Hyvä arki ja hyvinvoinnin peruspilarit – lasten ja nuorten neuropsykiatriset vaikeudet

Uni ja lepo

Riittävän unen ja levon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Runsas liikunta auttaa tuottamaan sopivasti serotoniinia ja dopamiinia sekä mielihyvää antavaa endorfiinia. Liikunta pitää aivot paremmassa vireessä ja muokkaa niitä. Kaikki mikä tekee hyvää keholle, tekee hyvää aivoille

Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyy usein univaikeuksia, jotka voivat ilmetä esim. nukahtamisen työläytenä, levottomana yöunena sekä heräilynä pitkin yötä. Usein lapsen nukkumisen vaikeudet heijastuvat koko perheen uneen ja siten perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja arjen voimavaroihin. Neuropsykiatrisiin vaikeuksiin liittyy myös kuormitusherkkyys. Esimerkiksi päiväkoti- tai koulupäivän aikana lukuisat aistiärsykkeet ja sosiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat siihen, että lapsi voi tarvita palautuakseen enemmän lepoa ja unta kuin ikätoverinsa. Unen ja levon tarve on kuitenkin yksilöllinen. Tiettyä tuntimäärää paremmin riittävästä unesta kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena, ja tarvittavien lepotaukojen avulla vireystila pysyy päivän mittaa sopivana.  

Vinkit riittävään uneen ja lepoon: 

• Säännöllinen uni- ja valverytmi sekä toistuvat iltarutiinit ja -rituaalit (iltapala, hampaiden pesu, yhteinen hali- tai jutteluhetki, rauhoittava hieronta, iltasatu tai äänikirja) auttavat univaikeuksissa. 

• Yhdessä mietitty tai rakennettu rauhoittumistila, esim. maja tai pesä, ja yhdessä pohditut rauhoittavat puuhat: esim. musiikin tai äänikirjojen kuuntelu, piirtäminen, näpertely, hengitysharjoitukset

• Painopeitto- tai pehmolelu tuottaa syväaistituntemusta ja voi auttaa hermostoa rauhoittumaan.  

• Ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa on hyvä rajoittaa, samoin kofeiinipitoisten juomien nauttimista.  

• Makuuhuoneen viileämpi lämpötila myös edistää hyvää unta.  

• Joskus lapsi voi pantata huolia ja murheitaan iltaan. Yhteisen ajan varmistaminen aikaisempaan kohtaa päivään voi auttaa.  

• Neuvokas perhe -sivuilta sekä Terveyskylän Lastentalosta löydät myös paljon vinkkejä riittävään lepoon ja uneen. 

Liikkuminen

Liikkumisella on lukuisia hyötyjä niin kehon kuin mielen hyvinvoinnille. Motorisiin taitoihin liittyvät vaikeudet, kuormitusherkkyys, sosiaalisten vuorovaikutuksen haasteet ja motivaation puute saattavat kuitenkin vaikuttaa lapsen kykyyn tai halukkuuteen liikkua ja osallistua ohjattuihin liikunnallisiin harrastuksiin. Perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia vaikeuksia, koko perheen ja lapsen riittävästä liikunnasta huolehtiminen voi tuntua haastavalle, ja liikunta saattaa painottua perheen yhteiseen tekemiseen. Tärkeintä onkin löytää lapselle ja omalle perheelle hyvä ja mieluisa tapa liikkua, oli se sitten rauhallisempaa tai vauhdikkaampaa, yksin, ohjatussa ryhmässä tai perheen kanssa toteutuvaa liikkumista. Liikkumisessa keskeistä on sen tuoma hyvä olo ja mieli ja onnistumisen kokemukset. 

Vinkit iloisempaan perheen liikuntaan: 

• Muista, että kaikki liikkuminen on hyväksi. Liikkumista ei ole pelkästään ohjatut urheiluharrastukset, vaan siihen luetaan kaikki arkinen puuhastelu ja kehon liike.  

• Ohjatut liikuntaharrastukset tai siirtymät niihin voivat olla lapselle vaikeita. Liikkua voi myös kotona monin tavoin.  

• Opetelkaa yhdessä nauttimaan omasta, liikettä tuottavasta kehosta. Oman kehon arvostaminen sellaisena kuin se on kannustaa huolehtimaan itsestä.   

• Oman kunnan liikuntapalveluista kannattaa selvittää sekä perheliikunnan että soveltavan liikunnan, eli erityislapsille ja heidän perheilleen suunnatun liikunnan, mahdollisuuksia. Myös paikalliset järjestöt ja urheiluseurat saattavat järjestää erityislapsille suunnattua liikunta. Monissa kunnissa järjestetään myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.

• Meijän polku -sivustolta löydät tietoa Keski-Suomen liikuntamahdollisuuksista. 

• Vinkkejä perheliikuntaan tarjoaa mm. Liikkuva perhe -sivusto.  

• Neuvokas perhe -sivuilta sekä Terveyskylän Lastentalosta löydät myös paljon vinkkejä liikunnan ilon ja sopivan liikuntamuodon löytämiseksi. 

Ruokailu 

Ruokailu on tärkeä osa arjen rutiineja. Syömisen pulmat ovat neuropsykiatristen vaikeuksien yhteydessä kuitenkin huomattavan yleisiä. Mm. ruokailuympäristön aistiärsykkeet, sosiaaliset kuormitustekijät ja itsesäätelyn vaikeudet voivat vaikeuttaa lapsen ruokailua ja syömisen säätelyä. Syömisen pulmat voivat vaikuttaa koko perheen ruokailuihin ja olla iso kuormitustekijä koko perheelle. Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä tällöin matalalla kynnyksellä. Myönteisen vuorovaikutuksen ja miellyttävän ilmapiirin rakentaminen ruokailuhetkiin on syömisen pulmia ratkottaessa tärkeää. Tavoitteena on vahvistaa koko perheen ruokailoa, lapsen tasapainoisen ruoka- ja kehosuhteen rakentumista sekä varmistaa riittävä, monipuolinen ruokavalio.  

Ruokailuun liittyviä haasteita: 

• valikoivuus, rajoittunut ruokavalio ja ruokailua rajoittavat rituaalit 
• vaikeus tunnistaa kehon viestejä, kuten nälän tai kylläisyyden tunnetta  
• vaikeus asettua aloilleen ruokailemaan tai syödä yhdessä muiden kanssa 
• lääkehoito voi lisätä tai heikentää ruokahalua ja vaikeuttaa painonhallintaa (sekä ali- että ylipaino) 

Vinkit sujuvampaan ruokailuun:  

• Pyri luomaan ruokailutilanteesta aistiympäristöltään ja tunnelmaltaan rento ja miellyttävä.  

• Huomaa onnistumiset ja anna lapselle siitä myönteistä palautetta, esim. ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä”. 

• Kannusta tutustumaan ruokiin kaikkien aistien avulla ilman maistamisen pakkoa. Kehu ruokailuun osallistumisesta, älä syödyn ruoan määrästä. Lapsella on oikeus itse päättää, kuinka paljon hän syö.  

• Ota lapsi mukaan ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.  

• Pyrkikää syömään yhdessä samaa ruokaa mahdollisimman usein. Aikuisen esimerkki toimii mallina lapselle. 

• Suhtaudu joustavasti ruokaan ja syömiseen. Vältä ruokien jaottelua ”terveellisiin” ja ”epäterveellisiin”. Myös ”herkut” kuuluvat täysipainoiseen ruokavalioon.  

• Muista, että jokaisen keho on arvokas ja oikeanlainen sellaisenaan.  

Lue lisää:  

• 10 vinkkiä lapsen nirsoiluun ja valikoivaan syömiseen, Neuvokas perhe 

• Hyvän syömisen taitoja voi opetella, Terveyskylä, Lastentalo 

• Nälän ja kylläisyyden tunnistamista voi harjoitella kylläisyysharjoituksen avulla.   

• Uusien makujen ja ruokarohkeuden harjoitteluun voi auttaa makupalapeli tai Supersankarin harjoittelupolku. 

• Keinoja kouluruokailun sujuvoittamiseen löytyy Maistuva koulu -sivustolta.  

• Vinkkejä Lasten painonhallintaan, Terveyskylä, Lastentalo 

• Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma (0–5 v.) Mielenterveystalo  

• Välttelevä ja rajoittunut syömishäiriö ARFID, Syömishäiriöliitto 

• Näkökulmia ja vinkkejä neuropsykiatristen vaikeuksiin liittyviin syömisen ja ruokailun pulmiin lapsiperheissä (pdf) 

Digilaitteiden käyttö

Yhä useamman lapsen arki koostuu erilaisten digi- ja älylaitteiden käytöstä. Digilaitteiden käyttö voi olla hyödyllistä monissa tilanteissa, mutta sillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia - etenkin silloin, kun se vaikuttaa lapsen kehitykseen ja muuhun elämään. Etenkin videopelaamisella on useita piirteitä, kuten myönteinen palaute, onnistuminen, ennustettavuus ja selkeys, jotka selittävät nepsypiirteisten lasten mieltymystä digilaitteisiin. On siis tärkeää luoda tasapaino mahdollisuuksien ja haittapuolien välille.  

Kohtuullisella digilaitteiden käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia, sillä niiden avulla nepsypiirteinen lapsi voi kokea onnistumisia ja hallinnantunnetta. On myös mahdollista löytää mielenkiinnon kohteita tai luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Älylaitteet voivat olla arjessa hyödyksi esimerkiksi erilaisten liikuntaan tai rauhoittumiseen kannustavien sovellusten avulla.  

Nepsypiirteiselle lapselle on tyypillistä uppoutua pelimaailmaan, jonka vuoksi voi olla vaikeaa lopettaa pelaaminen. Digilaitteiden äärellä vietetty aika verottaa muita vapaa-ajan aktiviteetteja ja kehityksen kannalta olennaisia asioita, kuten esimerkiksi liikkumista, unta, perheen kanssa vietettyä aikaa tai koulunkäyntiä. 

Runsaalla ruutuajalla on vaikutusta tunteiden käsittelyn oppimiseen, joka näkyy esimerkiksi lapsen sosiaalisen elämän haasteina. Digilaitteiden nopea ja runsas ärsyketulva näkyvät usein lapsen ylivilkkautena ja käyttäytymisen ongelmina. Ruudun äärestä voi olla vaikea irtautua, mikä näkyy esimerkiksi ärtyneisyytenä ja arjessa toimimisen hankaluutena.  

Vinkkejä järkevään pelaamiseen ja kohtuulliseen ruutuaikaan:  

• Valitkaa ikätasolle sopivat sisällöt 
• Luokaa koko perheen yhteiset säännöt digilaitteiden käyttämiselle 
• Istumista on tärkeää tauottaa esimerkiksi luonnossa liikkumalla 
• Opetelkaa hallitsemaan ruudun ääressä vietettävää aikaa, jotta aikaa jää myös perheelle ja muulle vapaa-ajan toiminnalle 
• Kysy lapselta avoimesti hänen kokemuksistansa älylaitteen äärellä
• Laskekaa kierroksia esimerkiksi yhteisellä lukuhetkellä  

Lue lisää:  

• Lapset ja ruutuaika - Neuvokasperhe 
• Liiallinen ruutuaika haastaa lasten tunne- ja itsesäätelytaitoja | Terveystalo