Yhteistoimintaelimessä turvallisen siirtymän varmistaminen

Valmistelevan toimielimen ajasta saakka on seurattu tulevien hyvinvointialueiden valmistelun edistymistä säännöllisesti ja teemoittain STM:n tiekartan avulla.

Tänä syksynä Keski-Suomen hyvinvointialueen turvallista siirtymää on tukenut myös konsultti Verona Consulting, joka on auttanut identifioimaan ylimmän johdon huomiota loppuvuoden aikana vaativat kriittisimmät tehtävät ja toimenpiteet.

Priorisoituja tehtäviä ovat esimerkiksi varautumissuunnitelmien tarkentaminen, palvelutuotannon tukipalveluiden toimivuuden varmistaminen, henkilöstön riittävyyden ja sopimusten varmistaminen, ikääntyneiden asumispalveluiden hankintamenettelyprosessi sekä kunnista siirtyvien asiakas- ja potilastietojen siirron varmistus. 

Realistinen tilannekuva tärkeä ongelmien torjunnalle ja nopealle ratkaisemiselle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo kertoi toimialansa palveluiden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Sote-toimialalla kootaan kahdesti viikossa tilannekuvaa muutoksen seuraamiseksi ja erilaisiin tilanteisiin reagoimiseksi sekä mahdollisten ongelmien ratkomiseksi​. Tiivistettyä kokoustahtia jatketaan joulukuun puolivälistä vuoden 2023 puolelle niin pitkään kuin tarve on.

Yksi konkreettinen työkalu nopean reagoinnin tukemiseksi kaikissa tilanteissa on vastuuhenkilöiden yhteystietojen koonti vähintään palvelupäällikkötasolle saakka. Tilannetta hallitaan ja arvioidaan säännöllisesti yhdessä soten vastuualuejohtajien, palvelujohtajien, tukipalvelujohtajan sekä viestinnän, ICT:n ja HR:n kanssa.

Kallimo korosti, että turvaamme yhdessä siirtymistä ja kannamme yhdessä vastuuta muutoksesta​.

Vastuualueilla tehdään riskienarviointia ja suunnittelutyötä myös ”pieleen meno” -arvioinnin pohjalta. Näin pyritään tunnistamaan merkittävimmät riskit, jotka vaikuttava toiminnan jatkuvuuteen sekä osaltaan ratkaista näin ongelmia yhdessä

Työkykyohjelma, sairaslomakäytännöt ja korvaavan työn tarjoaminen

Työkykyjohtamisen toimintamalleja ja ohjeita esittelivät työhyvinvointipäällikkö Taina Mäkelä ja työkykypäällikkö Marja-Leena Oinonen. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen koostuu niistä johtamistoimista, joilla edistetään henkilöstön työhyvinvointia ennakoivasti ja tuetaan työkykyä sen heiketessä. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelussa työhyvinvointijohtamisen alatyöryhmissä on valmisteltu työkykyjohtamisen toimintamalleja ja ohjeita työhyvinvoinnin ja työkyvyn aktiiviseen tukeen. Ohjeistukset löytyvät Polku-intrasta.

Esihenkilö vastaa työhyvinvoinnin ja -kyvyn johtamisesta työyhteisössään. Henkilöstöpalvelujen työhyvinvoinnin palvelut vastaavat toimintamallien, ohjeiden ja prosessien laatimisesta yhdessä johdon ja esihenkilöiden kanssa sekä yhteistyöstä työkykyä edistävien ja palauttavien toimijoiden – esimerkiksi Kevan, Kelan, työterveyshuollon ja työsuojelun – kanssa. 

Yhteistoimintaryhmässä järjestöjen edustajat halusivat aikaa tutustua laajaan materiaaliin, joka ei linkkien toimimattomuuden vuoksi ollut kaikkien käytettävissä etukäteen. Asian käsittely jatkuu 19.12. kokouksessa.

Nyt kuullun esittelyn pohjalta keskustelua käytiin sairaspoissaoloihin liittyvistä ohjeista, korvaavan työn käyttöön valmistautumisesta sekä ohjeiden tulkinnasta ja soveltamisesta.

Korvaavan työn mallin katsottiin edellyttävän uudenlaista ajattelua ja suhtautumista sairaslomaan. Korvaava työ voi olla työntekijän etu esimerkiksi tilanteessa, joissa omaan työhön kykenemättömänä odottelee vaikkapa leikkausaikaa: mielekäs tekeminen tilanteeseen sopivassa tehtävässä auttaa säästämään sairaslomapäiviä leikkauksen jälkeiseenkin tilanteeseen.

Korvaavaksi työksi soveltuvia tehtäviä työyksiköissä tulee suunnitella ja kerätä ennakkoon, jotta työn tarjoaminen ei jäisi sijaisen hankkimiskiireessä tekemättä. Keskustelua herätti myös esihenkilölle tuleva oikeus myöntää sairaslomaa 1–7 päivää sekä yhteydenpito sairaslomalaisiin.