutus lähisuhdeväkivallasta)  

Lisätietoa:

Ammattilaiselle: