Aluehallitus käsitteli Keski-Suomen hyvinvointialueen johtavien virkojen perustamista ja talousarvion 2023 laatimista 

Aluehallitus päätti perustaa kolme toimialajohtajan virkaa hyvinvointialueen tulevan organisaatiorakenteen mukaisesti.  Aluevaltuusto päätti organisaation perusteista viime viikolla. Toimialajohtajia ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja konserni palvelujen toimialajohtajat sekä pelastusjohtaja.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle tulee neljä vastuualuejohtajaa. Vastuualueita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, koti- ja asumispalvelut, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus sekä sairaalapalvelut. Konsernipalveluihin tulee kaksi vastuualuejohtajaa, joita ovat strategiajohtaja ja palvelutuotannon tukipalvelujohtaja. Konsernipalveluihin perustettiin lisäksi johdon tukipalvelujen virat. Näitä ovat hallinto-, talous-, HR-, viestintä- ja tietohallintojohtajan virat. 

Kaikkiin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, toimialan tuntemus sekä riittävä johtamiskokemus. Toimialajohtajilta edellytetään lisäksi kokemusta vaativista johtamistehtävistä ja pelastusjohtajalla lisäksi pelastuslain ja pelastustoimesta annetun asetuksen mukaista päällystön kelpoisuutta.  

Hyvinvointialueelle siirtyvä henkilöstö voi hakea nyt perustettuja virkoja liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti. Virat ovat sisäisessä haussa 22.6.-27.7. Mikäli siirtyvästä eli liikkeenluovutuksen piirissä olevasta henkilöstöstä ei löydy kelpoisuusehdot täyttäviä ja virkoihin sopivia henkilöitä, virat laitetaan ulkoiseen hakuun.  

Aluehallitus valitsee toimialajohtajat hyvinvointialuejohtajan esittelystä, hyvinvointialuejohtaja valitsee vastuualuejohtajat toimialajohtajien esittelystä ja toimialajohtaja valitsee palvelujohtajat (konsernipalvelut/johtamisen tukipalvelut) vastuualuejohtajan esittelystä.  Viranhaltijoiden palkkaus määräytyy tehtävänimikkeiden sekä tehtävien laajuuden ja tehtävien vaativuuden mukaisesti. Lähtökohtana otetaan huomioon luovuttavien organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden palkkauksen taso ja tehtävien vaativuuden muutokset. 

Aluehallitus nimesi myös haastatteluryhmän toimialajohtajien valintaa varten. Haastatteluryhmään valittiin aluehallituksen puheenjohtajat ja hyvinvointialuejohtaja. 

Hallintosäännön toinen vaihe uudestaan aluevaltuustoon 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöön täydennyksiä. Täydennykset koskevat henkilöstöorganisaatiota, hyvinvointialuejohtajan tehtävää, yksi yli -periaatetta nimityksissä, yli kolme tuntia kestävien kokousten palkkioita sekä valtuustoryhmien toiminnan tukemista. Lisäksi aluehallitus päätti omana kohtanaan esittää aluevaltuustolle täydennystä hallintosääntöön koskien aluehallituksen puheenjohtajan mahdollisuutta toimia osa-aikaisessa luottamustoimessa. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ei osallistunut asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Ville Väyrynen pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan, molemmissa kohdissa.  

Aluehallitus äänesti yli kolme tuntia kestävien kokousten palkkioista. Pohjaehdotus säilyi äänin 7-5. Aluehallituksen jäsen Eila Tiainen esitti Katri Savolaisen ja Mervi Hovikosken kannattamana, että yli kolme tuntia kestävistä palkkioista ei maksettaisi korotettua palkkiota. 

Aluehallitus äänesti myös valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta. Pohjaehdotus säilyi äänin 7-5. Aluehallituksen jäsen Katri Savolainen esitti Eila Tiaisen ja Kaisa Garedewin tukemana, että ryhmärahalle olisi muun muassa märitelty 1 000 euron katto aluevaltuutettua kohden.    

Aluevaltuusto päätti 14.6. palauttaa hallintosäännön 2. vaihetta koskevan esityksen aluehallitukselle. 31.5. pidetyssä aluehallituksen kokouksessa aluehallituksen puheenjohtaja Aula jääväsi itsensä eikä osallistunut asian käsittelyyn, siltä osin kuin päätösehdotus koski häntä henkilökohtaisesti. Nyt aluehallituksen kokouksessa aluehallituksen puheenjohtajaa koskeva asia erotettiin omaksi kohdakseen. Tällä aluehallitus halusi varmistaa, että asian käsittely olisi mahdollisimman selkeää myös aluevaltuuston kokouksessa 28.6. 

Järjestöjen toiminta turvataan siirtymävaiheessa 

Järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötä koskevassa valmistelussa on tavoitteena turvata siirtymävaiheen ajan järjestöjen toiminnan jatkuvuus sekä valmistella järjestöjen toimintaedellytysten tukemiseen liittyvät toimet yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen ja kuntien roolin muutos ei aiheuta epäjatkuvuuskohtia järjestöjen toiminnassa. 

Toukokuun 2022 aikana kerättiin kunnista tietoa sote -järjestötoimintaan kohdistuvien avustusten nykytilanteesta ja kunnilta saadun tietoaineiston täydentämistä jatketaan yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen asiantuntijaryhmän kanssa. 

Järjestöavustuksista on käyty keskustelua ja keskustelun pohjana on ollut kolmeen kokonaisuuteen eli toiminta-avustuksiin, kumppanuussopimuksiin ja hankeavustuksiin nojautuva malli. Lähtökohtana on, että hyvinvointialueen järjestöavustukset kohdistuvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin teemoihin, yksityiskohtaisemmasta rajauksesta neuvotellaan järjestöjen ja kuntien kanssa. 

Jatkuvuuden turvaamiseksi STEA:n ns. Ak-avustuksiin liittyvät sitoumukset käsitellään elokuun 2022 aikana jo ennen muun avustuskokonaisuuden valmistumista. 

Avustusten valmistelun lisäksi valmistellaan laajempi järjestöyhteistyöasiakirja, joka kokoaa yhteen järjestöyhteistyön käytännöt hyvinvointialueella. Lisäksi järjestöillä on aktiivinen rooli hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden kehittämisessä erilaisiin valmistelun työryhmiin sekä tulevaisuuden sotekeskusohjelman kehittämistehtäviin osallistumisen kautta. 

Aluehallitus merkitsi järjestöjä koskevan valmistelun tiedoksi ja evästi jatkovalmistelua. 

Jämsän ensihoidon palvelut turvataan ensi vuonna hyvinvointialueen toimintana 

Jämsän ensihoidon palvelut tuottaa ensi vuoden alusta Keski-Suomen hyvinvointialue. Tällä hetkellä Jämsän ensihoidon palvelut järjestää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja ne tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei aio jatkaa sopimusta enää ensi vuonna. 

Aluehallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen äänin 7-5. Aluehallituksen jäsenten Eino Nissisen ja Lotta Aholan muutosesityksenä oli, että aluehallitus päättää pyytää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä selvittämään, voisiko optiokauden käyttäminen olla mahdollista nykyisen palveluntuottajan kanssa. Ja jos optiokauden käyttäminen ei ole mahdollinen, aluehallitus päättää käynnistää kilpailutuksen Jämsän ensihoidon tuottamisesta. 

Jämsän ensihoitotoiminnan kokonaiskustannusarvio on noin 1 600 000 euroa vuodessa, mikä ei sisällä KELA-tuloja. Tämän lisäksi siirtotoiminnasta tulee kuluja arviolta 300 000 euroa.  

Jämsän ensihoidon järjestämistä hyvinvointialueen omana tuotantona puoltaa muun muassa toimintavarmuus, päällekkäisen toiminnan välttäminen, toiminnan saumattomuus ja ensihoitopalvelujen kehittäminen hyvinvointialueella kokonaisuutena. 

Vuoden 2023 talousarvion suunnitteluun ohje 

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Talousarvion valmistelua ohjaavat periaatteet on koottu talousarvion suunnitteluohjeeseen, jonka aluehallitus hyväksyi.  

Osana talousarvioprosessia valmistellaan myös strategiasta nousevat vaikuttavuustavoitteet. 

Valtiovarainministeriö on julkaissut alustavat hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat vuodelle 2023. Viimeisin päivitys laskelmiin on tehty toukokuussa. Lopulliset rahoituslaskelmat ja siirtymätasaus määritellään vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Seuraava päivitys laskelmiin tehdään kesällä 2022, kun vuoden 2021 lopulliset tilinpäätökset valmistuvat. Kesän 2022 laskelman pohjalta määritellään siirtymätasaus vuoden 2023 rahoitukseen. Samalla laskelmat päivitetään hyväksyttyjen lakimuutosten mukaisiksi. 

Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviovalmistelun pohjana käytetään toistaiseksi tämänhetkisiä rahoituslaskelmia. Rahoituslaskelmia ja arviota Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoituksesta vuonna 2023 kuvataan tarkemmin talousarvion suunnitteluohjeessa. Suunnitteluohjeessa on kuvattu myös muita talousarvion valmistelua ohjaavia tekijöitä sekä valmisteluprosessin teknistä toteutusta ja aikataulua.

Siihen saakka kunnes hyvinvointialuejohtaja ja johtavat viranhaltijat ovat aloittaneet tehtävissään, talousarvion valmistelusta vastaavat osaltaan hyvinvointialueen vastuuvalmistelijat ja valmistelutyöryhmät. 

Keski-Suomen hyvinvointialue mahdolliseksi omistajaksi DigiFinlandiin 

DigiFinland Oy:n omistusta on tarkoitus laajentaa hyvinvointialueille. Valtion on tarkoitus luovuttaa enemmistöomistuksen DigiFinlandista vastikkeetta hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Omistuksen luovuttaminen edellyttää eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä. 

Osakassopimuksen mukaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistusosuudet DigiFinlandissa perustuvat tasaosuuksiin. DigiFinlandin omistajilla ei ole velvollisuutta rahoittaa yhtiöitä tai hankkia sen tuottamia palveluita. Palvelujen tilaamista ja rahoittamista koskevat asiat sovitaan syksyllä 2022 tilaajakohtaisesti yhtiön ja sen asiakkaiden kesken. 

Keski-Suomen hyvinvointialue on osallistunut asiaa koskeviin neuvotteluihin. Nykyisin Keski-Suomen alueella on tällä hetkellä käytössä DigiFinlandin tuottamista palveluista mm. Omaolo ja päivystysapu 116117. 

Aluehallitus päätti merkitä DigiFinlandiin Oy:n osakkeita, jos niitä tarjotaan merkittäväksi, ja samoin allekirjoittaa DigiFinlandin osakassopimuksen. 

Lausunnot pelastustoimen tavoitteita ja sosiaalista luototusta koskien 

Aluehallitus antoi lausunnon sisäministeriölle ehdotukseen valtioneuvoston päätökseksi, joka koskee pelastustoimen järjestämisen tavoitteita vuosille 2023-2026. Keski-Suomen hyvinvointialue painottaa hyvinvointialueiden itsehallinnollista roolia, jonka tulee näkyä myös pelastustoimen valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa ja pelastustoimen palveluissa alueilla. Lisäksi lausunnossa nostettiin esiin se, että pelastustoimen ohjauksessa eri ministeriöiden on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Lausunnossa nostetaan esille muun muassa yhdenvertainen turvallisuuden kokemus, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn asiakaspalautteen kerääminen, pelastustoimen säilyminen turvallisuuden lähipalveluna ja sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen mukaan lukien nuorisotoiminta, koulutuksen kehittämiseen panostaminen sekä alueellisen rahoituksen riittävyys. 

Aluehallitus hyväksyi myös lausunnon koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta. Keski-Suomen hyvinvointialueella on ollut jo alustavaa valmistelua sosiaalisen luototuksen järjestämisestä. Lakiehdotuksen mukaan sosiaalisesta luototuksesta olisi tulossa hyvinvointialueille lakisääteinen tehtävä.  

Keski-Suomen hyvinvointialueella on alustavasti luonnosteltu sosiaalinen luototuksen myöntämisperusteiksi seuraavaa: "Sosiaalinen luotto voidaan myöntää henkilölle, jolla ei ole mahdollisuutta saada muualta kohtuuehtoista luottoa (esim. maksuhäiriömerkintä), eivätkä kokonaisvelat ylitä 10 000 euroa (pl. asunto ja opintolaina). Luotto voi olla suuruudeltaan 300-10 000 euroa, pienin kuukausilyhennys 20 euroa, laina-aika enintään 5 vuotta. Korko määräytyy korkolain 12§ mukaan (v. 2021 0%) ja hakijalta voidaan vaatia omaehtoisen luottokieltomerkinnän tekemistä ennen luoton myöntämistä.” 

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät muutoin voi saada kohtuuhintaista luototusta. Sitä myönnetään talouden hallintaan saamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, vähäisten velkojen järjestelyyn, asumisen turvaamiseen, sosiaalisten kriisien ylittämiseen tai muuhun itsenäisen selviytymisen tukemiseen. Sosiaalista luottoa on voinut saada pienituloinen ja vähävarainen henkilö, jolla on kykyä maksaa laina takaisin (säännöllinen työ- tai eläketulo), ja joka ei ole säännöllisen toimeentulotuen asiakas. Tällä hetkellä sosiaalinen luototusta on Keski-Suomessa ollut mahdollista saada Jyväskylässä, Äänekoskella ja Toivakassa.  

Evästystä hyvinvointialueen organisaation valmistelulle 

Aluehallitukselle esiteltiin tämän hetken hyvinvointialueen organisaation valmistelun tilanne.  Aluevaltuusto on käsitellyt 14.6. Keski-Suomen hyvinvointialueen organisoitumisen periaatteet eli organisaatiohierarkian (toimiala/vastuualue/palvelualue/palveluyksikkö/toimipiste) ja -rakenteen vastuualuetasosta (hva-johtaja/toimialue/vastuualue) ylöspäin.

Hyvinvointialueen turvalliseen siirtymään liittyen organisaatio pitää saada talous- ja henkilöstöjärjestelmiin mahdollisimman nopeasti. Näin ollen organisaatiorakenteet ja hallintosäännön seuraava vaihe tulee valmistella elokuun aluehallitukseen ja edelleen 6.9. pidettävään aluevaltuuston kokoukseen. 

Aluehallitus kävi evästyskeskustelun jatkovalmistelulle.  

Lisäksi aluehallitus nimesi vammaisneuvostoon Kannonkosken esityksen mukaisesti Tiina Raition.  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluehallituksen ja aluevaltuuston kokousaikataulut. Lisäksi 3.8. on tarkoitus pitää aluevaltuuston iltakoulu. 

Myös hyvinvointialuejohtajaksi valittu Jan Tollet osallistui aluehallituksen kokoukseen läsnäolo- ja puheoikeudella. Tolletin on tarkoitus aloittaa hyvinvointialuejohtajana 15.8. 

Aluehallituksen esityslista ja pöytäkirja 

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on hyvaks.fi-sivustolla (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu. 

Lisätietoja: 

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697 
• vs. hyvinvointialuejohtaja Erkki Nikkilä, p. 050 590 5598