Konsernipalveluihin kohdistuu suuri muutosodotus

Marraskuun alussa tehtävässään aloittanut Leppä on jo ehtinyt suunnitella täsmennyksiä konsernipalveluiden organisoitumiseen: 

• Tilahallinto on irrotettu palvelutuotannon tukipalveluista kiinteistö-, tila- ja tekniikkapalveluiden kokonaisuudesta omaksi yksikökseen, joka sijoittuu johtamisen tukipalveluihin Lepän suoraan alaisuuteen.
• Tietojohtaminen ja digitalisaatio -yksiköstä irrotetaan digitalisaatio ja kokonaisarkkitehtuuri -osio, joka siirretään tietohallintoyksikön alaisuuteen.
• TKKI-toimintojen ja erityisesti tietotaitokeskuksen ja HR:n tehtävä- ja vastuujakoja on täsmennetty: HR vastaa henkilöstön osaamisen ja kehittämisen kokonaisuudesta, ja tietotaitokeskus on yksi sisällön tuottajista.

Tehostamisen vaade kirjattu talousarvioon

Lepän tavoitteena on vahva konsernipalveluiden toimiala, jolla on määrämuotoiset ja standardoidut, koko organisaation läpäisevät hallinnon prosessit. Konsernipalveluiden toimialalla on myös vahva järjestäjän rooli, joka tarkoittaa yhdenvertaisia palveluita ja yhteensovitettuja palvelukokonaisuuksia. 

Talousarvion 2023 tuottavuusohjelman yksi osa-alue on konsernipalveluiden toimintamallin tehostaminen. Turvallisen siirtymään jälkeen hallinnon organisoituminen ja toimintamallit vakiinnutetaan kevään 2023 aikana. Tämän jälkeen käynnistyy kehittämisohjelmien laadinta. 

Henkilöstöjärjestöt hämmästelivät, aloitetaanko tehostamissyistä heti yhteistoimintaneuvottelut. Lepän mukaan tehostamisen vaade on kirjattu talousarviokirjaan: jo nyt hyvinvointialuejohtajan talousarvoesitys on 44 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja budjettiin sisältyy paljon epävarmuuksia ja riskitekijöitä. 

Riitta Hallberg huomautti, ettei yhteistoimintamenettely välttämättä tarkoita henkilöstön vähentämistä. Hänen mukaansa nyt kyse on ennemminkin sen miettimisestä, miten prosessit saadaan mahdollisimman sujuviksi – esimerkiksi siitä, mitä sähköisiä palveluita otetaan käyttöön. 

Hallberg korosti, että yhteistoiminnassa neuvotellaan aina myös työn sisältöön liittyvistä asioista. Vuoden alussa neuvotteluja joudutaan käymään henkilöiden sijoittumisesta uusiin tai aiemmista esimerkiksi sisällöltään poikkeaviin tehtäviin. 

— Mitään tietoa siitä, että lähdettäisiin henkilöstöä vähentämään, ei ole, Hallberg alleviivasi. 

Myös hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet vahvisti, ettei keskusteluja olla käymässä taloudellisista tai tuotannollisista yhteistoiminnan tarpeista lähtien. 

Järjestöjen edustajat kysyivät, miksi palvelupäällikköhausta ei julkistettu hakijalistoja. Toimialajohtaja Kati Kallimo kertoi, että hakijamäärät on tiedotettu. Hakijalistoja ei johtajatasosta alaspäin ole tarkoitus aktiivisesti tiedottaa.

Yhteistoimintaelimistä jätettiin paikallisneuvottelupyyntö 

Kokouksen oli asialistan mukaan tarkoitus keskustella lain tarkoittamista yhteistoimintaelimistä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Anne Puronaho käytti kokouksen alussa työjärjestyspuheenvuoron, jossa halusi keskustelun avattavaksi poikkeuksellisesti jo ennen asian esittelyä. Järjestöt olivat jättäneet asiasta paikallisneuvottelupyynnön, johon työnantajapuoli lupasi Eeva Aarnion ja Riitta Hallbergin suulla asianmukaisesti vastata. Työnantaja toivoi, että esittely olisi voitu tehdä jo tässä kokouksessa, mutta järjestöt pysyivät kannassaan. 

Kokous kuuli myös sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelun sekä työsuojelun toimintaohjelman valmistelun katsaukset.