Jos asiakas / potilas on kaatunut kuluneen 12 kuukauden aikana arvioidaan kaatumisen vakavuus:

1. Kaatumisesta on aiheutunut vamma
2. Kaksi (2) tai enemmän kaatumista edellisen 12 kuukauden aikana
3. Gerastenia tunnistettavissa (iäkkään ihmisen hauraus)
4. Kaatumisen jälkeen maannut lattialla, eikä ole pysty nousemaan ylös
5. Kaatumiseen on liittynyt pyörtyminen tai tajunnan menetys

Jos yksikin ehdoista täyttyy, yksilöllä on korkea (uudelleen) kaatumisvaara:

• Kaikille korkeassa kaatumisvaarassa oleville tulee tehdä kokonaisvaltainen ja monialainen kaatumisvaaran arvio (esim. IKINÄ -mallin mukaisesti tai geriatrinen kokonaisvaltainen arvio.
• Arvion perusteella laaditaan yksilöllinen toimintasuunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi
• Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurataan 1-3 kuukauden kuluttua

Jos mikään edellä mainituista ehdoista ei täyty, kävelynopeuden arvioinnilla voidaan selvittää jatkotoimenpiteet (kts. alempi haitarivalikko, kohonnut kaatumisvaara).

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan potilastietojärjestelmään.

Koti- ja asumispalvelujen asiakkaat

Koti- ja asumispalveluiden palvelualueella käytetään RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) tiedonkeruuseen, asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Kaikille koti- ja asumispalvelujen asiakkaille, joilla on kohonnut kaatumisvaara, tehdään kaatumisvaaran arviointi RAI-työkalun avulla.

Lue lisää:

• Kaatumisen ehkäisy koti- ja asumispalveluissa (Sampo -ohje)
• Tietoa RAI-järjestelmästä - THL

Jos kaatumista ei ole tapahtunut, mutta asiakas kertoo liikkumis- tai tasapainohaasteista tai kaatumisen pelosta, kaatumisvaara voi olla kohonnut. Arvioi tällöin kaatumisvaaraa kävelynopeuden mittaamisella (tai Timed up and Go eli TUG -testillä).

• Kävelynopeus on ≥ 0,8 m/s -> matala kaatumisvaara:
  • Yleinen neuvonta kaatumisvaaran vähentämiseksi
  • Arvioidaan kaatumisvaaraa uudestaan 12 kuukauden kuluessa
• Kävelynopeus on < 0,8 m/s -> keskitason kaatumisvaara: 
  • Puututaan kaatumisen yksilöllisiin vaaratekijöihin
  • Ohjataan asiakas fysioterapiaan tai kunnan liikuntaneuvontaan 
    (yksilöllinen voima,- tasapaino- ja/tai kävelyharjoittelun ohjaus)
  • Yleinen neuvonta oman kaatumisvaaran vähentämiseksi
  • kaatumisvaara uudestaan 12kk kuluessa

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan potilastietojärjestelmään

TUG -testi (Timed Up and Go)
Kävelynopeuden mittaamisen sijasta voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti TUG-testi. TUG-testi ei kuitenkaan tunnista kaatumisvaarassa olevia yhtä herkästi, kuin kävelynopeuden mittaaminen. Kohonneen kaatumisriskin raja TUG -testissä on yli 15 sekuntia.

Kaatumisvaara ei ole merkittävästi kohonnut, jos vastaus kaikkiin kolmeen seulontakysymykseen on "ei". 

Matala kaatumisvaara ei tarkoita sitä, ettei kaatumisvaaraa olisi olemassa. Kaikki iäkkäät hyötyvät yleisestä neuvonnasta miten heidän omaa ja läheistensä kaatumisvaaraa voidaan vähentää.

Jaa asiakkaille / potilaille:

• Pysytään pystyssä opas (alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto, AKE) 
  • Yksiköt voivat tilata Pysytään pystyssä -oppaiden paperiversioita keskusvaraston kautta (OSTi tilausjärjestelmä).
• Pysytään pystyssä oppaista on olemasa eri kieliversioita:
  • Ruotsi (Håll Dig på fötterna! pdf)
  • Englanti (Stay up! pdf)
  • Turkki (Ayakta Kal! pdf)
  • Venäjä (pdf) 
  • Arabia (pdf)

Muuta materiaalia yleisen neuvonnan tueksi:

• Kaatumisten ehkäisy (terveyskyla.fi)
• kaatumisseula-tarkistuslista (UKK-instituutti)
• Seniorille sivusto (Hyvaks.fi)

Kaatumisvaaran arvioinnin tulos ja sitä seuraavat toimenpiteet kirjataan potilastietojärjestelmään.

Kaikki kaatumisen vuoksi terveydenhuollossa asioivat (tai hoitoon tulevat) ovat lähtökohtaisesti korkeassa (uudelleen) kaatumisvaarassa:

Arvioi kaatumisen vakavuus:

1. Kaatumisesta on aiheutunut vamma
2. Kaksi (2) tai enemmän kaatumista edellisen 12 kuukauden aikana
3. Gerastenia tunnistettavissa (iäkkään ihmisen hauraus)
4. Kaatumisen jälkeen maannut lattialla, eikä ole pysty nousemaan ylös
5. Kaatumiseen on liittynyt pyörtyminen tai tajunnan menetys

Jos yksikin ehdoista täyttyy, yksilöllä on korkea (uudelleen) kaatumisvaara:

• Kaikille korkeassa kaatumisvaarassa oleville tulee tehdä kokonaisvaltainen ja monialainen kaatumisvaaran arvio (esim. IKINÄ -mallin mukaisesti tai geriatrinen kokonaisvaltainen arvio.
• Arvion perusteella laaditaan yksilöllinen toimintasuunnitelma kaatumisvaaran vähentämiseksi
• Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurataan 1-3 kuukauden kuluttua
• Korkeasta kaatumisvaarasta tehdään riskitietomerkintä. Riskitietomerkintä poistetaan kun asiakkaalla ei ole enää korkeaa kaatumisvaaraa.  

Jos mikään edellämainituista ehdoista ei täyty, kävelynopeuden arvioinnilla voidaan selvittää  jatkotoimenpiteet (kts. haitarivalikko kohonnut kaatumisvaara).

Koti- ja asumispalvelujen asiakkaat

Koti- ja asumispalveluiden palvelualueella käytetään RAI-järjestelmää tiedonkeruuseen, asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Kaikille koti- ja asumispalvelujen asiakkaille, joilla on kohonnut kaatumisvaara, tehdään kaatumisvaaran arviointi RAI-työkalun avulla.

Lue lisää:

• Kaatumisen ehkäisy koti- ja asumispalveluissa (Sampo -ohje)
• Tietoa RAI-järjestelmästä - THL

Sairaaloiden vuodeosastot

Sairaalahoidossa olevat yli 65-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti korkeassa kaatumisvaarassa ja heille tulee tehdä monialainen kaatumisvaaran arviointi. Monisyisen kaatumisriskin arvioimiseen ei iäkkäillä ihmisillä tulee käyttää pisteytyspohjaisia seulontatyökaluja.

Kaikille sairaalahoidossa oleville iäkkäille tai nuoremmille henkilöille, joilla terveydenhuollon ammattilainen on todennut kaatumisen riskin, tulee tehdä yksilöllisiin kaatumisten riskitekijöihin pohjautuva kaatumisten ehkäisyohjelma.

Kaikille sairaalahoidossa oleville yli 65-vuotiaille ja muille korkean kaatumisriski omaaville annetaan kohdennettua neuvontaa kaatumisen ehkäisystä.

Koti- ja asumispalvelujen asiakkaat

Koti- ja asumispalveluiden palvelualueella käytetään RAI-järjestelmää tiedonkeruuseen, asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä asiakas-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Kaikille koti- ja asumispalvelujen asiakkaille, joilla on kohonnut kaatumisvaara, tehdään kaatumisvaaran arviointi RAI-työkalun avulla.

Lue lisää:

• Kaatumisen ehkäisy koti- ja asumispalveluissa (Sampo -ohje)
• Tietoa RAI-järjestelmästä - THL

Hyvinvointialueella käytetään yhtenäisiä mittareita, joilla selvitetään hoidon / palvelun aikana potilaille ja asiakkaille tapahtuneet haittaa aiheuttaneet kaatumiset ja putoamiset. Tietojen saamiseksi jokaisesta kaatumis- ja putoamistapaturmasta on tehtävä ilmoitus Laatuportti-järjestelmään ja ilmoitukseen on merkittävä kaatumisen tai putoamisen aiheuttama haitta-aste.

• Hoitoon tai palveluun liittyvän kaatumis-/ putoamistapaturman ilmoittaminen Laatuportti -järjestelmään (Sampo -ohje)

Lue lisää:

• Laatuportti (Polku -intra)

Ortostaattinen koe (verenpaineen ja sykkeen muutos, makuulta seisomaan noustessa)

Useat lääkkeet ja autonomista hermostoa vaurioittavat sairaudet lisäävät ortostaattisen hypotension riskiä. Ortostaattinen hypotensio tarkoittaa verenpaineen laskua yli 20/10mmHg 1-3 minuuttia seisomaanousun jälkeen. 

Ortostaattisen kokeen suorittaminen (ohje)

• Jos havaitaan merkitsevää verenpaineen laskua (yli 20/10mmHg) arvioidaan voidaanko ortostatismia aiheuttavia lääkkeitä vähentää
• jos tehdään lääkemuutoksia: ortosaattinen koe voidaan uusia muutaman päivän kuluttua

Jos ortostaattinen koe ei ole mahdollinen, mitataan verenpaine seisten potilaan seisomaannousun jälkeen.

Lisätietoa: Tasapainoilu verenpaineen hoidon ja ortostaattisen hypotension välillä (duodecimlehti.fi)

Lääkitys

Useat lääkkeet ja etenkin monilääkitys lisäävät kaatumisriskiä. Lääkityksen ajantasaisuuden säännöllinen tarkistaminen on tärkeä osa iäkkäiden kaatumisten ehkäisyä. Lääkityksen ajantasaisuus on tärkeä tarkistaa etenkin, kun asiakkaan käynti-/tulosyy terveydenhuoltoon on kaatuminen.

• Kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet lista
  • Info listan käytöstä
• Läkemedel som Ökar fallrisken

Lisätietoa

• Kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet info
• Lääkkeisiin liittyvä kaatumisriski (Terveyskylä.fi)
• STOPPFall (Screening Tool of Older Persons Prescriptions in older adults with high fall risk)

Kaatumisen pelko (huoli kaatumisvaarasta)

Kaatumisen pelko lisää kaatumisen riskiä. Kaatumisen pelko vähentää yksilön aktiviisutta ja osallistumista fyysisiin ja sosiaalisiin toimintoihin arjessa ja laskee mielialaa. Kaikki kaatumisen pelkoa kokevat tulisi ohjata fysioterapiaan arvioon.

• Kaatumisen pelkoa voidaan arvioida erillisellä mittarilla iäkkäiltä kaatumispelkokyselyllä (FES-I), jossa suurempi pistemäärä viittaa suurempaan kaatumisen pelkoon
  • suurentuneen kaatumisen pelon rajana voidaan käyttää yli 23 pistettä

Kirjaa FES-I tulos potilastietoihin

Lisätietoa:

• Kaatumispelkokysely (FES-I) - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
• Eri kieliversiot FES-I -kyselystä.

Toimintakyky

Heikentynyt toimintakyky ja vähäinen fyysinen aktiivisuus lisäävät merkittävästi kaatumisvaaraa.

Kävelynopeuden mittaaminen

• yli 0,8 m/s -> matala riski kaatumiselle
• alle 0,8 m/s -> kohonnut riski kaatumiselle

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö eli SPPB (Short physical performance Battery) 

• pistemäärä 9/12 tai alle ennakoi kohonnutta kaatumisriskiä
• pistemäärä 6/12 tai alle ennakoi merkittävästi kohonnutta kaatumisriskiä 

Lisätietoa: Liikkumis- ja toimintakyvyn testaaminen - THL (SPPB)

Ravitsemus

Vajaaravitsemus lisää kaatumisen riskiä. Vajaaravitsemusta arvioidaan seuraavin mittarein:

• Sairaalahoidossa olevat aikuiset (NRS2002)
• Kotona asuvat yli 65 -vuotiaat (MNA-SF)

Muisti ja kognitio

Muistisairaudet ja kognition heikentyminen lisäävät kaatumisriskiä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja: havaitsemista, ajattelua ja muistamista.

Muistin ja kognition selvittämisessä voidaan käyttää MMSE -testiä (mini mental state examination).

Lisätietoa: Muistipotilaan arviointi ja arvioinnin työkalut (kaypahoito.fi)

Mieliala ja masennus

• Iäkkään mielialaa ja masennusta tutkiessa voidaan hyödyntää geriatrista depressioasteikkoa (GDS): Geriatrinen depressio asteikko (sähköinen lomake).
• Aikuisten ja nuorten mielialaa voidaan selvittää esimerkiksi BDI-mielialakyselyllä.

Alkoholi

Lisääntynyt alkoholin käyttö lisää merkittävästi kaatumisriskiä. Alkoholin käyttö kannattaa ottaa puheeksi ja sitä voidaan selvittää seuraavin kyselyin:

• Yli 65-vuotiaan alkoholimittari — Päihdelinkki (paihdelinkki.fi)
• AUDIT.pdf (kaypahoito.fi)

Kaatumisvaaraa lisääviä tekijöitä on useita ja suurimpaan osaan näistä tekijöistä voidaan vaikuttaa. Lue lisää kaatumisvaaraa lisäävistä tekijöistä UKK-instituutin sivuilta.

• Kaatumisvaaraa lisäävät monet eri tekijät (UKK-instituutti)

Hyödynnä alueellisen kaatumisehkäistyverkoston materiaaleja (AKE-verkosto) kaatumisten ehkäisytyössä:

• Kaatumisvaaran tunnistaminen ja vähentäminen eri toimipisteissä, tarkistuslista (pdf)
• Kaatumisten vähentäminen eri toimipisteissä, yksilölliset toimenpiteet korkeassa kaatumisvaarassa oleville
• Tarkistuslista kaatuneen kohtaavalle (pdf)
• Kriteerit hyvälle laitosjalkineelle (pdf)

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Iäkkäiden henkilöiden yleisimmät tapaturmatyypit ovat kaatumiset ja putoamiset. Kaatumiset lisäävät hoidontarvetta ja aiheuttavat turhaa kipua sekä epäinhimillistä kärsimystä. Lisäksi kaatumiset lisäävät tuntuvasti yhteiskunnallisia kustannuksia. Kaatumisten ehkäiseminen on iäkkäiden henkilöiden turvallisen elämän varmistamiseksi ensiarvoisen tärkeää.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallin tavoitteena on: 

• Ohjata systemaattiseen ja varhaiseen kaatumisvaaran tunnistamiseen
• Ohjata aloittamaan moniammatillisesti kaatumisvaaraa vähentävät toimenpiteet yksilöllisen arvion perusteella
• Ohjata systemaattiseen hoidon tai palvelun aikana tapahtuneiden kaatumisten ja putoamisten raportointiin.
• Tarjota ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa tehokkaista kaatumisten ehkäisyn keinoista
• Kansallisena tavoitteena on vähentää kaatumisista johtuvien lonkkamurtumien määrää iäkkäillä yksilöillä 

Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, fysiatria, Hyvaks
Mari Holm, kliininen asiantuntija fysioterapeutti, kuntoutuspalvelut
Minna Palmu, kliininen asiantuntija fysioterapeutti, kuntoutuspalvelut
Hanna Lampinen, kliinisen hoitotyön asiantuntija, koti- ja asumispalvelut, Hyvaks

Toimintamallin on hyväksynyt:
Heljä Lundgén-Laine, johtajaylihoitaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, Hyvaks

Toimintamallin taustalla on kansainvälinen kaatumisten ehkäisyn  suositus, joka on sovitettu Suomeen.

• Maailmanlaajuiset suositukset kaatumisten ehkäisyyn. UKK-instituutti 2023.
• World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative.

Toimintamalli on julkaistu Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvaks.fi -verkkosivuilla v. 2024.

Toimintamalli päivitetään 2 vuoden välein ja tarpeen mukaan.

Yhteyshenkilö

Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, teemu.elomaa@hyvaks.fi

• Ota yhteyttä toimintamallin asiasisällön muutoksista / päivityksen tarpeesta, toimimattomista linkeistä tai yhteystietojen muutoksista yhteyshenkilöön.