Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

NovaCan  syövän hoitokeskus

NovaCanin tarkoituksena on seurata, valvoa ja tukea koko hyvinvointialueen perus- ja erikoisterveydenhuollossa syövän varhaisdiagnostiikan toteutumista, syöpäpotilaiden seurannan vaikuttavuutta sekä palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden hoidon laatua sekä tehdä yhteistyötä kansallisen syöpäkeskuksen ja itäisen syöpäkeskuksen kanssa.

 

Yhteystiedot

Novacan ohjausryhmän puheenjohtaja:

johtajaylilääkäri Heikki Miettinen. heikki.miettinen@hyvaks.fi

Novacan ohjausryhmän sihteeri: 

Kirsi Pylvänäinen, kirsi.pylvanainen@hyvaks.fi 014 269 1988

Ohjausryhmä

Ohjausryhmä 1/2024-

Hyvinvointialueen edustaja  Heikki Miettinen, pj

Fican East: Satu Tiainen, professori Arto Mannermaa

Onkologia: Heikki Hakkarainen/Sanna Ketola

Kirurgia: Kyösti Tahkola/ Mika Ukkonen

Gynekologia: Reetta Arima/Marja-Liisa Eloranta

Palliatiivinen yksikkö: Maarit Orilahti/ Minna Haatanen/Anu Joki

Patologia: Jan Böhm/Heli Repo

Perusterveydenhuolto/yleislääketiede: Anneli Kuusinen-Laukkala

Hoitotyö/tutkimushoitajat: Katja Vänni, Heidi Metsälä

Kuvantaminen: Ville Mäki

Jyväskylän yliopisto: Eija Laakkonen ja Sauli Vuoti

Keski-Suomen syöpäyhdistys: Anne Astikainen, Elina Valkonen

Keski-Suomen biopankki: Tiina Jokela

Fican east aluekoordinaattori, tutkimusasiantuntija Kirsi Pylvänäinen, sihteeri /tutkimusasiantuntija Päivi Lampinen

Ikääntyneiden syövän hoito edellyttää erityistä huomiota

Syöpätapausten määrä lisääntyy vauhdilla, ja ennusteen mukaan vuonna 2035 Suomessa todetaan noin 46 500 uutta syöpätapausta. Yksi keskeinen syy syöpien ilmaantuvuuden kasvuun on se, että ihmiset elävät pidempään. Vuonna 2020 Suomessa todettiin noin 35 000 uutta syöpää, joista 38 % oli yli 75-vuotiailla. Itäinen syöpäkeskus (FICAN East) kokosi toukokuun lopulla laajan joukon alueen asiantuntijoita yhteiseen kehittämispäivään keskustelemaan ikääntyneiden syövän hoidossa huomioitavista erityispiirteistä ja hoitoon liittyvistä käytännöistä.

 

Iäkkään syöpäpotilaan hoidon suunnittelu vaatii tarkkaa harkintaa, jossa potilaan yksilölliset ominaisuudet ja kokonaistilanne arvioidaan huolellisesti. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa sekä lääkäriä että potilasta muodostamaan käsityksen siitä, minkä tyyppinen hoito hyödyttää potilasta eniten.

Ikääntyminen aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, jotka vaikuttavat syöpähoitojen siedettävyyteen ja tehoon. Esimerkiksi munuaisten toiminnan heikkeneminen, muut sairaudet ja yleiskunto vaikuttavat merkittävästi potilaan kykyyn sietää hoitoja. Hoidon haitat voivat johtaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen ja jopa pysyvään hoivan tarpeeseen.

"Iäkkäiden potilaiden syöpähoitoa suunniteltaessa on keskeistä arvioida, ylittääkö hoidosta odotettavissa oleva hyöty sen mukanaan tuomat haitat ja riskit, kun huomioidaan odotettavissa oleva elinaika ja haittavaikutusten sieto ja vaikutus arkielämään," toteaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Mikko Reinikainen.

Myös syövän hoidon tavoite ja käytettävissä olevat hoitomuodot vaikuttavat luonnollisesti hoidon valintaan. Osa syöpähoidoista, esimerkiksi hormonaaliset hoidot, aiheuttavat yleensä vähemmän vakavia haittavaikutuksia ja voivat soveltua hieman hauraammallekin potilaalle.

Monien syöpähoitojen kohdalla iäkkäällä ja hauraalla potilaalla hoidot aiheuttavat kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös hyväkuntoisen iäkkään potilaan hoito vaatii yksilöllistä harkintaa, koska kyky toipua hoidon haittavaikutuksista on usein heikentynyt.

Keskeistä hoidon suunnittelussa on kokonaiskuvan muodostaminen ja pyrkimys potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – toisinaan vähemmän on enemmän. Oikea-aikainen oireenmukainen hoito on ensiarvoisen tärkeä osa laadukasta hoitoa.

Hoidon valinnan perusteet sekä hoidon tavoite, haittavaikutukset ja riskit tulee kertoa ymmärrettävästi potilaalle. Myös potilaan oma toive on tärkeää ottaa huomioon hoidon suunnittelussa.

"Iäkkäiden potilaiden toimintakyky ja hauraus vaihtelevat, ja vointi tulee arvioida huolellisesti, mikäli syöpähoitoja suunnitellaan. Potilaan oikeus on kuulla ja ymmärtää hoidon valintaan liittyvät seikat ja osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon" korostaa Siun soten syöpätautien ja sädehoidon ylilääkäri Liisa Sailas.

Ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet tulee huomioida myös syövän kirurgista hoitoa suunniteltaessa. Mahdollisen heikentyneen yleiskunnon lisäksi ikääntyneiden kudokset ovat hauraampia ja heillä on usein enemmän leikkauksessa huomioitavia lääkityksiä käytössä. Keskeistä on arvioida potilaan toipumispotentiaali leikkauksesta ja mahdollisista komplikaatioista.

"Ratkaisevaa on kokonaisuus, jossa otetaan huomioon myös potilaan toimintakyky ja yleiskunto. Jokainen hoito tulee suunnitella yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa," toteaa Keski-Suomen hyvinvointialueen, sairaala Novan, gastrokirurgi Kyösti Tahkola.

 

Onkogeriatrinen arviointi tukee hoidon suunnittelua 

Kokonaisvaltaisessa geriatrisessa arvioinnissa kartoitetaan muun muassa potilaan toimintakyky, kognitio, ravitsemustila sekä perussairaudet ja lääkitys. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva, joka auttaa arvioimaan yksilöllisesti iäkkään potilaan hoitoon liittyviä riskejä ja muodostamaan potilaalle parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman. Arviointi on apuna syöpälääkärin vastaanotolla, kun varsinaista syövän hoitosuunnitelmaa laaditaan, yhdessä potilaan kanssa.

Syöpäpotilaan geriatrisen arvioinnin on todettu vähentävän syöpähoidon haittavaikutuksia ja parantavan potilaiden elämänlaatua heikentämättä elossaoloa. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa myös tunnistamaan esimerkiksi ravitsemuksen, mielialan ja muistin ongelmia, jotka jäävät muutoin herkästi huomioimatta ja hoitamatta.

"Kyseessä on kansainvälisesti suositeltu menetelmä iäkkäiden syöpäpotilaiden arviointiin, jonka tavoitteena on auttaa hoidon suunnittelussa potilaan kokonaisvaltainen tilanne ja yksilölliset ominaisuudet huomioiden," kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen geriatri (palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys) Maarit Orilahti.

Geriatrian resurssit eivät riitä jokaisen iäkkään syöpäpotilaan arviointiin. Seulontatestin, kuten G8-seulan, avulla voidaan tunnistaa laajempaa arviota tarvitsevat potilaat. Jokaisen erikoisalan tulisi myös osata arvioida iäkkään potilaan hauraus oman erikoisalansa näkökulmasta ja huomioida sen vaikutus hoidon suunnitteluun.

 

Käytännöt Itäisellä yhteistyöalueella 

Itäisen syöpäkeskuksen alueella sekä Jyväskylässä (Hyvaks, sairaala Nova) että Joensuussa (Siun sote), toteutetaan systemaattisesti onkogeriatrista arviointia tai yli 75-vuotiaiden onkologisten potilaiden toimintakykyarviota. Toimintamallit on muodostettu olemassa olevat resurssit huomioiden; hoitajan tekemällä kartoituksella on keskeinen rooli molemmissa malleissa ja Jyväskylässä myös geriatri on vahvasti toiminnassa mukana. Kokemukset toiminnasta ovat myönteiset ja arviointi on koettu hyödylliseksi hoidon suunnittelussa.

Muualla onkogeriatrisen arvioinnin tarve on tunnistettu, mutta toimintamalli on vielä suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa.

Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) kehittämispäivä toi esiin ikääntyneiden syövän hoidon erityispiirteitä ja geriatrisen toimintakykyarvioinnin merkitystä hoidon suunnittelussa. Tilaisuuden osallistujat ilmaisivat vahvan tahtotilan kehittää onkogeriatrista toimintaa ja korostivat koulutuksen ja verkostoitumisen merkitystä. Yhteistyön kautta pyritään saavuttamaan mahdollisimman yhdenmukaiset ja tehokkaat toimintamallit koko Itäisellä yhteistyöalueella ja mahdollisuuksien mukaan jatkossa koko Suomessa.

Lisäksi toimintamallin laajentaminen jo syövän diagnostiikkavaiheeseen koettiin tärkeänä kehityskohteena, sillä tämä säästäisi hauraan iäkkään potilaan turhilta tutkimuksilta ja mahdollistaisi nykyistä varhaisemmin aloitetun hyvän oireenmukaisen hoidon.

Ikääntymiseen liittyvien erityispiirteiden huomiointi syövänhoidossa on keskeisessä asemassa niin potilaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisessa kuin palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaisessa voimavarojen käytössä. Iäkkäiden syöpäpotilaiden määrän lisääntyessä tämä on tärkeä kokonaisuus myös kansallisesti pian käynnistyvässä syöpästrategiatyössä.

Lisää tietoa Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) toiminnasta ja tapahtumista saat nettisivuiltamme ja uutiskirjeestämme:

www.ficaneast.fi

Tilaa Itäisen syöpäkeskuksen uutiskirje tästä

 

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

NovaCan on Keski-Suomen hyvinvointialueella toimiva syövänhoitokeskus, jonka ohjausryhmässä on edustettuna monialaisesti syövän hoitoon ja tutkimukseen osallistuvat tahot.

NovaCan ohjausryhmässä esiteltiin 13.3.2024 kuopiolaista syöpätutkimusta. Yhteiskokouksen tarkoituksena oli lisätä syöpätutkijoiden välistä yhteistyötä sekä pohtia tutkimustoimintaa edistäviä käytäntöjä niin paikallisesti kuin alueellisestikin.

Keskustelun pohjaksi neljä kuopiolaista, kliinistä työtä ja tutkimusta työssään yhdistävää tutkijaa esitteli tutkimusprojektejaan sekä niiden taustoja. Aiheiden valinnassa oli huomioitu monialaisuus sekä tutkimusyhteistyö sairaalan ja yliopiston välillä. Sädehoidon keinoälypohjaista annosennustettavuusprojektia esitteli KYS Syöpäkeskuksesta ylifyysikko Jan Seppälä. Hoitotieteen puolelta väitöskirjatutkija Tea Metsävainio kertoi tutkimusaiheestaan gynekologista syöpää sairastava nainen ja hänen läheisensä. Syöpätautien erikoislääkäri Aino Rönkä esitteli IOPredict-tutkimusta, jossa etsitään biomarkkereita syövän immuunivasteen muuntajahoidon teholle ja haitoille. LK Ville Paappanen kertoi väitöskirjatutkimuksestaan, jossa selvitetään keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta Suomessa.

Esitysten pohjalta käytiin keskustelua tutkimusyhteistyön vahvistamisesta yli sairaala- yliopistorajojen ja kokonaisuutena Itä-Suomen yhteistyöalueella. Sujuva tiedonkulku nähtiin keskeisenä tekijänä ja tutkimusyhteistyön mahdollisuus tulisi huomioida entistä paremmin jo tutkimusten suunnitteluvaiheessa. Syksyllä 2023 Itäisen syöpäkeskuksen tieteellisen työryhmän toimesta Jyväskylässä järjestetty alueellinen tutkimusseminaari nähtiin hyvänä avauksena tähän suuntaan. Keskustelussa pohdittiin, että tieteellinen työryhmä voisi jatkossa koota alueellisesti yhteen tietyistä teemoista kiinnostuneita tutkijoita myös esimerkiksi työpajatyyppisen työskentelyn kautta. Työnkuva, joka mahdollistaa sekä tutkimustyön että potilastyön, nähtiin tärkeänä veto- ja pitovoimatekijänä osaavan henkilöstön rekrytoinnissa.

Syövänhoitokeskuksen toiminnan tarkoituksena sekä Kuopiossa että Jyväskylässä on yhdistää syövän hoidon ja tutkimuksen kokonaisuudesta vastaavat tahot ja ammattilaiset kehittämään toimintaa yhdessä. Yhteistä kokousta olivat järjestämässä Itäisen syöpäkeskuksen tieteellisen työryhmän puheenjohtaja, professori Arto Mannermaa ja tutkimusasiantuntija Kirsi Pylvänäinen sekä Itäisen syöpäkeskuksen johtaja Satu Tiainen.