Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

Keski-Suomen hyvinvointialue ja valtioneuvosto löysivät yhteisen tilannekuvan

13.11.2023

Keski-Suomen hyvinvointialueen ja valtioneuvoston neuvottelut järjestettiin 10.11.2023 Helsingissä.

Neuvottelun asialistalla olivat muun muassa hallitusohjelma, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi, hyvinvointialueiden ohjaus sekä yleiskatsaus Keski-Suomen hyvinvointialueelta. 

Hyvässä yhteistyöhengessä sujuneiden neuvotteluiden pohjalta muodostui yhteinen näkemys Keski-Suomen hyvinvointialueen tilanteesta.  

-Saimme myönteistä palautetta siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen johtamisessa korostuu strateginen kokonaisvaltainen näkymä vuosikymmenen loppupuolelle asti. Ministeriöissä tunnistetaan hyvin, että olemme ns. “puun ja kuoren” välissä: talous on tiukka mutta samalla on ihmisten perusoikeudet turvattava, tiivisti hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet Keski-Suomen hyvinvointialueelta. 

-Kerroimme ministeriöiden edustajille, että haluamme Keski-Suomessa uudistua turvallisesti. Etenemme määrätietoisesti kohti talouden tasapainotusta useamman vuoden ohjelmalla samalla kuitenkin ihmisten peruspalvelut turvaten. Tähän asti päätetyillä ohjelmilla on ollut yksimielinen poliittinen tuki, korostaa Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula

Hallitusohjelma Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta 

Neuvottelussa käytiin keskustelu hallitusohjelmasta. Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen linjauksissa on Keski-Suomen kannalta paljon myönteistä ja oman strategian toimeenpanoa tukevia sisältöjä.   

Keski-Suomen hyvinvointialueen puolelta tuotiin esille, että hallitusohjelman julkisen talouden linjaukset eivät ole kuitenkaan yhteensopivia sisällöllisen puolen kanssa. Tämä tuo epävarmuutta hyvinvointialueiden toimintaan. Hyvinvointialuejohtaja Tollet suositteli, että valtioneuvosto antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Nyt takarajana on vuosi 2026.  

-Hallitusohjelmassa tavoiteltu 1,4 miljardin sopeutustavoite hyvinvointialueille vuoteen 2027 mennessä sekä vuonna 2026 tehtävä rahoitusjärjestelmän uudistus tuovat epävarmuutta. Ne haastavat hyvinvointialueiden velvoitteen huolehtia ihmisten perusoikeuksista ja lainsäädännön mukaisista palveluista, totesi Tollet. 

-Korostimme valtioneuvostolle tarvetta tehdä kattavat ja realistiset vaikutusarvioinnit myös erilaisia etuuksia koskevista hallitusohjelman mukaisista ratkaisuista. Etuuksien kuten asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset todennäköisesti lisäävät hyvinvointialueen palveluiden tarvetta, jatkaa Tollet. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi uudistaa palvelulainsäädäntöä 

Hallitusohjelman mukaisesti palvelureformilla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntö sekä siihen liittyvä ohjaus vastaamaan uusia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Aiempi substanssilainsäädäntö on perua hajanaisen kuntapohjaisen järjestelmän ajoilta.  

Reformin keskeisenä tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden uudistusohjelmien toimeenpanoa ja varmistaa alueiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen. Palvelureformin lainsäädännön muutokset valtioneuvosta ja hyvinvointialueet valmistelevat yhteistyössä ja niiden perusteena tulee olla riittävät vaikutusarvioinnit. 

- Ehdotettu lainsäädännön kokonaistarkastelu, on erittäin kannatettava ja välttämätön. Voimavarat ja velvoitteet pitää saada paremmin tasapainoon. Yksityiskohtaista ohjausta on vähennettävä, toteaa Aula. 

- Olemme mielellään mukana palvelureformin suunnittelussa. Sen sisällölliset tavoitteet ja painotukset ovat hyvin yhtenevät Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian kanssa.  Korostamme ihmislähtöisyyttä, palveluiden sopimista ihmisten hyvän arjen tueksi sekä toimintaa kumppanuuksissa kuntien, järjestöjen ja yritystenkin kanssa, sanoo Aula. 

Tärkeä teema keskusteluissa oli myös Yhteistyöalueiden yhteistyö (YTA). Keski-Suomi kuuluu Itäiseen yhteistyöalueeseen yhdessä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyötarpeita on asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, tutkimus- ja kehitystyössä, sairaalarakenteen tulevaisuudessa ja henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Esimerkiksi vuokratyövoiman vähentäminen on kaikille Itäisen yhteistyöalueen hyvinvointialueille yhteinen tehtävä.  

-Kerroimme, että Itäisen alueen YTA-sopimuksen valmistelu etenee aikataulussa sekä hyvässä hengessä. Yhteistyö on laajentunut ja tiivistynyt organisaatioiden eri tasoilla. Yhteistyösopimus on tulossa ensi huhtikuussa aluevaltuustoihin, mitä pidettiin valtioneuvoston puolelta erittäin myönteisenä, kertoo Tollet. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumisohjelma ja palveluiden järjestäminen 

Keski-Suomen hyvinvointialue kuvasi neuvotteluissa toiminnan kehittämistä ja uudistamista hyvinvointialueen strategiaan perustuvan uudistumisohjelman kautta. Uudistumisohjelma toimii viitekehyksenä strategian toimeenpano-ohjelmille: palveluiden järjestämisen linjauksille, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelmalle sekä henkilöstö-, tieto-, kumppanuus- ja digitalisaatio-ohjelmille. Kulmakivinä kehittämis- uudistamistyössä ovat johtaminen ja yhteisövaikuttavuus, joiden valmistelu on hyvässä vauhdissa.  

Keski-Suomen hyvinvointialue haluasi tuoda neuvottelussa esille palveluiden järjestämisen tulevaisuudessa. Järjestämistehtävän näkökulmasta asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen uhkaa vaarantua ja tilanne uhkaa pahentua.  

-Erityisesti meitä Keski-Suomessa huolestuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuuden ja riittävyyden toteutuminen, palveluiden tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus sekä hyvinvointialueen kustannusten kehitys ja rahoituksen riittävyys. Lisäksi järjestämisvastuun toteuttamisen edellyttämä riittävä henkilöstö, osaaminen, toimintakyky, valmius ja oma palvelutuotanto tulevat haastamaan toimintaamme tulevaisuudessa, kuvaa Tollet.  

Hyvän ja rakentavan neuvottelun kautta luotiin yhteistä tilannekuvaa hyvinvointialueen ja valtioneuvoston kesken ja sovittiin yhteiset jatkotoimenpiteet.  

Lisätietoja:  

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi 

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi