Aluevaltuusto valitsee jäseniä lautakuntiin

Hyvinvointialueen lautakuntia ovat lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta.

Valittavien lautakuntien toimikausi on 2023-2025. Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä.

Lautakuntien roolina on toimia palveluiden järjestämisen tukena sekä valmistelevana toimielimenä aluehallitukselle.

Lautakunnat edistävät hyvinvointialueen ja sen kumppaneiden toimintojen yhteensovittamista ihmisten näkökulmasta. Lautakunnat ovat tulevaisuussuuntautuneita. Asioiden valmistelussa tärkeitä lähtökohtia ovat ihmisten tarpeet, muutosten vaikutusarviot, palvelutarpeiden kasvun hillintä, painopisteen siirtäminen korjaavasta ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä toimialojen yhteensovittaminen ja ihmisten osallistaminen.

Lautakuntien tehtävät on määritelty hallintosäännössä, joka on osoitteessa www.hyvaks.fi/paatoksenteko.

Lisäyksiä hallintosääntöön

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosäännon muuttamista ja täydentämistä.

Hallintosääntöön esitetään lisäyksinä toimivaltaa koskevia säännöksiä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Hyvinvointialuejohtaja ja hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava lääkäri voivat käyttää vakavassa häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa päätösvaltaa hyvinvointialueen palvelujen turvaamiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi välttämättömän syyn vuoksi.

Lisäksi toimivaltaa on täsmennetty monelta osin. Merkittävimmät muutokset koskevat hankintapäätöksiä. Ne siirtyvät hallitukselta viranhaltijapäätöksiksi. Hankintojen täytyy perustua talousarvion ja investointisuunnitelman ohella aluevaltuuston hyväksymään hankintastrategiaan ja aluehallituksen hyväksymään hankintaohjeeseen. Hallintosääntöön lisätään muun muassa avustusten myöntämiseen, tilojen vuokraamiseen ja vahingonkorvauksiin liittyvät säännökset.

Myös ns. professiovastaavien eli ammatillisten johtajien tehtäviä täsmennetään. Sosiaalityön johtajan tehtäviin lisätään rakenteellinen sosiaalityö.

Myös toimielinten osalta hallintosääntöä täydennetään. Aluehallitus valitsee jäsenet tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaationeuvottelukuntaan. Hallintosääntöön lisätään säännökset lautakuntien ja hallitusten jaostojen jäsenten kokouspalkkioista sekä puheenjohtajien vuosipalkkioista.

Hallintosäännön lisäykset on tarkoitettu tulemaan voimaan 14.12.

Hyvinvointialue tulossa osakkaaksi kuntien ruokapalveluyhtiöihin

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy osakkaaksi seuraaviin Keski-Suomen kuntien perustamaan tukipalveluja tuottavaan ruokapalveluyhtiöön: Saarijärven seudun Ravitsemuspalvelut SaaSeRa Oy, Keurusseudun Ateria- ja tukipalvelut Oy, Jämsän Ateria- ja puhtauspalvelut Oy ja Karstulan Seudun Ravitsemuspalvelut KaSeRa Oy.

Yhtiöt on perustettu, koska hyvinvointialueuudistuksen toteuduttua 1.1.2023 kunnat eivät voi lainsäädännön mukaan tuottaa palveluja hyvinvointialueelle, vaan toiminta on yhtiöitettävä, jos yhteistyötä halutaan jatkaa. Tukipalveluista merkittävimpiä ovat ateria- ja siivouspalvelutKeski-Suomen hyvinvointialueen on tarkoitus ostaa yhtiöltä ruokapalveluja 1.1.2023 alkaen ja tämän mahdollistamiseksi liittyä yhtiöiden osakkaaksi.

Kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen inhouse-yhtiö mahdollistaa ateriapalveluiden tuottamisen sekä hyvinvointialueelle siirtyville sote-palveluille että kuntaan jääville sivistystoimen palveluille. Inhouse-yhtiö on julkisomisteinen. Se ei toimi markkinoilla vaan tuottaa palveluita vain omistajilleen.

Esitetty ratkaisu on Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kyseessä olevien kuntien näkökulmasta kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna edullisin ja tarkoituksenmukaisin tapa järjestää ruokapalvelu. Näin voidaan hyödyntää olemassa oleva ruokatuotantokapasiteetti paikallisesti mahdollisimman monipuolisesti. Järjestely varmistaa myös turvallisen siirtymän ja palveluiden jatkuvuuden.

Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on yhteensä 11 130 euroa.

Keski-Suomen alueella kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja ruokapalveluidensa osalta. Kunnissa, joihin ruokapalveluiden yhteisyhtiöitä ei perusteta, sosiaali- ja terveydenhuollon ruokapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen henkilöstöksi. Ruokapalvelut sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin tuotetaan näissä kunnissa hyvinvointialueen omana toimintana erillään kunnan sivistystoimen ruokapalveluista.

Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutetun talousarvion vuodelle 2022. Talousarvion investointiosaan, osakkeiden ostoon esitetään lisättävän 31 130 euroa. Vastaava vähennys tehdään käyttötalouden suunnitelmasta, kohdentamattomista palvelujen ostoista.

Osakkeiden ostot koskevat perustettavia ruokapalveluyhtiöitä ja Kuntaliiton perustamaa hyvinvointialueiden yhteistä edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiötä Hyvinvointialueyhtiö Oy:tä. Hyvinvointialueen on tarkoitus liittyä osakkaaksi Kuntaliiton perustamaan hyvinvointialueiden yhteiseen edunvalvonta- ja asiantuntijayhtiöön Hyvinvointialueyhtiö Oy:ön. Osakkeiden ostoon tarvittava määräraha on 20 000 euroa. Osakkaaksi liittyminen ja osakkeiden osto käsitellään päätöksenteossa erikseen.

Siirtyviä sopimuksia aluevaltuustossa

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää ottaa vastaan ja hyväksyä hyvinvointialueelle siirtyviksi kokonaan siirtyvät sopimukset, jakaa ja ottaa jaetuilta osin vastaan jaettavat sopimukset, jos sopimus on hyvinvointialueen palveluiden katkeamattomaksi järjestämiseksi tarpeen ja tarkoituksenmukaisesti jaettavissa ja jaon yksityiskohdista sovitaan, merkitsee tiedoksi hyvinvointialueen sisäiset sopimukset sekä toteaa ict-sopimukset aluevaltuuston käsittelemiksi.

Siirtyvät sopimukset koskevat Jyväskylää, Jämsää, Saarijärveä ja Saarikkaa.

Omaisuuden ja vastuiden siirtyminen hyvinvointialueelle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se vastaanottaa Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien antamien selvitysten mukaisen irtaimen omaisuuden ja vastuut. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue ottaa vastaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin esityksen mukaisen erillisen korvauksen omaisuuden jakamisen sijaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin varat, velat ja sitoumukset.

Aluevaltuuston 29.3. käsittelyn jälkeen selvityksiin siirtyvästä omaisuudesta ja vastuista on tullut Karstulan kunnan selvitys 7.11. Muutoin kunnat ja kuntayhtymät eivät ole esittäneet muita muutoksia tai täydennyksiä aiempiin valtuuston käsittelemiin selvityksiin. Irtaimeen omaisuuteen, lomapalkkavelkaan ja vastuisiin voi tulla muutoksia vielä 31.12. saakka ja lopulliset tiedot varmistuvat tilinpäätöshetken tietojen valmistuttua. Vastaanotettava omaisuus ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle 31.12.2022 tilanteen mukaisena.

Lisäksi aluehallitus esittää, että aluevaltuusto ei ota vastaan Vaalijalan kuntayhtymän selvityksen mukaista irtainta omaisuutta tai vastuita. Vaalijalan kuntayhtymän jakautumista hyvinvointialueille on tarkennettu aluevaltuuston 29.3.2022 käsittelyn jälkeen. Vaalijalan kuntayhtymä on Savon erityishuoltopiiri ja lakisääteinen kuntayhtymä, joka jaetaan Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kesken. Näin ollen Vaalijalan kuntayhtymästä ei siirry omaisuutta tai vastuita Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Lisäksi Jämsän kaupunki on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 15 000 000 euroa Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin väliseen, keskeneräiseen sopimusriita-asiaan liittyviä vastuita. Näiden osalta aluehallitus esittää, että kyseisiä vastuita ei vastaanoteta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Joutsan kunta on ilmoittanut siirtyvissä vastuissa 300 000 euron takauksen Joutsan Palvelukotiyhdistys ry:lle. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue ei vastaanota kyseistä takausvastuuta.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa hyvinvointialueen johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä päätöksentekoa. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta tarkoittaa toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden arviointia. Valvonnan tarkoituksena on edistää hyvinvointialueen tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ei ole hallinnollinen erillisprosessi, vaan se on luonnollinen osa esimiestyötä, päivittäistä johtamista ja työn ohjaamista. Sisäinen tarkastus sisältää myös omavalvonnan, joka koskee jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös pelastustointa.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyy myös taloussuunnittelu-, seuranta- ja tilinpäätösprosessiin ja kattaa hyvinvointialueen koko tehtäväkentän. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta raportoidaan osana tilinpäätöstä. Aluevaltuusto nimeää tilivelvolliset viranhaltijat vuosittain osana aluevaltuuston hyväksymää talousarviota ja tilinpäätöstä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävistä ja vastuista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Asiakirja ohjaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Keski-Suomen hyvinvointialueen kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla.

Aluevaltuustolle ehdotetaan puollettavaksi poikkeuslupaa synnytysten jatkamiseksi Mikkelin keskussairaalassa

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle, että se puoltaa Etelä-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemusta synnytystoiminnan jatkamiselle Mikkelin keskussairaalassa.

Synnytystoimintaa ohjaavan asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa edellytyksestä, jos palvelun saavutettavuus, potilasturvallisuus tai erityisvastuualueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttävät. Synnytysten lukumäärä on Mikkelin keskussairaalassa viime vuosina ollut noin 650-920 ja nykyinen poikkeuslupa synnytysten hoitoon on voimassa 31.12.2022 saakka.

Luvan myöntäminen edellyttää, että muiden kyseiseen yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden aluevaltuustot puoltavat synnytysten järjestämistä sairaalassa, johon lupaa haetaan.

Poikkeuslupa on Etelä-Savossa tarpeen palvelun saavutettavuuden, potilasturvallisuuden ja yhteistyöalueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. Mikkelin keskussairaalassa hoidetaan myös valtaosa hyvinvointialueen toisen sairaalan, Savonlinnan keskussairaalan toimialueen synnytyksistä. Erityisesti sekä palveluiden saavutettavuuden että potilasturvallisuuden näkökulmasta Etelä-Savon hyvinvointialueen ainoan synnytyssairaalan säilyttäminen on välttämätöntä.

Aluevaltuustolle ehdotetaan puollettavaksi poikkeuslupaa ympärivuorokautisen päivystyksen jatkamiseksi Iisalmessa ja Varkaudessa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se puoltaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeuslupahakemusta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on 17.10.2022 saapuneella pyynnöllä pyytänyt Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustolta puoltoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen poikkeuslupahakemukseen ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseen Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yhteydessä. Toiminnan jatkaminen on edelleen perusteltua alueen etäisyydet, saavutettavuus sekä ensihoitopalvelun riittävyys huomioon ottaen. Myös päivityksen osalta sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupa.

TASOS-taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoitus ja toiminta siirtymässä hyvinvointialueelle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Tasos -taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen Keski-Suomen osatoteuttajien rahoituksen ja toiminnan siirtämisen hyvinvointialueelle.

Kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kohdennettu hankeavustus, jossa avustuksen saajana osatoteuttajan ominaisuudessa on kunta tai kuntayhtymä, ja avustuksen käyttöaika, toiminta ja raportointiaika jatkuvat vuoden 2023 puolelle. Tasos -hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020-28.2.2023. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttajina toimivat: Keski-Suomesta Jyväskylän kaupunki, Äänekosken kaupunki, Laukaan kunta, Perusturvaliikelaitos Saarikka sekä Keski-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Kustannukset osatoteuttajilla koostuvat kehittäjäsosiaalityöntekijöiden palkkakustannuksista. Vastaavaa hankerahoituksen ja toiminnan siirtoa haetaan myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Seuraa aluevaltuuston kokousta suorana lähetyksenä

Aluevaltuuston kokous pidetään Jyväskylän kaupungintalolla (Vapaudenkatu 32, Jyväskylä) klo 16 alkaen. Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki). Aluevaltuusto kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.