Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Peilistä heijastuu kaksi lasta, jotka pitävät nyrkkejään vastakkain. Kuvan yläkulmassa peilissä on valaistu Sairaala Novan logo

Lasten astmapoliklinikka | Lasten astma

Tämä sivu on osa lasten astman hoito- ja palveluketjua.

Lastentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan 0–15-vuotiaiden lasten sairauksia. Lastentautien poliklinikalla toimii lasten astmapoliklinikka. Poliklinikalle tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete.

Lapsen sairaudesta johtuva ongelmatilanteen selvittäminen ja hoito hoidonohjauksineen tapahtuu lastentautien poliklinikalla vastaanotolla ja/tai tutkimuksissa käymällä. Lastentaudeilla tehdään moniammatillista yhteistyötä mm. sairaanhoitajien, ravitsemusterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, kätilöiden ja muiden erikoisalojen lääkäreiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään yhteisvastaanottoja ja tapaamisia saman käynnin yhteydessä.

Lisätietoa

Lasten astman tutkiminen ja diagnoosi perustuu, lapsen ikä huomioiden, oireisiin ja keuhkojen toiminnan mittauksiin. Mitä pienempi lapsi on sitä enemmän tukeudutaan oiretietoihin ja kuuntelulöydöksiin. Vanhemmilla lapsilla oiretietojen ja kuuntelulöydösten lisäksi käytetään astman toteamisessa myös muita tutkimuksia, mm. PEF-seurantaa, rasituskoetta. 

Tutkimisen tavoitteena on tunnistaa lasten astma ja aloittaa astman hoito lääkityksellä.

Lisätietoa

Kun lastentautien poliklinikan kontakti päättyy

Hoidon päättyessä lastentautien poliklinikalla arvioidaan jatkohoidon ja -palvelujen tarve sekä siirretään hoidon toteutus perustasolle omalle terveysasemalle tai keuhkosairauksien poliklinikalle. Perustasolle siirryttäessä seurantakäynnin sopimiseksi perhe ottaa itse yhteyttä omalle terveysasemalle.

Hoitajan vastaanotolla

  • tehdään diagnostiset hengitysfunktio tutkimukset
  • kerrotaan perustiedot astmasta sairautena
  • kerrotaan lääkehoidosta
  • ohjataan lääkehoito ja lääkkeenottotekniikka
  • ohjataan omahoito ja hoidon seuranta (mm. oireet, PEF-seuranta) 

Lääkäri perehtyy vastaanotolla esitietoihin ja tutkimuksiin tehden näiden perusteella diagnoosin ja hoitosuunnitelman yhdessä lapsen ja perheen kanssa. 

Anamneesiin kirjataan esitiedot, joita ovat mm. perussairaudet, allergiat ja atopia (atooppinen ihottuma, nuha, yskä ja silmä- ja nenäoireet), sukurasite,  perheen tupakointi (askivuodet/altistus) ja lemmikkieläimet.  

Anamneesiin kirjataan myös oireet, joita ovat mm. hengenahdistus rasituksessa tai levossa tai painon tunne rintakehällä, uloshengityksen vinkuna, pitkittynyt yskä ja limannousu ( > 6 vko, erityisesti aamuisin ja öisin), hengitysteiden virusinfektiot, rasitus, kylmä ilma ja allergeenit pahentavat yksilöllisesti oireilua ja kliininen status.

Videot, joista näet tutkimuksen kulun

Lisätietoa (Käypä hoito -suositus)

Kriteerit 3 kk:n hoitokokeilun aloittamiselle inhaloitavalla kortikosteroidilla alle 3-vuotiaalla lapsella

  • Todettu hoitovaste astmaan sopiviin hengitystieoireisiin keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä
  • Jaksoittaiset oireet (flunssien yhteydessä)
  • Jatkuvat oireet
    • Jos oireita on tiheästi (vähintään 2 kohtausta 6 viikon aikana) tai ne ovat vaikeita (toistuvat sairaalajaksot)
    • Jos lapsi oireilee jatkuvasti jo ensimmäisen vinkunajakson jälkeen ja tarvitsee avaavaa lääkettä yli kahtena päivänä viikossa yli kuukauden ajan

Leikki-ikäisten astman diagnostiset kriteerit

  • Astmaoireisilla leikki-ikäisillä lapsilla pyritään osoittamaan keuhkofunktion poikkeavuus oskillometrian avulla.
  • Jos oskillometriassa mitattu resistanssi (Rrs5) pienenee vähintään 40 % bronkodilataatiokokeessa ja/tai suurenee vähintään 40 % juoksukokeessa, muutos on merkitsevä. Molemmissa kokeissa 35–40 %:n muutos on viitteellinen.

Kouluikäisten astman diagnostiset kriteerit

  • Astmaan sopivat oireet tai löydökset: Toistuvia hengitysvaikeuskohtauksia, joissa erityisesti uloshengitys on vaikeutunut ja jotka helpottuvat keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä
  • Spirometriassa FEV1 tai FVC paranee merkitsevästi (vähintään 12 % ja 200ml) bronkodilataatiokokeessa tai FEV1 pienenee merkitsevästi (vähintään 15 %) rasituskokeessa (Selkeistä astmaoireista kärsivällä lapsella voidaan 10–14 %:n pudotusta pitää viitteellisenä, ja sen perustella harkita hoitokoetta inhaloitavalla kortikosteroidilla).