Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.
Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Neuropsykiatristen vaikeuksien tuki, hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Tavoitteena on lievittää neuropsykiatrisen häiriön aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Keskeisiä keinoja ovat lapseen/nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet ja erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot sekä ADHD:n kohdalla lääkehoito. Tärkeää on myös myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen.
Kun lapselle tai nuorelle asetetaan diagnoosiksi ADHD, autismikirjo tai Tourette, on mahdollisuus hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea tai nuoren kuntoutusrahaa (16-vuotta täyttäneet). Nämä edellyttävät lääkärinlausuntoa.
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Jos lapsella on tavanomaista suurempi hoidon ja huolenpidon tarve, voidaan vanhemmille myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea. Lapsen hoidon ja huolenpidon tarve tulee olla tavanomaista suurempaa ikätovereihin nähden. Alle 16-vuotiaan vammaistuki edellyttää lääkärinlausuntoa (C-lausunto tai vastaava lääkärinlausunto).
Lisätietoa: Alle 16-vuotiaan vammaistuki | Henkilöasiakkaat | Kela
Nuoren kuntoutusraha 16-19-vuotiaille
16-19-vuotiaalla on mahdollisuus hakea nuoren kuntoutusrahaa opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalle. Nuoren työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia.
Nuoren kuntoutusraha edellyttää:
Lisätietoa: Nuoren kuntoutusraha | Henkilöasiakkaat | Kela
Hyvinvointialue järjestää lapselle tai nuorelle lääkinnällistä kuntoutusta.
Lapsi tai nuori, jolla on neuropsykiatrisia haasteita on mahdollisuus saada toimintakykynsä tueksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus edellyttää hyvinvointialueen toimintaterapeutin, puheterapeutin tai fysioterapeutin toteuttaman kuntoutustarpeen arvioinnin. Neuropsykologinen kuntoutus edellyttää neuropsykologisen arvioinnin.
Toimintaterapiaan ohjautuvat ne nepsypiirteiset lapset ja -nuoret, joilla arki on tavallista haasteellisempaa ja joilla on selviä vaikeuksia usealla alla mainituista osa-alueista:
Lasten osalta hyvinvointialueen tuottamaa puheterapiaa tarjotaan ensisijaisesti alle kouluikäisille, mutta tarvittaessa myös kouluikäisten puheterapiakuntoutus järjestetään arvioinnin perusteella ja resurssien rajoissa joko HVA:n omana toimintana tai ostopalveluna.
Puheterapiapalveluihin ohjautuvat nepsypiirteiset lapset ovat pääsääntöisesti autismikirjon lapsia, joilla on vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Muiden nepsypiirteisten lasten osalta mahdolliset kielelliset vaikeudet voivat joskus peittyä esim. keskittymisen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen haasteiden taakse, eikä näitä havaita välttämättä vasta kuin koulussa.
Lastentutkimusklinikka
Lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia ja mahdollisesti myös neuropsykiatrisia oireita tutkitaan ja kuntoutetaan Lastentutkimusklinikalla. Kuntoutus on perustason neuropsykologista kuntoutusta, joka kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Kohderyhmä on esikouluikäisestä 18-vuotiaaksi saakka. Lisäksi täydentävällä neuropsykologisella arvioinnilla haetaan tarvittaessa ymmärrystä lapsen vaikeuksista, niiden heijastumisesta arkeen sekä tarvittavista tukitoimista.
Neuropsykiatrisen tuen palveluseteli
KELA järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja ammatillista kuntoutusta, jotka ovat asiakkaalle maksuttomia
LAKU-perhekuntoutus: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille 5-15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. LAKU-kuntoutus edellyttää lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: LAKU-perhekuntoutus Kela
Sopeutumisvalmennuskurssit: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille, alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten perheille. Vanhemmalla saattaa olla oikeus kuntoutusrahaan sopeutumisvalmennuskurssin ajaksi. Sopeutumisvalmennuskurssit edellyttävät lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit | Kela
OmaVäylä-kuntoutus: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille nuorille, 16-29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä. OmaVäylä-kuntoutus edellyttää lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: Oma väylä-kuntoutus | Kela
Neuropsykologinen kuntoutus: 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukykyä rajoittaa esimerkiksi kehityksellisiin häiriöihin liittyvä luki- tai hahmotushäiriö, ADHD, monimuotoiset kehitykselliset häiriöt. Neuropsykologisen kuntoutuksen käynnistäminen edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta (voi toteutua myös konsultaationa psykologin tutkimukseen) sekä erikoislääkärin B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman. Lisätietoa: Neuropsykologinen kuntoutus | Kela
Moniammatillinen yksilökuntoutus: Lapsi tai nuori voi saada neurologisen sairautensa vuoksi moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksissa. Lisätietoa: Moniammatillinen yksilökuntoutus | Kela
ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada KELA:n vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jos kuntoutuksen tarve on käyntimääriltään suurempi ja pidempikestoisempi.
KELA:n vaativa lääkinnällinen kuntoutus edellyttää hyvinvointialueen toimintaterapeutin, puheterapeutin tai fysioterapeutin toteuttaman kuntoutustarpeen arvioinnin. Neuropsykologinen kuntoutus edellyttää neuropsykologisen arvioinnin. Lisäksi tarvitaan hyvinvointialueen lääkärin tekemän kuntoutussuunnitelma.
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada:
Huom! KELA ei myönnä samaan aikaan sekä harkinnanvaraista että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Esimerkiksi jos lapsi saa toimintaterapiaa KELA:n vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, tulee sopeutumisvalmennuskurssi hakea myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, eikä harkinnanvaraisena kuntoutuksena.
NUOTTI-valmennus: Henkilökohtaista valmennusta 16-29-vuotiaalle nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Ei edellytä todettua sairautta, eikä lääketieteellistä selvitystä terveydentilasta tarvita. Lisätietoa: NUOTTI-valmennus | Kela
Jos ADHD:n tukitoimet eivät tuo riittävää apua lapsen/nuoren tilanteeseen, voidaan tehdä lääkehoitokokeilu. Alle 6-vuotiailla lääkehoito on harvinaista ja vaatii aina erikoislääkärin arvion, mutta tätä vanhemmilla lääkityksen tarve tulee arvioida osana hoidon kokonaisuutta. Sopivan lääkityksen ja lääkeannostuksen löytymisen jälkeen, lääkehoitoa seurataan puolen vuoden välein:
Autismikirjon häiriön ydinoireisiin ei ole suositeltavaa lääkehoitoa. Liitännäisoireisiin, kuten käyttäytymis- ja tunne-elämän oireisiin, voidaan tarvittaessa käyttää lääkehoitoa erikoislääkärin arvion pohjalta.
Lääkehoitoa lasten ja nuorten Touretten oireyhtymään voidaan erikoislääkärin arvioin pohjalta kokeilla, mikäli jatkuvat tic-oireet aiheuttavat kipua, sosiaalisia ongelmia, tunne-elämän ongelmia tai toiminnallisia ongelmia.
Neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen yksikkö pitää sisällään Neuropsykiatrisen tuen ja kuntoutuksen tiimin (Nepsy-tiimi), Lastentutkimusklinikan ja Jyväskylän alueen kouluikäisten kuntoutustyöryhmän.
Nepsy-tiimi palvelee 5–18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisiin vaikeuksiinsa tukea, mutta eivät kuulu erikoissairaanhoidon tai vammaispalveluiden piiriin.
Nepsy-tiimin toimintamuotoja:
Nepsy-tiimin infoista ja vanhempainohjausryhmistä löytyy lisätietoa Nepsy-tiimin verkkosivuilta.
Nepsyvalmennus on kohdennettu 5–18-vuotiaille lapsille/nuorille, joilla on neuropsykiatrisen tuen tarvetta. Valmennuksen edellytyksenä on, että perhe on valmis sitoutumaan valmennukseen. Lähetteen nepsyvalmennukseen voi tehdä Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- tai terveysalan työntekijä.
Lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia ja mahdollisesti myös neuropsykiatrisia oireita tutkitaan ja kuntoutetaan Lastentutkimusklinikalla. Kuntoutus on perustason neuropsykologista kuntoutusta, joka kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Kohderyhmä on esikouluikäisestä 18-vuotiaaksi saakka. Lisäksi täydentävällä neuropsykologisella arvioinnilla haetaan tarvittaessa ymmärrystä lapsen vaikeuksista, niiden heijastumisesta arkeen sekä tarvittavista tukitoimista. Lähetteen lastentutkimusklinikalle tekee psykologi tai lääkäri.
Arki nepsypiirteisen lapsen kanssa voi vaatia vanhemmalta tavallista enemmän voimavaroja ja organisointia sekä sitoa vanhempaa enemmän lapsensa hoivaan ja huolenpitoon. Kun vanhemmat ovat uupuneita tai perheessä on paljon haasteita, on hyvä tukeutua kasvatus- ja perheneuvolan tai perheiden sosiaalipalveluiden tukeen.
Perheneuvola tarjoaa tukea perhesuhteisiin ja vanhemmuuteen, lapsen tai nuoren nepsypiirteisiin liittyen. Perheneuvolassa toteutetaan kasvatus- ja perheneuvonnan lisäksi myös lasten perustason mielenterveystyötä. Kasvatus- ja perheneuvonta on kohdennettu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheille. Vanhempi voi saada perheneuvolasta tukea vanhemmuuteensa, perheen vuorovaikutustilanteisiin tai perheterapeuttisia interventioita.
Voit tehdä sosiaalihuoltolainmukaisen yhteydenoton palvelutarpeen arvioimiseksi, jos kaipaat tukea esimerkiksi arjen haasteisiin, omaan jaksamiseesi, elämänhallintaan tai vanhemmuuteen. Yhteydenottosi jälkeen selvitetään perheenne kokonaistilannetta, millaista tukea lapsenne ja perheenne toivoo sekä mitkä palvelut voisivat auttaa perhettänne.
Palvelutarpeen arvioinnin kautta lapsellenne ja perheellenne voidaan myöntää erilaisia sosiaalihuoltalainmukaisia palveluita, esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja ammatillista tukiperhetoimintaa.
Perhetyö nepsypiirteisen lapsen perheen tukena
Perhetyön perustehtävä on tukea perheiden elämänhallintaa ja heidän omien voimavarojensa käyttöä. Perhettä autetaan antamalla neuvoja lasten eri ikävaiheissa ilmeneviin haasteisiin. Perhetyötä tehdään pääosin perheen kotona.
Varhaisen tuen perhetyössä työskennellään rajatun teeman mukaisesti ja työskentely on lyhytkestoista. Varhaisen tuen perhetyöhön voit olla suoraan itse yhteydessä.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kohdalla perhetyö myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Tällöin perheen tilanne on usein kompleksisempi, ja haasteiden eteen työskennellään pitkäjänteisesti ja moniammatillisesti.
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuki kohdennetaan vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten hoitoon, jotka tarvitsevat ikätasosta poikkeavaa päivittäistä hoivaa, huolenpitoa, ohjausta ja valvontaa useilla osa-alueilla.
Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen tai äkillisesti esimerkiksi tapaturman sattuessa. Eritysesti vähitellen kehittyvä omaishoitajuustilanne voi olla vaikea tunnistaa, kun avun tarve lisääntyy sairauden edetessä tai toimintarajoitteiden lisääntyessä.
Keski-Suomen hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea tietyin edellytyksin. Lue lisää: Omaishoito (Keski-Suomen hyvinvointialue)
Järjestöjen ja yhdistysten kautta on mahdollista saada monenlaista tukea, kuten ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja asiantuntevaa tietoa. Vertaistuella on suuri merkitys niin yksilön kuin koko perheen jaksamiselle ja elämänhallinnalle.
ADHD
Autismikirjon häiriö
Tourette