Hyppää pääsisältöön

Lääkehoidon aloitus ja ohjaus | Aikuisten astma

Tämä sivu on osa Aikuisten astman hoito- ja palveluketjua.

Hoidon tavoitteena on ennaltaehkäistä yksilötasolla toimintakyvyn ja työkyvyn heikentymistä, tukea oireettomuutta ja estää astman pahenemisvaiheita. Hoidossa keskeistä on aloittaa uuden astman hoito säännöllisellä astmalääkityksellä. Lääkehoitoa voi lisätä tai vähentää taudin hallinnan mukaan. Tavoitteena on aina astman hyvä hallinta.

Astmalääkityksen käytön yhteydessä ohjataan Omahoito

  • Lääkehoidon ohjaus ja aloitus, ks. Aikuisen ja vähintään 12 -vuotiaan nuoren astman hoito (Käypä hoito -suositus)
  • Oireilevan astmapotilaan aloitushoitona inhaloitava kortikosteroidi (ICS) pienellä tai keskisuurella annoksella.
  • Jos oireet runsaita tai spirometriassa todetaan kohtalaisen vaikea tai vaikea obstruktio lääkehoito aloitetaan inhaloitavan kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen β2-agonistin yhdistelmällä (ICS-LABA).
  • Lisäksi tarvittaessa otettavaksi oirelääkkeeksi lyhtyvaikutteinen β2-agonisti tai formoterolin ja inhaloitavan kortikosteroidin yhdistelmä.
  • Inhaloitavan kortikosteroidin annos, ks. Inhaloitavien kortikosteroidien viitteelliset annokset (Käypä hoito -suositus)

Inaloitavan kortikosteroidin aloitusannos yleensä: 

  • beklometasoni ja budesonidi 200-400 ug/vrl
  • siklesonidi 160-320 ug
  • flutikasoni propionaatti 100-250 ug
  • flutikasoni furuaatti 92 ug

Ammattilaisen työn tueksi

  • Jauheinhalaattorin käyttö vaatii jonkin verran sisäänhengitysvoimaa.
  •  Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii sen laukaisun ja sisäänhengityksen hyvää koordinaatiota (laukaisu heti sisäänhengityksen alussa) tai tilanjatkeen käyttöä. 
  • Tarvittava virtausnopeus vaihtelee eri inhalaattorien välillä. 
  • PIF-mittausta ja demo inhalaattoria voidaan hyödyttää valinnassa.
  • Jauheinhalaattorin ”hiilijalanjälki” on selvästi pienempi kuin ponnekaasuaerosolin.
  • Inhalaattorin ja sen tyypin vaihtoa voi kokeilla, jos astman hallinta on huono (erityisesti jos epäillään inhalointitekniikkaa huonoksi).

Lisätietoa

Astman lääkehoitoon sisältyy tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa erityisongelmia hampaiden, ikenien ja suun limakalvojen terveydelle. Astmaa sairastavalla on kaksinkertainen riski hampaiden reikiintymiselle terveisiin verrattuna. Hengitettävät lääkkeet laskevat suun pH:ta, vähentävät syljen eritystä ja lisäävät bakteeriplakin ja reikiintymistä aiheuttavan bakteerin määrää syljessä. Tämän vuoksi on hyvä pitää mielessä seuraavat asiat inhaloitavia kortikosteroideja käyttävien suun hoidossa:

Lääkeinhalaation oton yhteydessä  

  • ohjaa harjaamaan hampaat fluoria sisältävällä hammastahnalla ennen lääkkeen otto
  • mikäli harjaus ei ole mahdollista, ohjaa huuhtelemaan suu ja nielu vedellä sekä ottamaan ksylitolipurukumi tai -pastillit hetkeä ennen lääkkeenottoa
  • huuhtelemaan suu ja nielu lääkkeen oton jälkeen perusteellisesti vedellä – älä harjaa hampaita
  • ajoittamaan lääkkeenotto mahdollisuuksien mukaan ruokailujen yhteyteen, jos lääkettä joudutaan ottamaan usein

Astman hoidossa käytettävillä lääkkeillä on erilaisia suuvaikutuksia, jonka vuoksi suun terveydenhuollon vastaanotolla tulee käydä säännöllisesti tarkastuksessa. Hammaslääkäri määrittelee yksilöllisen tutkimusvälin ja ylläpitohoitovälin suuhygienistillä suun ja hampaiden kunnon mukaan.

Lisätietoa