Aluehallitus arvioi vaalikelpoisuuden tulkintoja Keski-Suomen tilanteessa

Kirje käsittelee hyvinvointialueen palveluksessa olevien vaalikelpoisuutta aluehallitukseen. Kirjeessä ei ole uusia tulkintoja aiemmin eduskunnassa hyväksytystä lainsäädännöstä. Sen mukaan hyvinvointialueen hallituksen välittömässä alaisuudessa työskentelevät henkilöt eivät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen. 

Aluehallitus sai virkamiesten suullisen arvion siitä, miten lakia tulisi Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaation näkökulmasta tulkita. Johtopäätöksenä todettiin, että aluevaltuusto on 1.3. valinnut aluehallituksen ja päätös on saanut lainvoiman. Yksikään Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitukseen valituista jäsenistä ja varajäsenistä ei tällä hetkellä ole hyvinvointialueen palveluksessa saatikka aluehallituksen välittömässä alaisuudessa. Tilannetta voidaan arvioida uudelleen 1.1.2023 jälkeen, kun sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.  

Keskustelun johtopäätöksenä todettiin, että sanamuoto ”välittömästi aluehallituksen alaisena” on tulkinnanvarainen. Oikeusistuimista ei ole tulkintaa siitä, miten välittömyyttä arvioitaisiin kunkin hyvinvointialueen organisaation kannalta. Tulkintaa on olemassa kuntaorganisaatiosta, jotka kuitenkin poikkeavat hyvinvointialueista.  Myös hyvinvointialueiden organisaatiot poikkeavat toisistaan. Keski-Suomessa organisaatio on rakennettu tukemaan vahvaa järjestäjää, mikä korostaa konsernipalveluiden asemaa asioiden valmistelussa hallitukselle. Talousarviossa määrärahoista päätetään yleisellä tasolla ja henkilöstöasioihin on hallituksella oma jaostonsa.

Aluehallitus kävi perusteellisen keskustelun vaalikelpoisuuden tulkinnasta Keski-Suomen hyvinvointialueella.

• Otimme lähtökohdaksi sen, että oikeuskäytännön mukaan vaalikelpoisuuden rajoituksia tulee tulkita suppeasti. Perusoikeuksia ei tule rajoittaa tarpeettomasti. Jos vaalikelvottomuus laajennettaisiin koskemaan kategorisesti koko hyvinvointialueen henkilöstöä, se rajoittaisi merkittävästi kansalais- ja osallistumisoikeuksia. Näin laaja vaalikelvottomuuden tulkinta ei Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaation kannalta ole tarpeen, etenkään kun asiasta ei ole oikeudellista varmuutta, muistuttaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Aluehallitus sai virkavalmistelijoiden selvityksen siitä, miten vaalikelpoisuuden menetys todetaan ja miten se hallituksen toimintaan vaikuttaa. Sen mukaan, jos henkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi ja päätös pannaan täytäntöön heti. Jos vaalikelpoisuutensa menettänyt osallistuu kokouksiin, päätökset eivät kuitenkaan ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu.

Aluehallitus huolehtii virkakunnan tuella toiminnan laillisuudesta Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Vaalikelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö on kelpoinen toimimaan luottamustoimessa. Vaalikelpoinen aluehallitukseen ei ole lain perustella muun muassa hyvinvointialueen palveluksessa toimiva henkilö, joka toimii välittömästi aluehallituksen alaisena. Esteellisyydellä taas tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Esteellisyys liittyy yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa, kun taas vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voidaanko henkilöä ollenkaan valita tiettyyn toimielimeen.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073
• konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545