Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Kolme aikuista ulkona sauvakävelylenkille lähdössä.

Alaraaja-amputoidun hoitoketju

Tämä hoito- ja palveluketju kuvaa alaraaja-amputoidun hoidon ja kuntoutuksen toteutusta Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Hoito- ja palveluketjussa kuvataan:

  • amputaation ennaltaehkäisyn keinot
  • läheteohjeet erityistasolle (mm. alaraajaiskemiat, haavapotilaat)
  • yksityiskohtaisesti amputaation jälkeinen hoito- ja kuntoutuskäytänteet
  • protetisaatioon liittyvät käytänteet (mm. proteesiarvio, proteesien hankinta ja kuntoutus)

Kuvaus alaraaja-amputoidun hoidosta ja kuntoutuksesta sekä hoidon porrastuksesta

Alaraaja-amputaatio ja sen ennaltaehkäisy

Alaraaja-amputaation tavoitteena on poistaa elinkelvoton raaja, jolla ei ole edellytyksiä parantumiseen. Alaraaja-amputaatiossa ensisijaisesti pyritään tasoon, jossa tynkä paranisi mahdollisimman hyvin.

Amputaatio on iso elämänmuutos niin fyysisesti kuin henkisesti, jonka vuoksi amputaatiopotilaalle tulee tarjota alusta alkaen psykososiaalista tukea.

Sääriamputaatio:

Sääriamputaation keskeisenä tavoitteena on säilyttää polvinivelen toiminta, jonka myötä on mahdollista saavuttaa kuntoutumisen myötä parempi liikuntakyky.

Reisiamputaatio:

Reisiamputaatio tehdään mikäli sääriamputaatioon ei ole edellytyksiä. Kriittisessä iskemiassa (verenpuute) reisiamputaation tärkein tavoite on on amputaatiohaavan varma paraneminen.

Amputaation komplikaatiot:

Varhaiset komplikaatiot liittyvät tavallisimmin tyngän paranemisongelmaan. Myöhemmät komplikaatiot liittyvät pahentuneeseen iskemiaan, huonoon proteesin istuvuuteen tai vaillinaiseen kuntoutukseen.

Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla on tukea eri ikäisiä asiakkaita sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä ja niihin liittyvissä asioissa tarjoten tietoa itsehoitomahdollisuuksista ja ohjata tarvittaessa hakemaan lisää tukea ja apua.

  • Alaraaja-amputaation ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää panostaa potilaan perussairauksien hyvään hoitotasapainoon (kuten diabetes, verenpainetauti ja hyperkolesteromia)

Haavojen ennaltaehkäisy ja haavapotilaan hoito: 

Alaraajojen tukkiva valtimotauti:

Terveyden edistäminen:

  • Tupakoinnin lopettaminen ja vieroituksen ohjaaminen
  • Terveellinen ruokavalio
  • Terveelliset elintavat
  • Yksilölliset liikuntaohjeet

Jalkojen omahoito

Lisätietoa:

Läheteindikaatiot ja -tiedot

Kirurgian päivystyslähetteen ja verisuonikirurgian poliklinikan kiireellisen lähetteen läheteindikaatiot ja -tiedot kuvataan Alaraajojen tukkivan valtimotaudin hoitoketjussa,

Haavapotilaan läheteindikaatiot ja -tiedot kuvataan haavapotilaan hoitoketjussa

Amputaatio ja siihen valmistautuminen

Amputaation ja siitä kuntoutumisen onnistumiseen voidaan vaikuttaa ennen toimenpidettä.

Hyvä preoperatiivinen kivunhoito (hermokivun hoito): 

  • Huom. korkeat opiaattiannokset voivat provosoida hyperalgesiaa (kipuarkuus, herkistynyt kiputunto). 
  • Mikäli pelkällä opiaatilla (pitkävaikutteinen oksikodoni 10 – 30 mg /vrk) ei kipua saada hallintaan, on järkevää aloittaa neuropaattisen kivun hoito. 
    • Eniten kokemusta on gabapentiinista, joka aloitetaan portaittain vastetta seuraten:
      • aloitusannos gabapentiini 300 mg ja annosta voidaan nostaa päivittäin. 
    • Mikäli gabapenttiinille on vasta-aiheita, myös muut neuropaattisen kivun lääkkeet tulevat kysymykseen.
  • Neuropaattisen kivun lääke vähentää merkittävästi opiaatin tarvetta

Täysi tupakoimattomuus:

Toimintakyky

  • Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen huomioiden potilaan yksilöllinen tilanne
    • huomioidaan harjoittelun ohjauksessa etenkin se, onko potilas mahdollisesti kykenevä proteesin käyttöön / proteesikävelyyn amputaation jälkeen

Amputaatiopotilaan hoito ja kuntoutus

Aseptiikka

  • Potilas hoidetaan yleisten aseptisten ohjeiden mukaisesti
  • Haavaa käsitellään yleisten haavanhoitoperiaatteiden mukaisesti:
    • 24h leikkauksesta haavan hoito toteutetaan steriilisti, ja sen jälkeen tehdaspuhtaasti, mutta aseptisesti (tehdaspuhtain käsinein ja tehdaspuhtain sidoksin

Haavasidos

  • Haava tarkastetaan päivittäin tai erillisen ohjeen mukaisesti
  • Jos haava erittää hieman verta tai kudosnestettä, haavalle laitetaan kirurginen sidos (esim. Sorbact)
  • Jos haava erittää runsaasti, laitetaan haavalle imevä vaahtolevy (esim. Aquacel foam, Biatain®/Mepilex Border Flex®)   
  • Jos haavan eritys on erittäin runsasta, haavalle laitetaan esim. Aquacel extra® hydrofibersidos imemään eritettä ja sen päälle joko Mextra®, Meloline® tai pelkästään Sorbact Absortion Dressing. 
    • Erittävän haavan sidos pitää olla hyvin imevä, jotta haavaa ympäröivä terve iho ei maseroidu (haavan ympäristö liian kostea). 
  • Tyngän kompressiosidonnassa käytetään runsaselastista sidosta (mm. Lastodur), ks.

 

Jos haavalla käytetään kertakäyttöalipainehoitoa (PICO 7):

  • Sidos annetaan olla paikoillaan usein 7vrk ajan tai erillisen ohjeen mukaan. 
  • Sidosta / laitteen toimintaa on tarkkailtava päivittäin: 
    • Alipainehoidon toimivuutta, sidoksen tarkistusta tulee tehdä tiiviisti amputaatiohaavoilla, etenkin jos taustalla on ASO-tauti, Marevan-lääkitys ja sen pohjalta verenvuotoa. 
    • Jos sidos on täyttynyt haavaeritteellä, sidos voidaan vaihtaa, jos mukana on vaihtosidos. 
    • Jos vaihtosidosta ei ole, kertakäyttöimuhoito lopetetaan ja tilalle laitetaan peittosidos haavaerityksen mukaisesti. 
  • Jos laite lakkaa toimimasta, tulee sidos poistaa / lopettaa alipainehoito ja tällöin haava tulee peittää erityksen mukaisesti. 

Haavan ja tyngän tarkkailu ja kirjaaminen

Haavan ja tyngän ihon kuntoa seurataan päivittäin ja tiedot kirjataan potilastietoihin: 

  • Tyngän väri, lämpö ja turvotus 
  • Infektion merkit 
  • Eritys, haju 
  • Hematoomat tyngässä, vesi-ja verirakkulat  
  • Annettu kipulääkitys ja miten se on vaikuttanut, potilaan tuntemukset 

Amputaation jälkeen on tärkeä tarkistaa kaikki haavan paranemiseen merkittävästi vaikuttavat tekijät:

  • Tärkeimpänä verensokeritason optimointi, ravitsemustilan tarkistaminen (preAlb ja Alb) sekä korjaaminen. 
  • Yleensä potilaat hyötyvät proteiinipitoisista lisäravintojuomista ja sairaalaolosuhteissa tilattavasta runsasproteiinisesta sekä runsasenergisestä ruokavaliosta. 

Jos haavalla on kliininen infektio, otetaan bakteeriviljelynäyte lääkärin määräyksestä:

  • turhien bakteeriviljelynäytteiden ottamista tulee välttää. 
  • näyte otetaan haavalta sivelynäytteenä (Pu-Bakt2) tai jos haava on auennut ja haavalla katetta, otetaan katteen poiston jälkeen kyrettinäyte (Pu-Bakt1)  

Kontrollit

  • Erityistason konsultaatiota tarvitaan usein tilanteissa, jolloin tarvitaan kirurgin arviota, voidaanko jatkaa haavan paikallishoidoin vai onko tarvetta revisiolle tai lisäamputaatiolle. 
  • HUOM. Mikäli haavapoliklinikalla potilaan käydessä kontrollissa lääkäri käy potilaan katsomassa, tulee lääkärin tehdä sairauskertomusmerkintä. 

Haavaongelmat

  • Haavaongelmissa (esim. epävarmuutta voidaanko aloittaa tuppihoito) voi konsultoida verisuonikirurgiaa (yhteys Sairaala Novan vaihteen kautta 014 269 1811). 
  • Jos mahdollista hyödynnä myös haavanhoitajan asiantuntemusta ennen verisuonikirurgian konsultaatiota.

Lisätietoa:

Valtaosalla amputoiduista esiintyy kipua joka on luonteeltaan nosiseptiivista (leikkauksesta johtuva kudosvaurio) ja/tai neuropaattista eli hermovauriosta johtuvaa kipua. Amputaatiotyngän kipuun ja kosketusarkuuteen on syytä puuttua syyn mukaisesti.

  • Neuropaattinen kipu voi johtua hermojen katkeamisesta, hermon päähän kasvavasta neuroomasta, hermon takajuuren ganglion aktivoitumisesta (epänormaalit kipu- ja tuntoviestit aivoihin) ja keskushermostossa (selkäydin) tapahtuvissa muutoksista, jotka voimistavat kipuviestejä.
  • Aavesärkyä esiintyy suurella osalla (50-80%:lla) amputoiduista. Aavesäryn todennäköisyys on suurempaa iäkkäillä ja niillä, joilla oli raajassa kipua ennen amputaatiota.
    • Hyvällä alkuvaiheen kivun hoidolla voidaan ennaltaehkäistä pitkittynyttä aavesärkyä.

Kipukateri

  • ON-Q Painbuster kipupumppua (Sampo-ohjepankki) voidaan käyttää heti leikkauksen jälkeisen kivunhoitoon ja se kestää n. 3 vuorokautta. 
    • Kipupumppu asennetaan leikkaussalissa kirurgin toimesta (1-2 katetria: ihonalaiskudoksessa ja / tai hermojuuritupessa)

Lääkehoito

  • Lääkehoidossa tyngän kipuun ja kosketusarkuuteen puututaan syyn mukaisesti:
  • akuuttivaihe (heti amputaation jälkeen): opiaattipohjaiset kipulääkkeet ovat käyttökelpoisia
  • pitkäaikaista kipua (useita viikkoja kestänyt kipu) ei tule hoitaa opiaattipohjaisilla kipulääkkeillä
    • pitkäaikaisen kivun lääkehoito mukailee neuropaattisen kivun hoitoa (mm. kipukynnystä nostavat lääkkeet)
    • neuropaattisen kivun lääke vähentää merkittävästi opiaattien tarvetta ja eniten kokemusta on gabapentiinista, joka tulee aloittaa portaittain vastetta seuraten:
      • aloitusannos gabapentiini 300 mg ja annosta voidaan nostaa päivittäin
      • mikäli gabapentiinille on vasta-aiheita, myös muut neuropaattisen kivun lääkkeet tulevat kysymykseen
  • Kuntoutuksen edetessä on mielekästä purkaa ensin opiaattiannosta ja jättää neuropaattisen kivun lääke viimeiseksi. 
  • Paikallisessa arven seudun kivussa voidaan käyttää puudutegeeliä - tai laastaria, kun haava on parantunut
  • Tulehduskipulääkkeiden runsasta käyttöä tulisi varoa maha-suolikanavan haittojen vuoksi

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

  • Laadukas tyngän sidonta ja tuppihoidon varhainen aloitus
  • Transkutaainen hermostimulaatio (TENS- / TNS-hoito)
  • Arven hoito
  • Ihotunnon yliherkkyyden karaisuhoito (Asiakas- ja potilasohje)
  • Myöhemmässä vaiheessa kuntoutusta aavesäryn hoitoon voidaan kokeilla asteittaista motorista mielikuvaharjoittelua (GMI = graded motor imagery)
     

Muuta huomioitavaa kivunhoidossa

  • Ihorikkojen ja tulehduksien hoitaminen
  • Tyngän luun särmä voi painaa ihoa (luun lyhentäminen voi tulla kyseeseen)
  • Tyngän pään kivulias neurooma (puudutus, neurolyyttiset aineet tai kiruginen hoito)
  • Proteesin istuvuus proteesipotilailla (hankaumien ja haavojen välttäminen)
  • Vaikeassa kiputilanteessa, johon ei saada vastetta voidaan konsultoida fysiatrian poliklinikkaa (soittoajan varaaminen 0142691645)

 

Hoitotupen käyttäminen ja tyngän sidonta ovat aina ensisijainen vaihtoehto tyngän hoidossa. 

  • Tyngän sidonta vähentää kipua ja turvoitusta ja nopeuttaa tuppihoidon aloittamista sekä protetisaatiota
  • Tuppihoito vähentää turvotusta, edistää haavan paranemista ja vähentää kipua. Tuppihoito valmistaa tynkää protetisointiin (hoitotuppea käytetään siitä huolimatta vaikka potilaasta ei tulisi proteesikävelijää)
  • Sidonnan ja hoitotupen sijasta voidaan käyttää tynkäsukkaa, jos esimerkiksi reisityngän muoto estää sidonnan tai hoitotupen käytön.
  • Huomioi, että potilaalla voi myös olla verisuonikirurgilta annettuja yksilöllisiä sidonta-/hoitotuppiohjeita. 

Tyngän sidonnassa ja hoitotupen käytössä noudatetaan pääsääntöisesti alla olevia ohjeistuksia. 

Tyngän sidonta

  • sidonta aloitetaan heti leikkauksen jälkeen
  • alkuvaiheessa sidonnan toteuttaa hoitohenkilökunta ja myöhemmin potilas opetetaan itse tyngän sitomiseen
    • käytetään runsaselastista sidosta (esim. Lastodur), joka kiinnitetään pitävällä teipillä (vältetään hakasten käyttöä, sillä ne lisäävät ihorikon riskiä)
    • tarvittaessa sidoksen alla voidaan käyttää ohutta haavatuotetta
  • Laadukas sidonta edesauttaa merkittävästi haavan paranemista ja tyngän muovautumista:
    • suurin paine on tyngän pään ulko- ja sisäreunassa ja paine vähenee tasaisesti tyngän päästä ylöspäin (proksimaalisesti)
    • sidonta tarkistetaan useasti päivässä ja sidotaan tarvittaessa uudestaan
    • sidontataitoa voi harjoitella ja ylläpitää harjoitustyngän avulla (lainaus ja käytön opastus Sairaala Novan fysioterapiasta)
  • Sidontaohjeet (Sampo-ohjepankki):

Hoitotupen käyttö

Hoitotupen käyttö aloitetaan normaalisti 5.-7. päivän kuluttua amputaatiosta jos tynkä on sopivan muotoinen (vaikka haavan ompeleet / hakaset ovat vielä paikallaan):

Käytön aloitus:

  • haavan tulee olla suljettu
    • Jos haava paranee hitaasti, tuppihoito aloitetaan lääkärin arvion mukaisesti.
  • tuppihoidon aloitusta siirretään jos haava on infektoitunut, haavaeritys on runrasta tai nekroottinen kudos haavassa lisääntyy
  • Vähäinen kudoserite ei ole vasta-aihe tuppihoidon aloitukselle
  • haava suojataan alkuvaiheessa ohuella haavasidoksella (Mepilex Lite).
    • Jos haava erittää tai vuotaa, käytetään kudosnestettä imevää sidosta. 
    • Jos tyngän iholla havaitaan punoitusta, tällöin punoittavien alueiden suojaksi voidaan laittaa ohut haavasidos (Mepilex Lite).  
  • Hoitotupen käyttö aloitetaan 1 tunnista (tavoiteaika) kaksi kertaa päivässä ja lisätään käyttöaikaa ohjeen mukaan siten, että maksimiaika on 4 tuntia kaksi kertaa päivässä.
  • Tuppihoidon aikana tynkä sidotaan väliajaksi, kun hoitotuppi ei ole käytössä (tai käytetään tyngän koon mukaista hoitosukkaa)
  • hoitotupen päähän kiinnitettävää iskusuojaa käytetään suojaamaan tyngän päätä kolhuilta (vain säärityngissä)
  • hoitotuppea käytetään aina ilmalastaproteesilla harjoitellessa (suojaa haavaa venymiseltä runsaselastista sidosta paremmin)

Tuppihoitoa ei aloiteta / käytön vasta-aiheita ovat:

  • avoin ja/tai runsaasti vuotava ja/tai märkivä haava
  • polven eksartikulaatio tai tynkä on luinen, hyvin lyhyt 
  • tyngän muoto on tuppeen sopimaton
    • etenkin reisityngät jos reiden ympärysmitta on tyngän yläosasta huomattavasti suurempi kuin tyngän alaosasta

Hoitotupen koko ja tyngän koon mittaaminen 

  • mittaa tyngän ympärys 4cm ylöspäin (proksimaalisesti) tyngän kärjestä ja valitse hoitotuppi, joka vastaa todellista mittaa (tai sitä edeltävä saatavilla oleva pienempi koko).
  • tynkä mitataan päivittäin ja hoitotuppi vaihdetaan pienempään tyngän koon pienentyessä (tapahtuu usein jo ensimmäisen viikon aikana)
    • Mikäli potilas kokee hoitotupen puristuksesta aiheutuvaa epämukavuutta tai kipua voidaan valita kokoa suurempi hoitotuppi

Hoitotuppien lainauskäytännöt

Hoitotupen käyttöön liittyvät ohjeet 

Kuntoutus ja fysioterapia aloitetaan välittömästi katkeamattoman ja varhaisen kuntoutuksen varmistamiseksi. 

  • Potilaalle järjestetään tarvittavat apuvälineet vuodeosastolle heti alkuvaiheessa tukemaan kuntoutusta.
  • Potilaalle tehdään perustason sote -palveluissa palvelutarpeenarviointi, palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma (Oppiportti, Duodecim)

Tärkeät huomiot kuntoutuksessa

  • Polvinivelen ojennusvajauksen ehkäisy:
    • Pyörätuoliin asennetaan välittömästi ojennustuki, jotta polvinivel on suorassa (sääriamputaatiot)
  • Lonkkanivelen ojennusvajauksen ehkäisy:
    • Selinmakuulla vältetään tyynyn pitämistä tyngän alla
    • Selinmakuulla vältetään pitkäaikaista sängyn päädyn kohoasentoa (lonkkanivelet voimakkaassa koukussa)
    • Ohjataan potilas olemaan päivittäin vatsamakuulla (huomioidaan toteutuksessa potilaan kokonaistilanne kykeneekö olemaan vatsamakuulla)

Kuntoutus Sairaala Novassa (heti amputaatio jälkeen)

Nivelten liikerajoitusten ja makuuhaavojen ennaltaehkäisy:

  • Säännöllinen asentohoito, päivittäinen vatsamakuuasento, myös terveen alaraajan osalta
  • Ohjataan hengitystä- ja verenkiertoa tehostavat harjoitteet (mm. pep-pullo)
  • Ohjataan tyngän alkuvaiheen liikeharjoitteet
  • Siirtymisten harjoittelu (istumaannousu, istumatasapaino, pyörätuoliin siirtyminen)
  • Seisomaharjoittelun aloittaminen apuvälineen turvin

Kuntoutus perustasolla (vuodeosasto- ja avokuntoutus)

Fysioterapia ja kuntoutus aloitetaan välittömästi potilaan siirryttyä jatkohoitoon perustason vuodeosastolle. Kuntoutussuunnitelma laaditaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntoutusta.

  • Nivelten liikerajoitusten ja makuuhaavojen ennaltaehkäisy (myös vastakkaisen raajan osalta)
  • Tarvittavien apuvälineiden järjestäminen ja käytön opastus
  • Laadukas sidonta ja potilaan opettaminen itsenäiseen tyngän sitomiseen
  • Alkuvaiheen liikeharjoitteiden ohjaus / kertaus
  • Siirtymisten, seisomisen ja liikkumisen harjoittelu
  • Arjen toimintojen harjoittelu ja ohjaaminen (mm. pukeminen, riisuminen, peseytyminen)
  • Lihasvoiman ja kestävyyskunnon ylläpitäminen ja asteittainen parantaminen (Sampo-ohjepankki)
  • llmalastakävelyn harjoittelu (Sampo-ohjepankki) ennen protetisointia (aloitetaan lääkärin ohjeella hoitotupen kanssa)
  • Potilaan ohjaaminen ja kannustaminen kohti itsenäistä harjoittelua
  • Alkuarvio protetisaation edellytyksistä AMP-mittarilla (Sampo-ohjepankki)
    • Jos epäily potilaan protetisaation edellytyksistä (ja onko tynkä valmis protetisaatioon) voidaan konsultoida fysiatrian poliklinikka (soittoajan varaaminen 0142691645)
  • Protetisoinnin jälkeen proteesikävelyn ja proteesin käytön harjoittelu (Sampo-ohjepankki)
  • Jos potilaalle ei tule proteesia huomioidaan kuntoutuksessa mm.
    • tyngän sidonnan opetus
    • itsenäinen pyörätuolin käyttö, turvalliset siirtymiset

Kuntoutuksen haasteissa ja / tai, jos kuntoutus ei etene, voi konsultoida fysiatrian poliklinikkaa

Lisätietoa kuntoutuksesta

Ensiarvio Sairaala Novassa

  • Ensiarvio proteesin käytön edellytyksistä pyritään tekemään heti amputaation jälkeen Sairaala Novan vuodeosastolla fysiatrian lääkärin toimesta.
    • Arviota varten vuodeosasto tekee konsultaatiopyynnön fysiatrian poliklinikalle.

Toimintakykyarvio terveyskeskuksen fysioterapiassa

  • Edellytyksiä proteesin käytölle arvioidaan terveyskeskuksen fysioterapiassa (vuodeosastolla tai avovastaanotto) AMP-arviointityökalua hyödyntäen (Sampo-ohjepankki).
  • Arvio tehdään ennen ensimmäistä proteesipoliklinikan arviokäyntiä.

Päätös proteesin hankinnasta

Yleiset edellytykset protetisaatiolle

Amputaatio tyngän tilanne

  • Haava on umpeutunut (kudosnestettä saa vielä tulla siteeseen, mutta haavan reunat ovat kiinni)
  • Iholla ei ole rakkuloita tai punoittavaa ihottumaa. 
  • Ei ole tulehdusta.
  • Ylimääräinen löysä kudos on supistunut pois (tuppihoito).
  • Ei kovaa aristusta kämmenotteella puristettaessa.

Alaraajojen tilanne ja toimintakyky

  • Nivelten liikkuvuus riittävä kävelyä ajatellen molemmissa alaraajoissa (erityisesti huomioitava lonkkanivelet).
  • Nivelissä ei kuormitusta rajoittavaa kipua.
    • Kävelykuormitus testataan edeltävästi ilmalastakävelyllä / harjoitusproteesilla
  • Alaraajoissa riittävä lihasvoima, eikä liikkumista estäviä pareeseja (tukilastojen tarve).
  • Ei kuormitusta estävää haavaa, kuoliota tai infektiota.

Yläraajojen tilanne ja toimintakyky

  • Riittävä lihasvoima siirtymiseen pyörätuolista sänkyyn ja takaisin.
  • Riittävä lihasvoima & käden puristusvoima apuvälineen käyttämiseen (kyynärsauvat, kävelyteline).

Potilaan / asiakkaan yleistilan

  • Riittävä toimintakyky proteesikävelyharjoitteluun testataan ilmalastakävely-harjoittelulla (mm. kestävyyskunto, lihasvoimat, tasapaino).
  • Diabeteksen hoito on tasapainossa.
  • Raajaturvotukset ovat hoidettu.
  • Potilaalla ei ole yleisinfektiota.
  • Kognitiivinen kapasiteetti riittävä (mm. orientoituminen tilanteeseen, harjoitteluun, ohjeiden noudattamiseen).
  • Psyykkinen tilanne (mm. oma halu proteesiin ja sen aktiiviseen käyttöön, motivaatio nousujohteiseen harjoitteluun).

Proteesikäyttäjän seuranta ensimmäisen 12kk ajan

Maksusitoutus ensimmäiseen proteesiin tai vuokraholkkiin (Connect Holk) tehdään proteesipoliklinikalla (Sairaala Nova, fysiatria). Proteesipoliklinikalla seurataan alaraaja-amputoituja ensimmäisen vuoden ajan.

  • protetisaatio tapahtuu palveluntuottajan Respectan / Össurin toimesta
  • jos proteesitupen / proteesin käytön aikana tulee ongelmia tynkään (painaumat, hankaumat), proteesitupen / proteesin käyttö tauotetaan ja tehdään proteesin tarkistus (yhteys proteesimestariin).
  • potilasta on ohjattava itse havainnomaan mahdollisia proteesin käyttöön liittyviä ongelmia.

Proteesipoliklinikan ensimmäinen arviokäynti

  • Ensiarvion ajankohta on tyypillisesti noin 6 vko:n kohdalla amputaatiosta. 
    • alkuarvion ajankohtaa siirretään jos haava on auki tai haavassa on tulehdus:
  • Alkuarvio tapahtuu polikliinisena käyntinä fysiatrian poliklinikalla:
    • tehdään päätös proteesin hankinnasta tai Connect -holk vuokraholkin kokeilujakson aloittamisesta
    • selvitetään tynkään liittyvät ongelmat 
    • otetaan tarvittaessa kantaa kivunhoitoon

Proteesipoliklinikan seurantakäynnit

  • Seurantakäynnit toteutetaan 2kk, 6kk ja 12kk kohdalla (ensimmäisestä käynnistä
  •  Seurantakäynnit toteutetaan ensisijaisesti etäyhteisvastaanottona (Sampo-ohjepankki)
    • mikäli etäyhteisvastaanotto ei ole mahdollinen tai välimatka Sairaala Novaan on lyhyt, seurantakäynti toteutetaan polikliinisena käyntinä fysiatrian poliklinikalla
    • Käynnillä selvitetään mm.
      • Kävelytekniikka
      • Proteesin sopivuus
      • Tyngän ongelmat
      • Lisäkuntoutustarve
      • Kylpyproteesin tarve

Proteesin käyttäjän seuranta siirtyy perustason sote -palveluille 12 kuukauden jälkeen

  • Perustason kautta tehdään aiempaa vastaavien proteesien uusinnat ja korjaukset (maksusitoumukset)
  • Hoitovastuussa oleva yksikkö tekee arviointipyynnön palveluntuottajalle (Respecta / Össur)
  • Perustaso voi konsultoida proteesipoliklinikkaa, jos heikentynyt toimintakyky haittaa proteesin käyttöä (potilaalla on oltava proteesi säännöllisessä käytössä)

Edistyneet proteesit (sähkötekniset ratkaisut)

  • edistyneiden proteesien arviot (myoelektiriset, sähkötekniset ratkaisut) ovat keskitetty yhteistoiminta-alueella Kuopion yliopistolliseen sairalaaan:
  • näihin liittyvät lähetteet tehdään Sairaala Novan fysiatrian poliklinikalle, josta arviopyynnöt ohjataan eteenpäin Kuopioon

Palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet

Keskeisiä arkea helpottavia apuvälineitä ovat mm.:

Asunnonmuutostyöt

  • Palvelusuunnitelmaan kirjataan kotikäynnin perusteella tarvittavat kodinmuutostyöt.
  • Useimmat potilaat liikkuvat kotona pyörätuolilla ennen proteesin saamista.
    • luiskat kynnyksiin, uloskäyntiin
    • tukikahvat (wc ja pesutilat)

Jos potilas tarvitsee pitkäaikaisesti (yli 1 vuotta) tai pysyvästi pyörätuolia
tehdään vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt (Sampo-ohjepankki)

Asunnonmuutostyön arvio tehdään perusterveydenhuollon kautta:

  • fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, tekninen asiantuntija
  • erityisasiantuntijuutta vaativissa arvioissa voidaan konsultoida kuntoutusohjaajaa

Psyykkinen tuki

  • Psyykkisen tuen tarjoaminen (huom. etenkin äkillisesti raajan menettäneet)
  • Potilaalle kerrotaan realistisesti ja kattavasti kuntoutusprosessin etenemisestä
  • Potilaan omaisten huomiointi
  • Vertaistukitoiminta
  • Mielenterveyspalvelut Keski-Suomen hyvinvointialueella

Yhdistystoiminta ja vertaistuki

Suomen amputoidut ry tukipalvelut:

Työkyvyn tuki

Hoito- ja palveluketjun tiedot

Hoito- ja palveluketjun tarkoituksena on ohjata alaraaja-amputoidun hoidon ja kuntoutuksen toteutusta Keski-suomen hyvinvointialueella:

  • Hoitoketju selkiyttää työnjakoa ja edistää yhteistyötä erikoistason, perustason ja muiden toimijoiden välillä.
  • Toimintaohjeita noudattamalla taataan laadukas ja tasavertainen hoito ja kuntoutus.
  • Tunnistetaan varhain proteesikäyttöön kykenevät alaraaja-amputoidut ja miten kuntoutusta toteutetaan kohti aktiivista proteesin käyttöä.

Alaraaja-amputoidun hoito ja kuntoutus on tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jossa eri ammattilaisten asiantuntemus tulee hyödyntää kuntoutumisen eri vaiheissa (mm. lääkäri, haavanhoitaja, fysioterapeutti, muu hoitohenkilökunta, jalkaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutuksenohjaaja ja proteesipotilailla proteesimestari).

Hoitoketju on päivitetty kokonaan vuonna 2023. Viimeisin sisältöpäivitys on tehty 9/2024.

Päivitetty hoito- ja palveluketju on julkaisu Terveysporttiin.

Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa:

  • Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija, fysiatria, teemu.elomaa@hyvaks.fi
  • Annina Wannas, ylilääkäri, annina.wannas@hyvaks.fi

Tekninen tuki ja ohjaus

  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

Hoitoketjun työryhmä:

  • Annina Wannas, ylilääkäri, fysiatria
  • Teemu Elomaa, kliinisen fysioterapian asiantuntija 
  • Kati Hämäläinen, fysioterapeutti
  • Elina Häkkinen, fysioterapeutti
  • Jyrki Virkkunen, ylilääkäri, kirurgia
  • Ulla Solonen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, haavanhoitaja, kirurgia
  • Maarit Siekkinen, jalkaterapeutti
  • Maarit Heinonen, kuntoutuspäällikkö
  • Anne Ojala, auktorisoitu haavanhoitaja, hoitotyön kliininen asiantuntija, haavahoito YAMK, 
  • Riku Renko, osaston ylilääkäri
  • Tino Mäkelä, fysioterapeutti
  • Kaisa Kalvas, fysioterapeutti
  • Sami Sabour, Työterveyshuollon ylilääkäri 
  • Marja-Liisa Kinnunen, tutkimusjohtaja, innovaatio- ja tutkimuspalvelut
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, kehittämispalvelut