Osallisuuden merkitystä ja menetelmiä pohdittiin työpajassa

Keski-Suomen hyvinvointialueelle valmistellaan osallisuusohjelmaa, jossa halutaan huomioida alueen hyvät käytännöt sekä yhdyspintojen toimivuus. Näistä aiheista keskusteltiin Keski-Suomen kuntien osallisuusvastaavien työpajassa Jyväskylässä 30.9. Keskustelun ja ideoinnin pohjana kuultiin useita puheenvuoroja niin osallisuuden merkityksestä, uusista osallistamisen tavoista kuin Keski-Suomen kuntien osallisuuskäytänteistä.

Asukkaiden osallistuminen tukee päätöksentekoa

Osallisuuden merkityksestä saapuivat Teams-yhteydellä puhumaan Sitran asiantuntijat Joonas Leppänen ja Elina Eerola. Esityksessä korostuivat asukkaiden oikeus osallistua sekä julkisen vallan velvollisuus huolehtia asukkaiden osallistumismahdollisuuksista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee konkreettisesti kuuluvansa yhteiskuntaan ja yhteisöihin sekä pystyy elämään ja vaikuttamaan itselleen sopivalla tavalla.

– Asukkaiden osallistuminen tukee edustuksellista järjestelmää, koska se tarjoaa syvempää ymmärrystä päätöksenteon tueksi. Hyvinvointialueuudistus on mahdollisuus parantaa ja luoda uusia asukkaiden osallistumistapoja, Leppänen arvioi.

Eerola kertoi Sitran demokratian teemaryhmän muotoilleen hallintosääntömallin, jossa jokaista hyvinvointialuetta velvoitetaan tekemään erillinen osallisuuden ohjelma. Osallisuusohjelmaan kirjataan osallistumisen tavat, tavoitteet ja vaikuttavuus, ja se vahvistaisi osallisuuden asemaa hyvinvointialueen strategiassa. Uusia osallistumisen tapoja, joita hyvinvointialueellakin voitaisiin hyödyntää, ovat muun muassa asukaspaneelit, robottipuhelut ja Polis-keskustelualusta.

Tärkeintä on asukkaan kokemus omasta osallisuudestaan

Työpajassa kuultiin inspiroivia esimerkkejä siitä, miten osallisuutta on toteutettu Keski-Suomen kunnissa. Kannonkosken tilanteesta oli kertomassa Kannonkosken kulttuuri-, nuoriso- ja hyvinvointivastaava Tarja Alainen. Kannonkoskella osallisuutta on päästy toteuttamaan hyvin konkreettisesti: osallisuuden kehittämiseen on saatu oma budjetti, päättäjät ovat jalkautuneet asukkaiden pariin keräämään ideoita ja tiedotusta on monikanavaistettu. Kunnassa rakennetaan uutta osallisuusohjelmaa, jota on tarkoitus päivittää vuosittain.

– On tärkeää, että joku kunnasta ottaa koppia osallisuuden kehittämisestä omasta virkanimikkeestä riippumatta, sillä innostus osallisuuden kehittämiseen tarttuu. Tärkeintä, että asukkaalle tulee kokemus siitä, että hän voi ja saa osallistua ja vaikuttaa asioihin, Alainen painottaa.

Jyväskylän kaupungin uudesta osallisuusohjelmasta oli kertomassa erikoissuunnittelija Antti Rajala. Osallisuusohjelma on juuri päivitetty ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa, ja se on rakennettu asukkaita ja yhteisöjä kuunnellen. Osallisuusohjelman keskeinen tavoite ja visio on, että Jyväskylässä kaikilla on oma tapa osallistua ja vaikuttaa.

Hyvinvointikoordinaattori Nina Peränen saapui puhumaan kokemusasiantuntijuudesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. – Kokemusasiantuntijoiden läsnäolosta perusterveydenhuollossa on saatu paljon positiivista palautetta, ja kokemusasiantuntijat voivat olla mukana hyvin monipuolisilla toimeksiannoilla. Toiminnassa on paljon potentiaalia jatkokehitykselle, Peränen sanoo.

Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelusta kertoivat Tulsote-hankkeen projektipäällikkö Arto Lampila ja viestinnän ja osallisuuden vastuuvalmistelija Tero Manninen. Myös hyvinvointialueen osallisuusohjelman valmistelu on hyvässä vauhdissa ja keskeinen arvo selkeä: kohtaamme ihmislähtöisesti ja yhdenvertaisesti, mikä edellyttää toimivaa osallisuutta.

Työpajat pohtivat osallisuuden yhdyspintoja, keinoja ja palautteen keräämistä

Puheenvuorojen jälkeen keskustelu jatkui kolmessa työpajassa. Osallisuuden yhdyspintoja käsitelleessä työpajassa pohdittiin, miten hyvinvointialue, kunnat ja muut toimijat saataisiin samoihin kanaviin. Eri toimijoiden osallisuusratkaisut täytyy saada yhteiseen tietoon, sillä ei ole asukkaan vastuulla tietää, mikä asia kuuluu kenellekin. Mahdollisiksi ratkaisuiksi nähtiin yhteinen kalenteri tai muu tiedotusalusta, yhteiset tilaisuudet, verkostot ja yhteyshenkilöt sekä palautteiden yhteinen käsittely.

Osallisuuden uusia keinoja pohtinut työpaja nosti esiin useita mahdollisuuksia osallisuuden kehittämiseksi. Lupaavina osallisuuskäytänteinä pidettiin muun muassa asukaspaneelien ja robottipuhelujen kokeilua, kokemusasiantuntija- ja vapaaehtoistoiminnan laajentamista sekä osallisuuden viihteellistämistä esimerkiksi pelin avulla. Keskustelua herätti myös se, miten osallistuminen tehtäisiin mahdollisimman helpoksi niin ikäihmisille kuin nuorille asukkaille. Ryhmä pohti, voisiko tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista viedä eri ikäryhmille esimerkiksi kotihoidon tai kouluvierailujen kautta.

Kolmas työpaja keskusteli asiakaspalautteiden keräämisestä ja toiminnan kehittämisestä. Asiakaspalautejärjestelmä on menossa kilpailutukseen, ja toiveissa saada työkalusta monikanavainen. Myös henkilöstökysely voisi toteutua sen kautta. Nopeita asiakaspalautteita voisi kerätä esimerkiksi seinille asetettavilla QR-koodeilla, joiden kautta palautetta voisi antaa. Asiakaspalauteprosessin kehittämisen kannalta nähtiin tärkeäksi, että palautetta kerättäisiin vuosikellomaisen systemaattisesti ja yleinen palaute saataisiin näkyviin nettisivuille.

Osallistu osallisuusviikkoon!

Tällä viikolla vietetään osallisuusviikkoa. Osallisuusviikolla tutustut osallisuuden edistämisen käytännön työkaluihin. Tilaisuudet on suunnattu osallisuustyötä tekeville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. Tutustu viikon tilaisuuksiin THL:n sivuilla ja osallistu!

Materiaalit

Voit tutustua osallisuustyöpajassa esiteltyihin materiaaleihin alta:

Osallisuus, Sitra
Osallisuuden edistäminen Kannonkoskella
Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma
Kokemusasiantuntijuus sairaanhoitopiirissä