Talousarvion laadintaa – puun ja kuoren välissä

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota suunnitellaan ”puun ja kuoren välissä”. Sekä puu että kuori ovat tulosta valtiovallan päätöksistä sekä toimintaympäristön nopeista muutoksista.

Ahtaan liikkumavaran tuo ensinnäkin veronmaksajien ja valtiovarainministeriön paine: menoja pitäisi saada alennettua, että valtion rahat riittäisivät. Toisella puolella toimintaa ohjaavat erilaiset normit ja säädökset, jotka perustuvat eduskunnan päättämiin lakeihin. Rahaa tarvitaan niiden mukaiseen toimintaan. Aluehallintovirastot sekä Valvira seuraavat lakien toteutumista. Loppujen lopuksi budjettirajoite ei ole perustelu toimia vastoin ihmisten perusoikeuksia määrittäviä lakeja.

Kaikkien hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama rahoitus on jäämässä merkittävästi pienemmäksi kuin niille kunnilta siirtyneiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden todelliset kustannukset ovat. Valtion oli tarkoitus siirtää kunnilta hyvinvointialueelle ne rahat, jotka kunnat vuonna 2023 tilinpäätösten mukaan ovat sosiaali-, ja terveys-, ja pelastuspalveluihin käyttäneet. Tämä prosessi on vielä kesken.

Palveluiden tuottamisen kustannukset ovat lisäksi nousseet alkuvuoden 2023 aikana ilman että Keski-Suomen hyvinvointialueen omia päätöksiä. Tämän vuoden talousarviosta päättämisen jälkeen sosiaali- ja terveysalan palkat ja sen myötä ostopalveluiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Alan vaikeaa työvoimapulaa on jouduttu paikkaamaan erittäin kalliilla vuokratyövoimalla.

Vaje ei ole siis seurausta hyvinvointialueiden perustamisesta. Ellei hyvinvointialuetta olisi perustettu, niin nämä kasvaneet kulut olisivat tulleet kuntien murheeksi. Kunnat olisivat korottaneet veroja tai leikanneet jostain muualta. Kuntien tilanne olisi siis vielä huonompi kuin nyt.

Pelkkä tehostaminen ei ratkaise vajetta

Teemme paljon yhteistyötä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon muodostamalla itäisellä yhteistyöalueella ja vertailemme talouden kehitystä. Tämän alueen neljällä hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluihin on varattu yhteensä noin 4 miljardia euroa, mutta kustannusten ennakoidaan nousevan noin 250 miljoonaa euroa rahoitusta suuremmiksi.

Alijäämä on Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta noin kuusi prosenttia budjeteista. Keski-Suomessa miinusta arvioidaan kertyvän 84 miljoonaa, Pohjois-Savossa lähes 83 miljoonaa, Etelä-Savossa 49 miljoonaa ja Pohjois-Karjalassa liki 23 miljoonaa.

Suomen muut hyvinvointialueet ovat kertoneet saman suuntaisista vajeista. Summien mittakaavaa voi arvioida esimerkiksi siitä, että sadan miljoonan euron summa vastaa noin 2000 henkilötyövuoden keskimääräisiä kuluja.

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajat ja aluehallitusten puheenjohtajat totesivat äskettäin kokouksessaan alijäämien kohoavan niin suuriksi, ettei ongelmia voi ratkaista pelkästään tehostamalla toimintaa. Jotta hyvinvointialueet voivat huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan, valtion on taattava niille tehtävien hoidon vaatima rahoitus. Ellei rahoitusta löydy, velvoitteita täytyy purkaa.

Hyvinvointialueita ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että niiden talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Käynnistymisvaiheen alijäämät on siten katettava nopeasti lähivuosina. Tämä edellyttää nopeita toimenpiteitä, joilla kustannuksia karsitaan samalla kun palveluiden saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava.

Rohkeasti tulevaisuuteen

Keski-Suomen hyvinvointialueella parhaillaan valmistellaan talousarviota, jossa etsitään keinoja kustannusten alentamiseen ilman että ihmisten perusoikeudet vaarantuvat. Samalla pyrimme vaikuttamaan hallitukseen ja eduskuntaan niin, että puun ja kuoreen väliin tulisi edes hieman enemmän tilaa.

Tilaa voisi tuoda erilaisten normien karsinta ja lainsäädännön väljentäminen. Tästä onkin merkkejä sosiaali- ja terveysministeriön palvelureformi – työssä, jolle toivomme menestystä. Budjettiriihessä olisi syytä myös harkita vuodelle 2025 tulossa olevan kustannusten tason tarkistuksen aikaistamista. Samoin hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisen aikatauluvaadetta tulisi pidentää vuoteen 2027.

Vaikeassa tilanteessa on olennaista säilyttää rohkeasti näkymä tulevaisuuteen. Haluamme toimia tiiviissä kumppanuudessa kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Sitoutunut Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Yhteistyötä tarvitaan jatkossa enemmän myös itäisellä yhteistyöalueella.  Kustannussäästöjä haetaan muun muassa työnjaon ja yhteishankintojen avulla.

Hyvinvointialueiden päättäjät ja viranhaltijat haluavat rakentaa asukkaiden tarpeisiin vastaavaa, luotettavaa hoidon, hoivan, tuen ja turvallisuuden polkua kohti 2030-lukua.

Maria Kaisa Aula
aluehallituksen puheenjohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue