Arki haltuun yhdessä

Aluksi itsenäistä asumista ja omien siipien kantavuutta voi käydä testaamassa vaikka viikon pätkissä.

Janne Oksanen on asunut yhteisasunnossa puolisen vuotta toisen asukkaan kanssa. Hankasalmen Asemalta isänsä luota muuttanut Janne on ollut tyytyväinen omaan huoneeseensa ja jaettuun asuntoon.
– Isä muutti myös tähän ihan lähelle Kirkonkylälle ja se on kiva juttu, Janne kertoo.

Janne työskentelee päivisin Mäkituvassa erilaisia puu- ja käsitöitä tehden. Hänelle on tärkeää myös päivittäinen skootterilla ajelu. Useimmiten Janne ajelee Asemalle ja takaisin, mutta joskus matka voi suuntautua ysitien reunaa pitkin jopa Jyväskylään asti.
– Skootteri on ihan loistava liikkumisväline, tukantuuletuslaite ja murheenkarkoitin, hyvästä huumoristaan tunnettu Janne kuvailee.

Image

Arjen tuen asiakasohjaajalla Eveliina Vaskelaisella on Mäkituvan asunnoilla työpiste, jossa hän tekee työhön liittyvät suunnittelu- ja kirjaamistyöt sekä hoitaa yhteyksiä eri toimijoihin.
– Jannen kanssa me tavataan yleensä kerran pari viikossa ja harjoitellaan monenlaisia arjen taitoja.

Tukena tavallisessa arjessa

Eveliinalla on noin 25 asiakasta, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Osa asiakkaista asuu perhekodissa, osa itsenäisesti eri puolilla Hankasalmea. Toiset tarvitsevat ohjausta enemmän, esimerkiksi kerran tai kaksi viikossa. Toisten luona taas käydään harvemmin tai pyydettäessä. Arjen tuen ohjaajan lisäksi asiakkaan luona voi käydä kotihoitaja tai henkilökohtainen avustaja. Lisäksi työhön kuuluu paljon asiakkaan asioiden hoitamista ja asioiden järjestelyä eri tahojen kanssa yhteistyössä.

Toive avuntarpeesta tulee usein asiakkaalta. Se voi tulla myös kotihoidon kautta, asiakkaan läheiseltä tai toimintakeskus Mäkituvan ohjaajalta ja asiakkaalta yhteisesti.

– Tämä työ on ihan siellä asiakkaan omassa arjessa tapahtuvaa, ja työ sisältääkin aivan kaikkea, mitä ihmisen arkeen voi liittyä.

Asiakkaiden kanssa harjoitellaan mm. sosiaalista kanssakäymistä sekä itsenäistymistaitoja kuten siivousta, ruoanlaittoa ja pankkiasioiden hoitamista. Välillä tehdään asiointireissuja kauppaan, ja harrastuksissakin voidaan olla mukana ensimmäisellä kerralla. Tarvittaessa asiakkaan kanssa käydään terveyskeskuksessa tai sairaala Novassa Jyväskylässä.

– Joskus keskitytään vaikkapa terveellisen ruokavalion suunnitteluun, hygienian hoitoon, tai uni-valverytmiin.

Eveliina toimii myös yhdyshenkilönä asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen välillä. Hänellä on kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Hän tekee toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointeja. Myös verkostopalaverissa tavoitteita ja tuen tarpeita kartoitetaan sekä laaditaan asiakkaalle palvelusuunnitelma.

– Usein juuri palaverit voivat olla jännittäviä asiakkaille. Tästä syystä voimme jutella ennen palaveria asiakkaan kanssa rauhassa kahden kesken, ja palaverissa autan häntä tuomaan asioitaan esille.

Asiakkaan tunteminen on tärkeää

Ennen nykyistä työtä Eveliina työskenteli kahdeksan vuotta vastaavana ohjaajana Nuortentalolla Hankasalmella. Silloisen työn kautta hän ajautui erityistä tukea tarvitsevien ihmisten pariin. Sosionomin koulutuksen saaneella Eveliinalla on myös neuropsykiatrisen valmentajan koulutus, jonka oppeja, mm. ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyttä, hän on hyödyntänyt nykyisessä työssään.

– Asiakkaassa on jo kaikki, mutta minä vain autan tuomaan sitä potentiaalia esille. En tee asiakkaan puolesta, vaan yhdessä hänen kanssaan. Vaikka joskus joudunkin tekemään hänen puolestaan, niin pyrin ennen kaikkea vahvistamaan asiakkaan omaa tekemistä ja sitä kautta saamaan onnistumisen kokemuksia arjessa. Pyrin siihen, että en korostaisi ongelmia, vaan saisin asiakkaan itse oivaltamaan ratkaisuja.

Vammaispalvelujen asiakasohjaaja tekee tiiviisti työtä asiakkaan arjessa, ja useimmat ovat pitkäaikaisessa asiakassuhteessa.

– On voimavara niin minun kuin asiakkaankin puolesta, että tunnetaan hyvin toisemme. Kaiken kiireenkin keskellä on hyvä pysähtyä rauhassa kohtaamaan ja kuulemaan ihmistä. Vaikka aina ei kaikessa edes pystyisi auttamaan toivotulla tavalla, niin lämmin ja kuuleva sekä tasavertainen kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Eveliina on osittaisella hoitovapaalla ja tekee töitä 30 tuntia viikossa. Tällä hetkellä vapaata jää mukavasti kahden alakouluikäisen lapsen kanssa touhuamiseen sekä sählyn ja lentopallon pelaamiseen.

Pienellä paikkakunnalla liki kaikki ihmiset tuntevat toisensa.

– Kyllä minä välillä vapaa-ajallakin törmään asiakkaisiin, mutta opetan heitä siihen, että silloin ei tehdä töitä, vaan minullakin on vapaapäiviä.

Iloa onnistumisesta

Työpäivät koostuvat usein monista pienistä jutuista. Keskeytyksiä tulee paljon, ja aivokuorma on suuri. Aikaa menee välillä yllättävän paljon pientenkin asioiden hoitamiseen, kun niitä on monta jonossa. 

Eveliina haluaisi tehdä paljon enemmän töitä esim. asiakkaiden yksinäisyyden vähentämisen eteen mm. lisäämällä vapaa-ajan toimintaa sekä perustamalla erilaisia ryhmiä.

– Harmittaa, kun usein joutuu priorisoimaan liikaa. Jokaisella asiakkaalla on se oma tärkeä juttu, mitä he pyytävät. Mutta jos toisella onkin kysymys terveydestä, ja toisella vaikka jostain luvatusta pelaamisesta tai kodin jutusta, niin luonnollisesti sitä vähemmän akuuttia täytyy siirtää.

Työssä jaksamista tukee se, että saa positiivista palautetta asiakkailta tai heidän läheisiltään.

– Monesti asiakkaasta myös huomaa, kun hän on tyytyväinen antamaani tukeen, vaikka hän ei sitä suoraan sanoisikaan. Yhdessä koetut onnistumiset voivat olla pieniä arjen juttuja, mutta toisaalta merkitykseltään suuria, ja niistä iloitaan yhdessä.

Työssään Eveliina kokee olevansa ennen kaikkea ”rinnalla kulkija”. Hänen mielestään kohtaamisessa on tärkeää piilottaa asiantuntijuutensa, olla tasavertainen, ja antaa asiakkaan itse oivaltaa asioita. On tärkeää huomata asiakkaan voimavarat ja korostaa niitä.

– Asiakkaani ovat ihania tyyppejä. Tavoitteenani on, että jokaisen arkea kunnioitettaisiin, ja kaikki saisivat elää oman näköistään, turvallista ja mielekästä elämää.

Image

 

Teksti ja kuvat: Johanna Sell