Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Henkilö tekee muistiinpanoja muistioon kynä kädessä

Tuen, hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen – lasten ja nuorten neuropsykiatriset vaikeudet

Neuropsykiatristen vaikeuksien tuki, hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Tavoitteena on lievittää neuropsykiatrisen häiriön aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Keskeisiä keinoja ovat lapseen/nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet ja erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot sekä ADHD:n kohdalla lääkehoito. Tärkeää on myös myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Diagnoosin asettamisen jälkeen on tärkeää kirjata potilastietojärjestelmään suunnitelma, miten ADHD:n, autismikirjon tai Touretten tukitoimia, hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan ja miten seuranta tapahtuu. 

Kuntoutusta järjestetään Hyvinvointialueen tuottamana sekä KELA:n myöntämänä. KELA:n kuntoutukset edellyttävät B-lausunnon.

B-lausunto Kelan kuntoutuksia ja etuuksia varten

Asiakas tarvitsee B-lausunnon (SV 7), kun hän hakee Kelan järjestämää kuntoutusta. Vammaistuki edellyttää puolestaan C-lausuntoa (EV 256). B-lausunnolla voi kuitenkin hakea sekä Kelan järjestämää kuntoutusta että vammaistukea, jolloin kahta erillistä lausuntoa (B ja C-tod.) ei tarvita.

Jos asiakas hakee vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, Kela suosittelee, että lääkäri tekee kuntoutussuunnitelman B-lausunnon sijaan. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvittava kuntoutussuunnitelma laaditaan usein lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmissä. 

KELA:n etuudet

Kun lapselle tai nuorelle asetetaan diagnoosiksi ADHD, autismikirjo tai Tourette, on mahdollisuus hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea tai nuoren kuntoutusrahaa (16-vuotta täyttäneet). Nämä edellyttävät lääkärinlausuntoa.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Jos lapsella on tavanomaista suurempi hoidon ja huolenpidon tarve, voidaan vanhemmille myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea. Lapsen hoidon ja huolenpidon tarve tulee olla tavanomaista suurempaa ikätovereihin nähden. Alle 16-vuotiaan vammaistuki edellyttää lääkärinlausuntoa (C-lausunto tai vastaava lääkärinlausunto).

Lisätietoa: Alle 16-vuotiaan vammaistuki | Henkilöasiakkaat | Kela

Nuoren kuntoutusraha 16-19-vuotiaille

16-19-vuotiaalla on mahdollisuus hakea nuoren kuntoutusrahaa opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalle. Nuoren työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia.

Nuoren kuntoutusraha edellyttää:

  • Hyvinvointialueella laaditun henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle. Suunnitelma on hyödyllistä tehdä yhteistyössä koulun/oppilaitoksen opetushenkilöstön kanssa.
  • Lääkärin B-lausunnon

Lisätietoa: Nuoren kuntoutusraha | Henkilöasiakkaat | Kela

 

 

Hyvinvointialueen kuntoutus

Hyvinvointialue järjestää lapselle tai nuorelle lääkinnällistä kuntoutusta.

Lapsi tai nuori, jolla on neuropsykiatrisia haasteita on mahdollisuus saada toimintakykynsä tueksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa tai neuropsykologinen kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus edellyttää hyvinvointialueen toimintaterapeutin, puheterapeutin tai fysioterapeutin toteuttaman kuntoutustarpeen arvioinnin. Neuropsykologinen kuntoutus edellyttää neuropsykologisen arvioinnin.

Lasten ja nuorten toimintaterapia

Toimintaterapiaan ohjautuvat ne nepsypiirteiset lapset ja -nuoret, joilla arki on tavallista haasteellisempaa ja joilla on selviä vaikeuksia usealla alla mainituista osa-alueista: 

  • itsestä ja päivittäisistä asioista huolehtimisen taidoissa on selviä vaikeuksia. Lapsi/nuori tarvitsee huomattavasti ikäisiään enemmän aikuisen tukea arjen toiminnoissa. 
  • selviä vaikeuksia uusien taitojen oppimisessa, kädentaidoissa, silmäkäsiyhteistyössä ja näönvaraisessa hahmottamisessa. 
  • oman toiminnan ohjaaminen tuottaa vaikeuksia (toiminnan suunnittelu, aloittaminen, loppuun saattaminen ja toiminnasta toiseen siirtyminen).  
  • selvästi epätyypillistä reagointia tavallisille aistiärsykkeille, kuten kosketukselle, äänelle tai liikkeelle, jonka seurauksena arjen rutiineista selviytyminen ja osallistuminen vaikeutuvat huomattavasti. 
  • vaikeus luoda ja ylläpitää kaverisuhteita ja toimia ryhmässä. 
  • Läheteohje toimintaterapeutin arvioon (linkki Sampo-ohjepankkiin)

Puheterapia

Lasten osalta hyvinvointialueen tuottamaa puheterapiaa tarjotaan ensisijaisesti alle kouluikäisille, mutta tarvittaessa myös kouluikäisten puheterapiakuntoutus järjestetään arvioinnin perusteella ja resurssien rajoissa joko HVA:n omana toimintana tai ostopalveluna. 

Puheterapiapalveluihin ohjautuvat nepsypiirteiset lapset ovat pääsääntöisesti autismikirjon lapsia, joilla on vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Muiden nepsypiirteisten lasten osalta mahdolliset kielelliset vaikeudet voivat joskus peittyä esim. keskittymisen, tarkkaavuuden ja käyttäytymisen haasteiden taakse, eikä näitä havaita välttämättä vasta kuin koulussa. 

  • Läheteohje puheterapeutin arvioon (ohjetta päivitetään, linkki tulossa Sampo-ohjepankkiin)

Lasten ja nuorten fysioterapia

  • Vauvojen ja leikki-ikäisten fysioterapia: Lasten fysioterapia
  • Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden fysioterapia; Fysioterapia
  • Läheteohjetta päivitetään (linkitys tulossa Sampo-ohjepankkiin)

Neuropsykologinen arvio ja kuntoutus

Lastentutkimusklinikka

Lapsia, joilla on  oppimisvaikeuksia ja mahdollisesti myös neuropsykiatrisia oireita tutkitaan ja kuntoutetaan Lastentutkimusklinikalla. Kuntoutus on perustason neuropsykologista kuntoutusta, joka kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Kohderyhmä on esikouluikäisestä 18-vuotiaaksi saakka. Lisäksi täydentävällä neuropsykologisella arvioinnilla haetaan tarvittaessa ymmärrystä lapsen vaikeuksista, niiden heijastumisesta arkeen sekä tarvittavista tukitoimista. 

Neuropsykiatrisen tuen palveluseteli 

  • Neuropsykologinen arvio
    • Neuropsykologiseen arviointiin voidaan tehdä lähete silloin, kun  lapsen tai nuoren kognitiivisesta kehityksestä ja oppimisesta on herännyt huolta tai on epäily neuropsykiatrisesta häiriöstä ja tarvitaan tarkempaa arviointia vaikeuden luonteen ymmärtämiseksi. Lähetteen neuropsykologiseen arvioon voi tehdä psykologi tai lääkäri.
    • Tarkemmat lähetetiedot ja myöntämiskriteerit: Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluiden sääntökirja
    • Lähetepohja (Sampo-ohjepankki)
  • Neuropsykologinen kuntoutus
    • Neuropsykologiseen kuntoukseen voidaan tehdä lähete silloin, kun 7–18-vuotiaalla lapsella/nuorella on todettu neuropsykologisessa arviossa tai konsultaatiossa neuropsykologisen kuntoutuksen tarve. eivätkä KELAn kriteerit täyty. Lähetteen neuropsykologiseen kuntoutukseen voi tehdä lääkäri tai psykologi.
    • Tarkemmat lähetetiedot ja myöntämiskriteerit: Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluiden sääntökirja
    • Lähetepohja (Sampo-ohjepankki)

KELA:n kuntoutus

KELA järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja ammatillista kuntoutusta, jotka ovat asiakkaalle maksuttomia

Harkinnanvarainen kuntoutus

LAKU-perhekuntoutus: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille 5-15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. LAKU-kuntoutus edellyttää lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: LAKU-perhekuntoutus Kela

Sopeutumisvalmennuskurssit: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille, alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten perheille. Vanhemmalla saattaa olla oikeus kuntoutusrahaan sopeutumisvalmennuskurssin ajaksi.  Sopeutumisvalmennuskurssit edellyttävät lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit | Kela

OmaVäylä-kuntoutus: ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneille nuorille, 16-29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä. OmaVäylä-kuntoutus edellyttää lääkärin B-lausunnon tai vastaavan. Lisätietoa: Oma väylä-kuntoutus | Kela

Neuropsykologinen kuntoutus: 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukykyä rajoittaa esimerkiksi kehityksellisiin häiriöihin liittyvä luki- tai hahmotushäiriö, ADHD, monimuotoiset kehitykselliset häiriöt. Neuropsykologisen kuntoutuksen käynnistäminen edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta (voi toteutua myös konsultaationa psykologin tutkimukseen) sekä erikoislääkärin B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman. Lisätietoa: Neuropsykologinen kuntoutus | Kela

Moniammatillinen yksilökuntoutus: Lapsi tai nuori voi saada neurologisen sairautensa vuoksi moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksissa. Lisätietoa: Moniammatillinen yksilökuntoutus | Kela

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

ADHD:n, Autismikirjon ja Touretten diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada KELA:n vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jos kuntoutuksen tarve on käyntimääriltään suurempi ja pidempikestoisempi.

KELA:n vaativa lääkinnällinen kuntoutus edellyttää hyvinvointialueen toimintaterapeutin, puheterapeutin tai fysioterapeutin toteuttaman kuntoutustarpeen arvioinnin. Neuropsykologinen kuntoutus edellyttää neuropsykologisen arvioinnin. Lisäksi tarvitaan hyvinvointialueen lääkärin tekemän kuntoutussuunnitelma.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada:

Huom! KELA ei myönnä samaan aikaan sekä harkinnanvaraista että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Esimerkiksi jos lapsi saa toimintaterapiaa KELA:n vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, tulee sopeutumisvalmennuskurssi hakea myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, eikä harkinnanvaraisena kuntoutuksena.

Ammatillinen kuntoutus

NUOTTI-valmennus: Henkilökohtaista valmennusta 16-29-vuotiaalle nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Ei edellytä todettua sairautta, eikä lääketieteellistä selvitystä terveydentilasta tarvita. Lisätietoa: NUOTTI-valmennus | Kela

 

 

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmät

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmien kohderyhmänä ovat sellaiset lapset ja nuoret, joilla on laaja-alaisia haasteita ja tuen tarpeita, ja joille on tarkoitus hakea kuntoutusta Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutustyöryhmässä pyritään saamaan kokonaisnäkemys lapsen/nuoren haasteista ja tuen tarpeista, suunnitellaan tarvittavat tuki- ja jatkotoimenpiteet sekä tehdään kuntoutussuunnitelma.

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmien toteutumiselle on alueellisia eroja Keski-Suomen hyvinvointialueella. Osa kuntoututyöryhmistä kokoontuu säännöllisin väliajoin, osa kootaan tarpeen mukaan. Kuntoutustyöryhmätoiminta toteutuu pääasiallisesti Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Ainoastaan Jyväskylän kouluikäisten kuntoutustyöryhmää koordinoidaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, Neuropsykiatrisen tuen ja oppimisen yksikössä.

 

Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmät Keski-Suomen hyvinvointialueella

  • Jyväskylä
    • Alle kouluikäisten kuntoutustyöryhmä: 1krt/kk
    • Kouluikäisten kuntoutustyöryhmä 7-18v: 1krt/vko
  • Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi: 16v. asti: 1krt/kk
  • Äänekoski 1krt/kk
  • Joutsa, Toivakka, Luhanka: 1krt/kk
  • Keuruu: 1krt/kk 
  • Laukaa: 1krt/kk
  • Viitasaari, Kinnula, Pihtipudas 1krt/kk
  • Muurame

ADHD:n lääkehoito 

Jos ADHD:n arjen tukitoimet eivät tuo riittävää apua lapsen/nuoren tilanteeseen, voidaan tehdä lääkehoitokokeilu. Alle 6-vuo­tiailla lääkehoito on harvinaista ja vaatii aina erikoislääkärin arvion, mutta tätä vanhemmilla lääkityksen tarve tulee arvioida osana hoidon kokonaisuutta. 

ADHD:n hoidossa käytettäviä lääkkeitä:

  • Metyylifenidaatti (mm. Medikinet, Consera, Equasym)
  • Atomoksetiini (mm. Strattera, Atomoxetin)
  • Uusia lääkkeitä (mm. Elvanse, Attentin, Intuniv)

ADHD:n lääkehoidon seuranta

Kuukausi lääkealoituksesta/annosnostosta

  • Pituus, paino, verenpaine, syke
  • Lääkkeen teho, haittavaikutukset
  • Annosmuutoksen tarve

Puolivuosittain (hoitajan toteuttamana)

  • Pituus, paino, verenpaine, syke
  • Lääkkeen teho, haittavaikutukset
  • Jos ongelmia, lääkärin konsultointi

Vuosittain (lääkärin toteuttamana)

  • Pituus, paino, verenpaine, syke
  • Onko lääke vielä tarpeellinen?
  • Onko annos riittävä?
  • Tasapainoisessa tilanteessa voidaan pitää lääketauko, jonka aikana arvioidaan oireita ja toimintakykyä.

Autismikirjon häiriön lääkehoito

Autismikirjon häiriön ydinoireisiin ei ole suositeltavaa lääkehoitoa. Liitännäisoireisiin, kuten käyttäytymis- ja tunne-elämän oireisiin, voidaan tarvittaessa käyttää lääkehoitoa erikoislääkärin arvion pohjalta.

Touretten oireyhtymän lääkehoito

Lääkehoitoa lasten ja nuorten Touretten oireyhtymään voidaan erikoislääkärin arvioin pohjalta kokeilla, mikäli jatkuvat tic-oireet aiheuttavat kipua, sosiaalisia ongelmia, tunne-elämän ongelmia tai toiminnallisia ongelmia.

Neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen yksikkö

Neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen yksikkö pitää sisällään Neuropsykiatrisen tuen ja kuntoutuksen tiimin (Nepsy-tiimi), Lastentutkimusklinikan ja Jyväskylän alueen kouluikäisten kuntoutustyöryhmän.

Neuropsykiatrisen tuen ja kuntoutuksen tiimi (Nepsy-tiimi)

Nepsy-tiimi palvelee 5–18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisiin vaikeuksiinsa tukea, mutta eivät kuulu erikoissairaanhoidon tai vammaispalveluiden piiriin.

Nepsy-tiimin toimintamuotoja:

  • Asiakkaille matalan kynnyksen psykoedukaatiota (mm. Nepsy-infot etäyhteyksin, asiakkaiden yhteydenottopuhelin) ja ryhmätoimintaa
  • Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvissä erityiskysymyksissä toteutettavat psykologin jatkotutkimukset. Tiimissä on myös toimintaterapian ja sosiaalityön osaamista perustasolla hyödynnettäväksi.
  • Lääkärin ja neuropsykologin tarjoama perustason lasten ja nuorten kehityksellisten häiriöiden diagnostiikkaan ja kuntoutuksen suunnitteluun konsultaatiotuki. Lääkäri tarjoaa myös konsultaatiotukea neuropsykiatristen häiriöiden lääkitykseen.
  • Jo todettujen neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutuksen ja muiden tukitoimien suunnittelu silloin kun tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa.
  • Palveluihin vietävä konsultaatio
  • Ammattilaisten kouluttaminen

Nepsy-tiimin infoista ja vanhempainohjausryhmistä löytyy lisätietoa Nepsy-tiimin verkkosivuilta.

Lastentutkimusklinikka

Lapsia, joilla on  oppimisvaikeuksia ja mahdollisesti myös neuropsykiatrisia oireita tutkitaan ja kuntoutetaan Lastentutkimusklinikalla. Kuntoutus on perustason neuropsykologista kuntoutusta, joka kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Kohderyhmä on esikouluikäisestä 18-vuotiaaksi saakka. Lisäksi täydentävällä neuropsykologisella arvioinnilla haetaan tarvittaessa ymmärrystä lapsen vaikeuksista, niiden heijastumisesta arkeen sekä tarvittavista tukitoimista. 

Neuropsykiatrisen tuen palveluseteli

1) Neuropsykiatrinen valmennus (Nepsyvalmennus)

Nepsyvalmennus on kohdennettu 5–18-vuotiaille lapsille/nuorille, joilla on neuropsykiatrisen tuen tarvetta. Valmennuksen edellytyksenä on, että perhe on valmis sitoutumaan valmennukseen. Mikäli lapsen/nuoren toimintakyky edellyttää toimintaterapiaa, on se ensisijainen valmennukseen nähden. Valmennus ei voi toteutua samanaikaisesti KELA:n kuntoutusten (esim. terapiat, LAKU, Oma Väylä) tai ammatillisen tukihenkilötoiminnan kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssi ei kuitenkaan ole esteenä valmennuksen myöntämiselle.

Lähetteen nepsyvalmennukseen voi tehdä Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- tai terveysalan työntekijä. Lähetteeseen tulee asettaa 1–3 valmennuksen puitteissa ja keinoin saavutettavissa olevaa, konkreettista ja toivottua muutosta kuvaavaa tavoitetta.

2) Neuropsykologinen arviointi 

Neuropsykologiseen arviointiin voidaan tehdä lähete silloin, kun  lapsen tai nuoren kognitiivisesta kehityksestä ja oppimisesta on herännyt huolta tai on epäily neuropsykiatrisesta häiriöstä ja tarvitaan tarkempaa arviointia vaikeuden luonteen ymmärtämiseksi. 

Lähetteen neuropsykologiseen arvioon voi tehdä psykologi tai lääkäri.

 

3) Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologiseen kuntoukseen voidaan tehdä lähete silloin, kun 7–18-vuotiaalla lapsella/nuorella on todettu neuropsykologisessa arviossa tai konsultaatiossa neuropsykologisen kuntoutuksen tarve. eivätkä KELAn kriteerit täyty.

Lähetteen neuropsykologiseen kuntoutukseen voi tehdä lääkäri tai psykologi.

 

Vanhempien ja perheen tukeminen

Arki nepsypiirteisen lapsen kanssa voi vaatia vanhemmalta tavallista enemmän voimavaroja ja organisointia sekä sitoa vanhempaa enemmän lapsensa hoivaan ja huolenpitoon. Kun vanhemmat ovat uupuneita tai perheessä on paljon haasteita, on hyvä tukeutua kasvatus- ja perheneuvolan tai perheiden sosiaalipalveluiden tukeen.

Kasvatus- ja perheneuvola

Perheneuvola tarjoaa tukea perhesuhteisiin ja vanhemmuuteen, lapsen tai nuoren nepsypiirteisiin liittyen. Perheneuvolassa toteutetaan kasvatus- ja perheneuvonnan lisäksi myös lasten perustason mielenterveystyötä. Kasvatus- ja perheneuvonta on kohdennettu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheille. Vanhempi voi saada perheneuvolasta tukea vanhemmuuteensa, perheen vuorovaikutustilanteisiin tai perheterapeuttisia interventioita.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut myönnetään yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuen. Voit ohjata asiakkaan tekemään  sosiaalihuoltolainmukaisen yhteydenoton palvelutarpeen arvioimiseksi tai jos sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, voit tehdä sen ammattilaisena yhdessä vanhemman kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin kautta lapselle/nuorelle ja perheelle voidaan myöntää erilaisia sosiaalihuoltalainmukaisia palveluita, esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja ammatillista tukiperhetoimintaa.  

Perhetyö nepsypiirteisen lapsen/nuoren perheen tukena

Varhaisen tuen perhetyössä työskennellään rajatun teeman mukaisesti ja työskentely on lyhytkestoista. Varhaisen tuen perhetyöhön asiakas voi olla suoraan itse yhteydessä, yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kohdalla perhetyö myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Tällöin perheen tilanne on usein kompleksisempi, ja haasteiden eteen työskennellään pitkäjänteisesti ja moniammatillisesti.

Lastensuojeluilmoitus:

Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen/nuoren lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja. Niitä voivat olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka, puutteet hoidossa tai huolenpidossa tai esimerkiksi lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen. 

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun palveluihin lukeutuvat avo-, sijais- ja jälkihuollon sekä laitoshuollon palvelut.

Jos nuoren nepsy-oireiluun liittyy mielenterveyshaasteita, voidaan konsultoida Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimejä tai tehdä ohjaus sinne. MTP-tiimeissä toteutetaan terveydenhuoltolain mukaista mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, diagnosointia, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Työskentelyyn kuuluu tarvittaessa tiivis verkostotyöskentely nuoren läheisverkoston kanssa. . MTP-tiimiin ei tarvitse lähetettä.

Järjestöjen ja yhdistysten järjestämä tuki

Suosittele vanhemmille Järjestöjen ja yhdistysten tarjoamaa tukea. Järjestöjen ja yhdistysten kautta on mahdollista saada monenlaista tukea, kuten ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja asiantuntevaa tietoa. Vertaistuella on suuri merkitys niin yksilön kuin koko perheen jaksamiselle ja elämänhallinnalle.

ADHD

Autismikirjon häiriö

Tourette