Hyppää pääsisältöön

Tervetuloa uusille sivuillemme. Sivujamme täydennetään edelleen. Alkuvuodesta 2023 löydät sosiaali- ja terveyspalvelut myös kuntasi verkkosivuilta.

Aluehallitus

Uutinen

Järjestöille toiminta-avustuksina 894 000 euroa

24.1.2023

Aluehallitus päätti kokouksessaan 24. tammikuuta järjestöjen toiminta-avustuksista.

Lisäksi avustuspäätös annetaan tiedoksi lautakunnille ja aluehallitus pyytää lautakuntia arvioimaan avustuskriteereitä jatkotyöskentelyä varten.

Toiminta-avustuksia kohdennetaan avustusohjeen mukaisesti. Turvallisen siirtymän varmistamiseksi vuoden 2023 toiminta-avustuksissa on otettu huomioon vuodelle 2022 kunnilta ja kuntayhtymiltä tukea saaneiden toimintojen jatkuvuus. Avustusta hakeneista järjestöistä 62 oli saanut kunnalta tai kuntayhtymältä avustusta toimintaansa vuonna 2022. Myönnetty avustusmäärä on noin 894 000 euroa. Kaikkiaan hakuaikana saatiin yhteensä 110 hakemusta ja haettujen avustusten määrä oli 1 737 570 euroa. Määräaikaan mennessä tulleet toiminta-avustushakemukset sisälsivät jo syksyllä 2022 aluehallituksen myöntämät avustukset STEA:n rahoittamille järjestöille.

Hyvinvointialueen tukema toimintaa hyväksytyn avustusohjeen mukaan on:

  • Sotepalveluihin kiinnittyvä erityisliikunta- ja kulttuurihyvinvointityö
  • Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kohderyhmilleen tarjoama toiminta ja psykososiaalinen tuki sekä pelastusalan järjestöjen jäsenistölleen tarjoama toiminta
  • Soten lapsiperhepalveluihin kiinnittyvä toiminta
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kiinnittyvä toiminta
  • Kriisityö ja kriisiapu
  • Ikäihmisten ja muiden kotona asumisen tukemiseen liittyvä toiminta
  • Sotepalveluihin kiinnittyvä työtoiminnan tukeminen
  • Järjestöjen tarjoama toimintakyvyn tuki sotaveteraaneille ja -invalideille
  • Pelastuslaitoksen toimintaan kiinnittyvä turvallisuus ja varautuminen
  • Kylä- ja asukasyhdistysten turvallisuustyö
  • Toiminnan lisäksi voidaan tukea em. toimintoihin liittyvää kehittämistyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä toimintaan linkittyviä tila- ja tapahtumakustannuksia.

Avustusta ei voida myöntää hankintalain alaiseen kilpailutettuun palvelutoimintaan, vaikka sillä olisi liittymäpintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminta-avustusta ei myöskään kohdenneta hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevaan toimintaan, vaan sitä myönnetään avustusohjeen mukaisesti hyvinvointialueen täydentävään ja tukevaan toimintaan.

Aluehallituksen jäsenistä Maria Kaisa Aula ja Eila Tianen jääväsivät itsensä asian käsittelystä ja Ville Väyrynen toimi asian käsittelyn ajan puheenjohtajana.

Toiminta-avustuksen saaneet ja avustusta hakeneet: https://hyvaks.fi/sites/default/files/2023-01/J%C3%A4rjest%C3%B6avustukset%202023_ehdotuslista.pdf

Palvelusetelikohtaiset sääntökirjat hyväksyttiin

Aluehallitus hyväksyi siirtymävaiheen palvelusetelikohtaiset sääntökirjat ja sääntökirjoihin sisältyvät palvelusetelituotteet ja niiden arvot käyttöön 1.4.2023 alkaen. Lisäksi aluehallitus lähettää sääntökirjat lautakunnille arvioitavaksi jatkotyöskentelyä varten. Jatkotyöskentelyssä on tarkoitus esimerkiksi tarkastella palvelusetelien arvoja ja mahdollisia uusia palveluja sekä ottaa huomioon palvelustrategiassa tehtävät linjaukset. Nyt tehdyllä päätöksellä turvataan toiminnan jatkuvuutta ja varmistetaan yhteisiä toimintakäytäntöjä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Tällä hetkellä hyvinvointialueella toimitaan kuntien ja kuntayhtymien sääntökirjojen pohjalta.

Katri Savolaisen ehdotuksesta ja Kaisa Garedewin ja Markku Puron kannattamana neuvonta- ja terapiapalveluja koskevaa sääntökirjaa aluehallitus muutti yksimielisesti siten, että oppilashuollon psykologi voi ohjata asiakkaan tai oppilashuollosta voidaan ohjata asiakas arviointiin.

Palveluseteli on yksi tapa, jolla Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää vastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita asukkailleen oman tuotannon ja ostopalveluiden ohella. Palvelusetelitoiminnassa sääntökirjat asettavat toiminnan ehdot ja kriteerit, joita järjestäjä ja palveluntuottaja sitoutuvat noudattamaan.

Aluevaltuusto on hyväksynyt 29.11.2022 hyvinvointialueen palvelusetelitoimintaa sääntelevän sääntökirjan yleisen osan. Palveluntuottajat hyväksyvät palvelukohtaisen sääntökirjan hakeutuessaan palvelusetelituottajaksi kyseiseen palveluun. Palvelusetelikohtaisissa sääntökirjoissa määritellään ja kuvataan tarkemmin muun muassa palvelukuvaus ja myöntämiskriteerit, palvelun sisältövaatimukset, palveluntuottajan henkilöstön pätevyysvaatimukset, myönnettävät palvelusetelituotteet sekä niiden arvot ja palvelukohtaiset lisätiedot. Palvelusetelitoiminnassa ei muodostu sopimusta hyvinvointialueen ja palveluntuottajien välille.

Asiakkaalle palvelun myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, joka tehdään palvelun myöntämisperusteiden mukaisesti.

Keski-Suomessa on vuoden 2021 aikana järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita palveluseteleillä noin 17 miljoonalla eurolla, josta sosiaalipalveluja noin 15 miljoonalla eurolla ja terveyspalveluja noin 2 miljoonalla eurolla. Keski-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä on ollut erilaisia käytäntöjä ja organisaatiokohtaisia sääntökirjoja. Palvelusetelikohtaisia sääntökirjoja on valmisteltu yhteistyössä palveluntuottajien kanssa ja järjestetty palvelusetelituottajille on suunnattu infotilaisuuksia.

Kukkulan alueen kiinteistösopimuksen täsmentäminen aluevaltuustoon

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää hyväksyä Kukkulan alueen kiinteistösopimukseen liittyvät asiakirjat sekä valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, hallinnanjakosopimuksen, kauppakirjat ja esisopimuksen sekä huolehtimaan muista edellä mainittujen sopimusten täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä.

Aluevaltuustolle esitetään sopimuskokonaisuuden hyväksymistä ja vuokrasopimuksen jatkamista niin että,

  • hyvinvointialueella on mahdollisuus saada alueelle 20 000 – 25 000 neliömetriä rakennusoikeutta, jos alueen asemakaava muutetaan,
  • hyvinvointialue voi lunastaa vuokrattavat kohteet eli F1, F2 ja 45 rakennukset vuokrakauden päättyessä vuonna 2041. Lunastushinta on 20 miljoonaa euroa. Rakennusten peruskorjausvastuu siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Rakennuksissa ei ole tiedossa merkittäviä peruskorjaustarpeita.,
  • hyvinvointialueelle jää myös 5 000 neliömetrin alue, joka rajoittuu lunastusoption kohteena oleviin rakennuksiin.

Nämä muutokset vastaavat ostajien ja Jyväskylän kaupungin kanssa neuvoteltua uutta, täydentävää sopimuskokonaisuutta. Muilta osin uusi sopimus noudattaa sairaanhoitopiirin aiemmin neuvottelemaa sopimuskokonaisuutta.

Asia on tullut hyvinvointialueen päätöksentekoon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aloitteesta huhtikuussa 2022. Sairaanhoitopiiri oli tehnyt sopimuksen kiinteistösijoittajien ryhmän kanssa Kukkulan alueen kiinteistöjen myynnistä. Sopimuksessa sairaanhoitopiiri sitoutui 20 vuodeksi vuokramaan sijoittajille myydyt F1 ja F2 ja 45 rakennukset Kukkulan alueelta. Sairaanhoitopiiri esitti, että hyvinvointialue osaltaan sitoutuisi 20-vuotiseen vuokrasopimukseen eikä irtisanoisi sitä. Hyvinvointialueella on ns. rajoituslain mukainen vuokrasopimuksen irtisanomismahdollisuus.

Asiasta on käyty aluehallituksen ohjauksessa neuvotteluja vuoden 2022 aikana hyvinvointialueen, kiinteistösijoittajien sekä alueen kaavoituksesta vastaavan Jyväskylän kaupungin kanssa. Tavoitteena oli saavuttaa hyvinvointialueen edut ehdotettua paremmin turvaava sopimuskokonaisuus. Vaihtoehtona arvioinnissa oli myös 20-vuotisen vuokrasopimuksen irtisanominen.

Neuvottelut kiinteistöjen ostajien ja kaupungin kanssa saatiin päätökseen vuoden vaihteessa. Näissä neuvotteluissa on haettu parasta mahdollista lopputulosta hyvinvointialueen näkökulmasta ja alkuperäistä sopimuskokonaisuutta on muutettu. Nyt saavutettu neuvottelutulos on Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta alkuperäistä sairaanhoitopiiriltä siirtynyttä sopimuskokonaisuutta parempi.

Neuvottelutuloksen mukaisesti Keski-Suomen hyvinvointialueella on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta, lunastaa itselleen vuokralla olevat rakennukset (FI, F2, 45) itselleen vuokrakauden päätyttyä. Tämän lisäksi sovittu aluejaon muutos mahdollistaa sairaala Novan ympäristön kehittämisen tulevaisuudessa hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi tai muutoin sairaalaan nojautuvien tutkimus-, kehitys- ja palveluliiketoimintojen osalta.

Vuokrasopimuksen irtisanominen ja mahdollinen kaupan purku sisältäisi Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä kuin nyt saavutetun neuvottelutuloksen hyväksyminen. Voimakkaasta korkojen noususta ja kiinteistömarkkinoiden heikkenemisestä johtuen Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ole varmuutta löytää uutta sijoittakonsortiota vanhojen sairaalakiinteistöjen ostajaksi. Hyvinvointialueella ei myöskään ole investointimahdollisuuksia käytöstä poistettujen rakennuksien kehittämiseksi. Mahdollisessa kaupan purkutilanteessa jo maksetun kauppahinnan palauttaminen sekä rakennuksista seuraavat ylläpitokustannukset ja kertapoistot heikentäisivät hyvinvointialueen taloutta.

Kukkulan alue Jyväskylässä on jäänyt Sairaala Novan valmistuttua pääasiassa tarpeettomaksi ja alueen kehittämistä varten Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki ovat perustaneet hankkeen vuonna 2016. Jyväskylän kaupunki tekee myöhemmin päätöksen asemakaavan mahdollisesta muuttamisesta.

Sairaanhoitopiiri on myynyt vuonna 2021 Kukkulan alueen ja Sisä-Suomen sairaalan 46 miljoonalla eurolla kiinteistösijoitusyhtiöille. Sairaanhoitopiiri on ollut Kukkulan alueen rakennuksissa F1, F2 ja 45 vuokralla vuoden 2022 alusta lähtien. Vuokrasopimuksen kesto on 20 vuotta ja vuokran määrä on 255 243,50 euroa kuukaudessa. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri on vastannut omalla kustannuksellaan vuokratilojen huollosta ja ylläpidosta.

Solmittuun kauppaan on sisällytetty purkava ehto. Siinä tapauksessa, että vuokrasopimuksen siirtyessä Keski-Suomen hyvinvointialueelle, hyvinvointialue irtisanoisi tehdyn vuokrasopimuksen, olisi ostajilla oikeus purkaa kauppa. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus irtisanoa vastaavat vuokrasopimukset ns. rajoituslain mukaisesti.

Sairaanhoitopiiri esitti viime keväänä hyvinvointialueelle, että hyvinvointialue luopuisi mahdollisuudestaan irtisanoa vuokrasopimus, jotta vaiheittain etenevä kauppa saataisiin päätökseen. Aluehallitus päätti tuolloin laittaa asian jatkovalmisteluun hyvinvointialueen edun arvioimiseksi ja hyvinvointialueen etua edistävän kokonaisratkaisun neuvottelemiseksi.

Kauppa ja siihen liittyvä vuokraussitoumus on tullut siis hyvinvointialueelle sairaanhoitopiiriltä valmiiksi neuvoteltuna. Aluehallitus on tarkastellut sopimuskokonaisuutta ja sen vaikutuksia nyt hyvinvointialueen näkökulmasta. Asiassa on edetty neuvotteluin. Muina vaihtoehtoina olisivat olleet vuokrasopimuksen hyväksyminen alkuperäisessä muodossaan tai sopimuksen irtisanominen.

Aluehallitus on johtanut selvittelyprosessia, määritellyt eri vaiheissa neuvottelutavoitteet ja valtuuttanut hyvinvointialuejohtajan käymään neuvottelut sijoittajakonsortion ja kaupungin kanssa. Asia on tullut julkiseksi ja sijoittajat ovat antaneet asiasta pörssitiedotteen viime viikon torstaina.

Asiakasmaksujen hinnastoon muutoksia

Aluehallitus päätti hyvinvointialueen asiakasmaksujen muutoksista. Hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnastoon lisätään ja tarkennetaan ja tarkennetaan muutamia asiakohtia. Lisäksi asiakasmaksujen hinnastoon korjataan aiemmassa hinnastossa olleet virheelliset hinnat koskien lyhytaikaista palveluasumista, hoitoa ryhmäkodissa ja tilapäistä palveluasumista sekä pitkäaikaisen perhehoidon vuokria.

Ikääntyneiden päivätoimintaa koskevat muutosehdotukset (hinnaston kohta 4.5.2) palautettiin uudelleen valmisteluun ja lähetetään työikäisten ja ikääntyneiden lautakuntaan lausunnolle.

Asialistan liitteenä on hinnaston muutosversio, jossa on korostettu esitetyt muutokset sekä muutosten mukaisesti päivitetty hinnasto (https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=16775&version=1). Muutokset lukuun ottamatta ikääntyneiden päivätoimintaa tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen.

Tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden neuvottelukuntaan jäsenet

Aluehallitus valitsi TKKI-neuvottelukuntaan aluevaltuutetuista viisi jäsentä. Jäsenet ovat

  • Pekka Neittaanmäki (Kesk.), pj.
  • Jani Kokko (SDP), vpj.
  • Sonja Aukee (Kok.)
  • Anna-Kaarina Autere (Vihr.)
  • Matleena Käppi (Vas.)

Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi enintään kahdeksan tutkimuksen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä elinkeinoelämän edustajaa. Aluehallitus valitsi jäseniksi:

  • Jyväskylän yliopisto: rehtori Keijo Hämäläinen
  • Itä-Suomen yliopisto: dekaani Jussi Pihlajamäki, Terveystieteiden tiedekunta
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu: rehtori Vesa Saarikoski
  • Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä GRADIA: kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen
  • Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto: Työelämäpalveluiden koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio
  • Keski-Suomen Liitto: maakuntajohtaja Pekka Hokkanen
  • Keski-Suomen yrittäjät: toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski
  • ELY-keskus: elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville

TKKI-neuvottelukunnan tehtävänä on toimia aluehallituksen neuvoa antavana elimenä koskien tutkimuksen, osaamisen ja koulutuksen roolia sekä tulevaisuuden ennakointia. Neuvottelukunta edistää aloitteillaan ja lausunnoillaan hyvinvointialueen toiminnan tavoitteellista kehittämistä, tietoon perustuvaa toimintaa sekä yhteistyötä ja kumppanuuksia tutkimuksen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa.

Henkilökohtaisen avustajan tuntipalkka uusille työnantajille

Aluehallitus päätti, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun työnantajamalliin kuuluvaksi asiakkaalle korvattavaksi vähimmäispalkaksi määritellään Keski-Suomen hyvinvointialueelle 9,86 euroa tunnissa.

Tämä palkkaus koskee uusia työnantajia. 9,86 euroa on Jyväskylässä käytössä oleva tuntipalkka, ja on lähellä alueen tuntipalkan keskiarvoa. Vanhojen työsuhteiden osalta noudatetaan kyseisen työnantajan työsopimuksissa sovittua palkkatasoa. Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliittoon (Heta) kuuluvien työnantajien avustajien työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen mukaista palkkausta. Hyvinvointialue korvaa työaikalisät yksilöllisen henkilökohtaisen avun palvelupäätöksen mukaisesti.

Henkilökohtainen apu on vaikeasti vammaisen henkilön subjektiivinen oikeus, joka määritellään vammaispalvelulaissa. Henkilökohtaista apua käytetään toimiin, joista henkilö ei itse vamman tai sairauden vuoksi selviä kotona tai kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää palvelusetelillä, ostopalveluna tai niin kutsutulla työnantajamallilla, jossa vaikeavammainen henkilö voi itse toimia työnantajana ja palkata avustajan, ja jossa hyvinvointialue korvaa työnantajalle palkkauksesta aiheutuneet kulut.

Keski-Suomen kunnat ovat päättäneet itsenäisesti henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyvän asiakkaalle korvattavan vähimmäispalkkatason, ja se on vaihdellut kunnittain. 1.1.2023 lähtien avustajan palkkaamisesta koituvista kustannuksista on vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.

Työosuusrahojen myöntämisen perusteet ja suuruus 1.2.2023 alkaen

Aluehallitus hyväksyi asiakkaalle maksettavat työosuusrahat 1.2.2023 alkaen. Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista päivä- ja työtoimintaa erityishuoltoon oikeutetuille henkilöille. Lisäksi hyvinvointialue järjestää sosiaalihuoltolain mukaista vammaisten henkilöiden työtoimintaa työkyvyttömille henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä osallistua työhön, ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan osallistumisesta voidaan maksaa työosuusrahaa. Ennen järjestämisvastuun siirtymistä Keski-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen ovat kunnat päättäneet työosuusrahan maksamisen perusteista ja määrästä. Asiakkailla, joiden asiakkuus on alkanut ennen 31.12.2022, työosuusrahan maksaminen hyvinvointialueella jatkuu aiempien käytäntöjen mukaisesti. Uusille asiakkaille työosuusraha määräytyy nyt tehdyn päätöksen mukaisesti. Työosuusrahojen määräytymisperusteita tullaan yhtenäistämään vuoden 2023 aikana.

Erityislastenvahtitoiminnan avustukset

Aluehallitus päätti, että erityislastenvahtitoiminnan (ns. elva-toiminnan) avustuksena korvataan perheille 9 euroa tunnilta vuonna 2023. Toiminnan tavoitteena on, että vanhemmat saavat kotiinsa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle hoitajan muutamaksi tunniksi kuukaudessa lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Toiminnalla tuetaan vanhempien jaksamista vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vaativassa hoidossa. Toiminnan avulla on paikoitellen hyvinvointialueella voitu ratkaista myös kouluikäisten vammaisten lasten hoito-ongelmia koulujen loma-aikoina.

Kyseessä on määrärahasidonnainen tukitoimi. Vuodelle 2023 toimintaan varataan käyttösuunnitelmassa 20 000 euroa. Vanhemmat tai huoltajat valitsevat itse hoitajan. Elva-hoitajan alaikäraja on 15 vuotta. Elva-hoitajana ei voi pääsääntöisesti työskennellä samassa kotitaloudessa asuva henkilö. Elva-hoitaja ei ole työsuhteessa Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, eikä elva-hoitaja kuulu hyvinvointialueen työntekijöiden vakuutuksen alaisuuteen.

Elva-avustus on aiemmin ollut käytössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnista lähinnä Jämsässä, jossa sitä on myönnetty vuoden 2021 aikana 12 eri perheelle. Myönnetyn avustuksen suuruus on ollut 9 euroa tunnilta.

Toimeksiantosuhteisten tukiperheiden kustannusten korvaukset

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten määrät ja niiden voimaantulon 1.1.2023 alkaen. Peruspalkkio on 60 euroa päivä ja korotettu palkkio on 90 euroa päivä.

Peruspalkkiota käytetään lapsella, joille riittää lapsen ikätasoinen ohjaus ja tuki, eikä lapsella ole vaativia perussairauksia, rajoitteita tai psyyken tai käyttäytymisen ongelmia. Korotettua palkkiota käytetään lapsella, joka tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa ikätasoaan enemmän ohjausta ja apua sekä valvontaa. Lapsella on rajoitteita tai psyyken tai käyttäytymisen ongelmia tai erityistä hoitoa vaativia perussairauksia.

Kulukorvaus määritellään kaikille voimassa oleville sekä 1.1.2023 jälkeen alkaville uusille tukisuhteille 23 euroksi päivältä. Arvion mukaan 50 tukisuhteessa palkkioiden ja kulukorvausten kustannukset nousevat yhteensä noin 45 000 euroa vuodessa. Toimeksiantosuhteisten tukiperheiden kustannukset ovat esitetyillä palkkioilla ja kulukorvauksilla yhteensä 740 000 euroa vuodessa. Keski-Suomen hyvinvointialueella noin 230 lapselle on järjestetty tukiperhetoimintaa. Tukiperhetoiminnan tarkoituksena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea hänen perhettään.

Tukiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa tukea tarvitseva lapsi käy säännöllisesti ennalta sovittuina ajankohtina, tavallisesti noin yhden viikonlopun kuukaudella. Tukiperhetoiminta tarjoaa lapselle huolenpitoa, huomioita ja yhteistä tekemistä tukiperheen arjessa sekä uusia turvallisia ihmissuhteita. Tukiperhepalvelu on tärkeä tukimuoto lapsiperheiden sosiaalityön, lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon asiakaslapsilla.

Tukiperheiden palkkioissa ja kulukorvauksissa on ollut eroja Keski-Suomen alueella. Lisäksi palkkioiden ja kulukorvausten taso on jäänyt joissakin tapauksissa alhaiselle tasolle, mikä vaikuttaa tukiperheiden saatavuuteen. Tavoitteena on luoda yhtenäiset linjaukset tukiperheiden palkkioihin, kulukorvauksiin sekä palvelun yleisiin myöntämiskriteereihin Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Tukiperhetyön kehittäminen myös palkkioiden ja kulukorvausten osalta hyvinvointialueella turvaa nykyisten tukiperheiden jatkamista toiminnassa. Tukiperhepalvelu on yksi tärkeimmistä tuen muodoista sekä lapsiperheiden sosiaalityön että lastensuojelun sosiaalityön asiakaslapsille, eikä se ole korvattavissa muilla palveluilla. Tukiperheiden palkkioiden ja kulukorvausten tasolla on vaikutusta oman tukiperhetoiminnan saatavuuteen. Omana toimintana tuotettu tukiperhepalvelu on edullisin tapa tuottaa tukiperhepalvelua. Tukiperhetoiminta on vaikuttava tukimuoto, joka ehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta.

Tukiperhetoimintaa on järjestetty tekemällä toimeksiantosopimus tukiperheenä toimivien perheiden kanssa. Toimeksiantosopimusten lisäksi tukiperhepalvelua on ostettu maakunnassa palveluntuottajilta.

Aluehallitus perusti tarvittavia virkoja

Aluehallitus päätti perustaa sosiaali- ja terveyspalveluihin 47 virkaa ja konsernipalveluihin yhden viran 25.1.2023 lukien sekä lakkautti konsernipalveluiden toimialalta yhden viran. Tehtävä, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa ja niitä varten on perustettava virka. Perustettavia virkoja ovat muun muassa vammaispalveluohjaajan, sosiaaliohjaajan ja osastonhoitajan virat.

Eettisen toimikunnan maksut

Aluehallitus päätti, että eettisen toimikunnan lausunnoista peritään 1.1.2023 lähtien maksut seuraavasti:

1) biopankkitutkimus tai muu lääketieteellinen tutkimus 2 850 euroa;

2) tutkimussuunnitelman muutos 900 euroa.

3) tutkimuslain perusteella arvioitava kliinisen lääketutkimuksen tutkimussuunnitelman muutos 900 euroa.

Maksua ei peritä ilman ulkopuolista rahoitusta tai julkisen terveydenhuollon toimintayksikön, korkeakoulun, tutkimuslaitoksen tai muun julkisen tai yleishyödyllisen yhteisön rahoituksella toteutettavasta tutkijalähtöisestä tutkimuksesta annetusta lausunnosta. Selvitys rahoituksesta on liitettävä tutkimussuunnitelmaan.

Maksut ovat samansuuruisia kuin sosiaali- ja terveysministeriön asiaa koskevassa asetuksessa.

Vanhus- ja vammaisneuvostoille varajäseniä ja palkkioihin muutoksia

Aluehallitus päätti, että nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kokouksista maksetaan 100 euron kokouspalkkio. Kokouksen puheenjohtajalle palkkio maksetaan 50 prosentin korotuksella, eli 150 euroa kokoukselta. Korostusta on ehdotettu vanhusneuvostosta.

Lisäksi aluehallitus pyytää esittelijän muutosehdotuksen mukaisesti lautakuntia arvioimaan vaikuttamistoimielinten edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissaan. Vammais- ja vanhusneuvosto ovat esittäneet, että heidän jäsenellään olisi läsnä- ja puheoikeus lautakunnissa.

Aluehallitus myös nimesi vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston varajäsenet sekä täydensi nuorisovaltuustoon jäseniä. Varajäsenet ja jäsenet: https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=16351&version=1

Sopimushallinnalle periaatteet

Aluehallitus päätti esittää, että aluevaltuusto hyväksyy sopimushallinnan periaatteet. Sopimus on työkalu, jolla hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toimintaa järjestetään ja ohjataan, ja jolla toimintaan liittyviä riskejä hallitaan. Sopimushallinta tarkoittaa johtamisen keinoja, joilla luodaan tavoitteet, toteutetaan ohjausta ja seurataan hyvinvointialueen sopimuksiin liittyvää kokonaisuutta.

Hyvinvointialuestrategia ja palvelustrategia ohjaavat hyvinvointialueen sopimustoimintaa. Sopimushallinnan periaatteet ovat osa hyvinvointialueen ohjausinstrumentteja. Sopimushallinnan periaatteiden ja sitä täydentävän sopimushallinnan ohjeen mukaisesti toteutetaan sopimushallintaa käytännössä. Sopimusten ohjausta ja hallintaa koskevasta toimivallasta on määräyksiä hallintosäännössä

Valtuustoaloite henkilökunnan edustajan kutsumisesta ja puhe- läsnäolo-oikeuden myöntämisestä valtuuston ja hallituksen ja myöhemmin mahdollisesti perustettaviin lautakunnan kokouksiin

Aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle, että hallintosääntöä ei tältä osin muuteta. Nykykäytännössä henkilöstöllä on edustus johtoryhmissä ja henkilöstö kutsutaan tarpeen mukaan toimielimiin. Aluehallitus myös ehdottaa, että aluevaltuusto ei kutsu säännöllisesti henkilöstön edustajaa aluevaltuuston kokouksiin eikä myönnä säännöllistä puheoikeutta. Sen sijaan aluevaltuusto voi kutsua henkilöstön edustajan perustellusta syystä aluevaltuuston kokoukseen yksittäiseen asiaan liittyen hallintosäännön mukaisesti. Aluevaltuusto suosittelee samaa käytäntöä muille toimielimille. Lisäksi aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle Ilkka Pernun valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Aluehallituksen kokousajankohdat vuonna 2023

Aluehallitus hyväksyi kokoustensa ajankohdat vuodelle 2023. Lisäksi aluehallituksella on iltakouluja ja seminaareja sekä tarvittaessa ylimääräisiä kokouksia. Aluehallitus myös esittää, että aluevaltuusto hyväksyy kokoustensa ajankohdat vuodelle 2023 ja että aluevaltuustolla on iltakouluja ja seminaareja sekä tarvittaessa ylimääräisiä kokouksia.

Aluehallituksen kokoukset vuonna 2023 ovat: 24.1., 14.2., 7.3., 21.3., 28.3., 18.4., 2.5., 16.5., 30.5., 6.6., 20.6., 15.8., 29.8., 12.9., 19.9., 3.10, 31.10., 21.11., 28.11., 12.12. ja 19.12. (varaus). Helmikuussa aluehallituksen iltakoulu pidetään Jämässä.

Aluevaltuuston kokoukset vuonna 2023 ovat: 7.2., 7.3., 11.4. (Teams), 9.5., 13.6., 26.9., 24.10. (varaus),14.11. ja 5.12.

Aluehallituksen päätöskokoukset ovat keskimäärin kahden viikon välein tiistaisin klo 14. Väliviikkoina tiistaisin ovat aluevaltuuston kokoukset klo 16 noin kuukauden välein sekä aluehallituksen ja aluevaltuuston iltakoulut ja seminaarit.

Toimialajohtajille sijaiset

Aluehallitus päätti nimetä toimialajohtajien viransijaiset vuodelle 2023. Konsernipalveluiden toimialajohtajan viransijaisena toimivat Pasi Marjakangas ja Anu Pihl, pelastustoimen toimialajohtajan viransijaisena Arto Ahlroos ja Pauli Nurminen sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan viransijaisina Tuija Koivisto ja Juha Paloneva. Viransijainen toimii toimialajohtajana vakinaisen viranhaltijan ollessa poissa tai esteellinen tai viran ollessa avoinna.

Lisäksi aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi ja valtuutti konsernipalveluiden toimialajohtajan allekirjoittamaan jäsenyyshakemuksen. Keski-Suomen kauppakamari edistää Keski-Suomen yritysten ja muiden toimijoiden menestystä ja kasvua. Keski-Suomen kauppakamarilla on yli 800 jäsenyhteisöä koostuen eri alojen yrityksistä ja julkisyhteisöistä, kuten kunnista ja oppilaitoksista. Kauppakamarin jäsenenä on mahdollisuus hyödyntää jäsenyyteen liittyviä etuja. Näitä ovat mm. mahdollisuus osallistua Keski-Suomen kauppakamarin järjestämiin maksullisiin koulutuksiin alennetulla jäsenhinnalla.

Aluehallitus nimesi Keski-Suomen hyvinvointialueelta maakunnan yhteistyöryhmän jäseneksi strategiajohtaja Anu Pihlin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen hallintojohtaja Pasi Marjakankaan toimikauden loppuun 2025 saakka.

Aluehallitus esittää Jämsän Terveys Oy:n hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi toimialajohtaja Lasse Leppää, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulaa ja varapuheenjohtaja Ville Väyrystä ja varajäseneksi hallintojohtaja Pasi Marjakangasta sekä nimesi hyvinvointialueen edustajaksi yhtiökokoukseen talousjohtaja Aija Suntioista.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää todeta, että Satu Kytölehto on menettänyt vaalikelpoisuutensa tarkastuslautakuntaan, ja valita hänen tilalleen uuden jäsenen, tarkastuslautakunnan jäljellä olevan toimikauden ajaksi. Kytölehto on ilmoittanut, että siirryttyään 1.1.2023 Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen hän on menettänyt vaalikelpoisuuteni tarkastuslautakuntaan, enkä voi enää jatkaa kyseisessä tehtävässä hyvinvointialuelain 80 § mukaan.

Lisäksi aluehallitus päätti läsnäolo- ja puheoikeuksista kokouksissaan. Hallintosäännön mukaan aluehallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston puheenjohtajistolla. Aluehallitus päätti, että aluehallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavilla henkilöillä: hallintojohtajalla, hallintopalvelupäälliköllä, toimialajohtajilla, viestintäjohtajalla, talousjohtajalla ja johtavalla lakimiehellä. Lisäksi aluehallitus totesi, että muita asiantuntijoita kutsutaan kokouksiin tarpeen mukaan.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki: https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

  • aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
  • hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073