Hyppää pääsisältöön
Keuruun Hyvä arki kaikille -tilaisuuden yleisöä

Lääkäripulasta toipuvalla Keuruulla keskusteltiin alueiden palveluiden kehittämisestä

23.11.2022

Lääkärille pääsy, taksin odottelu ja lähipalvelut puhuttivat Keuruun Hyvä arki kaikille -keskustelutilaisuudessa.

Hyvinvointialueen aluehallitus vieraili Keuruulla tiistaina. Aamupäivällä aluehallitus vieraili terveysasemalla, jossa tavattiin henkilöstöä ja tutustuttiin toimintaan. Lisäksi aluehallituksen edustajat tapasivat Keuruun, Jämsän, Multian ja Petäjäveden virka- ja luottamushenkilöjohtoa sekä mediaa. 

Illalla hyvinvointialueen johto asettui keskustelemaan Lehtiniemen juhlasaliin kokoontuneiden noin kolmenkymmenen asukkaan kanssa. 

Oleellista se, että asiat tulevat hoidetuiksi

Keuruun kaupungin viralliset terveiset toi Keuruun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saara Kässi-Jokinen, joka luki sairastuneen kaupunginjohtaja Noora Pajarin puheenvuoron. 

Keuruu pitää tärkeänä, että se säilyy läntisen Keski-Suomen palvelukeskuksena, jossa myös sote-palvelut ovat kattavasti tarjolla. Keruu on valmis toimimaan leveämpinä hartioina naapurikunnille, jotta palvelut pysyvät Keurusseudulla. 

Pajari kirjoitti, että Keruun terveyskeskuksen vuodeosastolla on erinomaiset mahdollisuudet jatkaa aktiivisena alueellisena osastona, jossa on hyvät tilat vanhusten sekä kuntoutus-, seuranta-, päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoon, seurantaan ja kuntoutukseen. Pajari kuvasi Keuruuta kehittämisestä ja kokeilukulttuurista innostuneeksi kaupungiksi, ja toivoi jatkossa hyvinvointialueellakin riittävää autonomiaa yksiköille. 

– Keuruulla on käytössä tiimimalli, mikä on ollut hyvä kehityssuunta. Mallista huolimatta viime vuosina alueella on koettu järkyttävä lääkäripula, joka on aiheuttanut valtavan hoitovelan kasvun. Tähän on tultava korjaus: vaikka tilanne on nyt parantunut ja lääkäreitä on saatu, ei tilanne ole hyvä vieläkään. Tulevaisuudessa tarvitaan uuden ajattelua ja erilaisia ratkaisuja kuin ennen.  

Pajari huomautti tekstissään, että hyvinvointialueuudistus ei ole vain vanhojen toimintatapojen yhteen kokoamista, vaan uusiksi miettimistä. Kaupunki toivoo omassa kaupunkistrategiassaan näkyvän digitalisaation tuovan hyvinvointialueen palveluita lähemmäs kuntalaisia, vaikka kaikki sukupolvet eivät vielä digimaailmaan olekaan kotiutuneet. 

– Huolimatta digitalisaation luomista mahdollisuuksista etäpalveluihin haluan todeta, että ideologista keskittämistä on vältettävä. Keskittäminen on mahdollista ainoastaan, jos osaamisresurssi on niin suppealla joukolla, ettei sitä ole mahdollista hajauttaa, tai vaativa teknologia edellyttää keskittämistä. Aina ei tarvitse asiakkaan liikkua, vaan välillä järkevästi suunniteltuna on edullisempaa, että asiantuntija liikkuu. Oleellista ei ole se, onko kiireettömissä asioissa asiantuntija saatavilla joka päivä, vaan sen että asia tulee hoidetuksi ja hoitoon pääsy taataan. 

– Tietenkin me haluamme, että myös akuuttiin hoitoon pääsee silloin, kun tarve on, ja Keuruulla haluamme säilyttää päivystyksen, Pajari linjasi.

Lääkärille pääsyä parannettu ostolääkäreiden voimin

Yleisö toi esille turvattomuuden tunteita, jota kokee odottaessaan takaisinsoittoa päivystysavusta tai taksia, joka ei koskaan saavu noutamaan päivystykseen kutsuttua. 

Seututerveyskeskuksen apulaisylilääkäri Kari-Pekka Vuori on hoitanut oman työnsä ohella Keuruun lääkäritehtäviä yhtenä päivänä viikossa. Vuori kertoi Keuruun kevätkesäisen vakavan lääkäripulan helpottaneen ostopalveluilla. Pahin kuoppa on korjattu kolmen ostolääkärin panoksella, ja päivystysneuvottelut ovat menossa Sairaala Novan kanssa. Vuoren mukaan ainakaan alkuvuonna ei käytäntöihin ole näkyvissä muutoksia. 

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula totesi, että taksien saatavuuden pitäisi parantua, kun uudelleen kilpailutetut sopimukset saadaan voimaan huhtikuussa. Kilpailutuksen ideana on vahvistaa taksien välittämisen ja paikallisuuden välistä yhteyttä. 

Aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko kuunteli hyvinvointialueen johdon rivissä vakavana yleisön kokemuksia.  

– Tällaista ei pitäisi tapahtua – uudistuksessa pyritään tietysti siihen, että henkilöstöä on palvelemassa avun tarvitsijoita. Hyvä johtaminen ja toimivat tukipalvelut on oltava kaikissa sote-yksiköissä. En itse olisi huolissani Keuruun palveluiden säilymisestä. Kaupunginjohtajan puheenvuoro toi esiin tärkeän näköalan: Keuruu halua palvella laajempaakin aluetta. Päivystyksen säilymisestä puhuttiin myös Äänekosken keskustelutilaisuudessa. Keuruunkin kanssa on katsottava, miten toimintaa kehitetään; ei kannata Novaa ryhtyä kuormittamaan, koska se on kuormittunut jo nyt, Kokko arvioi. 

Myös hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet luonnehti yleisötarinoita vakaviksi. Hän näki ratkaisun aineksia uudistuksen tuomissa leveämmissä hartioissa, jotka mahdollistavat osaajapoolien rakentamisen, jotta asiantuntijoiden resursseja pystytään jakamaan. 

Takaisinsoitto, taksi vai ambulanssi

Iäkkäämpien ääntä käyttänyt rouva kaipasi selkeää tietoa numerosta, josta lankapuhelimella soittava ikäihminen saa apua. Lisäksi hän pelkäsi fyysisen terveyden ongelmien jyräävän henkisen hyvinvoinnin ja kulttuuri palveluita. 

Hyvinvointialueen viestintäjohtaja Tero Manninen kertoi koottavana olevasta, laajaan jakeluun tulevasta esitteestä, josta tietoa löytyy. Hän muistutti myös, että vuoden vaihtuessa puhelinnumerot säilyvät. Tietolähteenä voi käyttää edelleen tuttuja ammattilaisia nykyisissä palvelu- ja toimipisteissä ja puhelinnumeroissa sekä monia järjestöjä ja yhdistystoimijoita, joiden panos hyvinvoinnin edistämistyössä on merkittävä. 

Eräs puhujista epäili hyvinvointialueen visiota kauniiksi konsulttijargoniksi. Kritiikin esittänyt herra toivoi ison kuvan työstöä käytännön arjesta käsin. Hän kuvasi, että vastaanottojen trendejä – ryhmätyöskentelyä, työparityötä, tiimityötä – enemmän asukasta kiinnostaa se, mistä numerosta vastataan ja mistä saa avun. 

– Asun keskustan kerrostalossa, jonka noin 20 asunnossa asukkaiden keski-ikä hipoo 80:aa vuotta. Meidän talossa käy ambulanssi kaksi tai kolme kertaa viikossa, koska ihmisillä on ongelmia. Kun kysyy, mikä oli, kuulee usein, että kun en saanut yhteyttä terveyskeskukseen, soitin 112:een. Jos soittaja sitten jätetään tutkimisen jälkeen kotiin, joutuu ambulanssi monesti palaamaan muutaman tunnin kuluttua. Ihmisillä on hätä, puhuja alleviivasi ja toivoi katseen kääntämistä visioista lattiatason palveluihin.

– On kiusallista, kun ei tule taksia, ei edes yleistä taksia – taksit laskee, kannattaako lähteä. Meidän talosta on terveyskeskukseen 500 metrin matka, mutta jos ihmisellä ei ole liikuntakykyä, sinne ei pääse. Meillä pelaa hyvin laboratorio- ja hammaslääkäripalvelut, mutta tämä ei. 

Maria Kaisa Aula kysyi apulaisylilääkäri Vuorelta, missä ajassa Keuruulla päästään hoitoon ja viittasi tulossa olevaan aikarajoja kiristävään lakiin.  

Kari-Pekka Vuori vastasi, että hoitoon pääsee samanakin päivänä, mutta aikaisemmin lääkäripula oli todellinen ongelma. Nyt puhelimessa päivystysasiat ja vähemmän kiireelliset asiat on erotettu, mutta jos vaikkapa kuudesta hoitajasta kaksi on sairaana, vastaanotot ruuhkautuvat varahenkilöstön puuttuessa. 

Aula kertoi Keski-Suomeen valmisteltavasta sijaispankista, jonka pitäisi helpottaa kuvatun kaltaisissa tilanteissa. 

Hyvästä johtamisesta ja toimivista tukipalveluista vetovoimaa alan töihin 

Hyvinvointialueen valmistelussa on Merja Ahosen mukaan hyviä toimintamalleja, mutta eniten häntä huolestuttaa henkilökuntapula, joka koskee koko Suomea: miten hyvinvointialueet saavat henkilökuntaa palkattua, kun tälläkin hetkellä kymmeniä hoitajia puuttuu Novasta, terveysasemilta, asumispalveluista,.. 

Kokko etsi avaimia työvoimapulaan hyvästä johtamisesta sekä siitä, miten työssä jaksetaan, miten tukipalvelut toimivat ja mitkä mahdollisuudet on lisäkouluttautua. Kokko kertoi myös hyvinvointialuejohtajan esille nostamasta Hyvaks-akatemiasta, jossa johtajuutta on tarkoitus kehittää. Kokko pohti julkisuuden vaikutusta alan vetovoimaan, kun esille nostetaan enimmäkseen ongelmia.

Aluehallituksen jämsäläinen varapuheenjohtaja Lotta Ahola toimii Gradialla hoitotyön opettajana. Hän näkee esimerkiksi alanvaihtajia motivoivana asiana ihmisten auttamistyön palkitsevuuden. Vetovoimatekijänä alalle toimii myös laadukas, ”henkilökohtaistettu” koulutus. Hänestä kunnilla on tärkeä rooli harjoittelijoiden ja osaajien pääsyssä toimipaikkoihin esimerkiksi asumisen palveluita mahdollistamalla. 

Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Puro arvioi, että työvoimapula tulee jatkumaan vuosia: kun lähivuosina poistuu 15 000 osaajaa työvoimasta, ei kaikkia paikkoja saada niinkään täyteen kuin mitä ne ovat olleet. 

– Se on muistettava, että kun aiemmin kustannukset kasvoivat, nostettiin kunnassa veroprosenttia. Hyvinvointialueella ei pystytä tähän, Puro huomautti.