Sijaisperheet tekevät arvokasta työtä

Sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen avaa tekstissään sijaisperhetoiminnan ydintehtävää – sijaisperheen tarjoamaa hoivaa, turvaa ja huolenpitoa sijoitetulle lapselle tai nuorelle. Tekstissä myös kerrotaan, että sijaisvanhemmuutta harkitsevat perheet käyvät läpi ryhmämuotoisen PRIDE-valmennuksen, jonka jälkeen valtaosa valmennettavista päätyy sijaisvanhemmiksi.

”Mä oon tosi kiitollinen siitä, että kun mut sitten loppujen lopuksi otettiin huostaan, niin mä sain asua siinä samassa sijaisperheessä 10 vuotta. Mun ei ollu pakko muuttaa sieltä pois, kun mä täytin 18 ja lukio-opinnot oli kesken, vaan mä sain keskittyä niiden loppuun saattamiseen. Ja oisin saanut jatkaa asumista senkin jälkeen, mutta siinä kohtaa sitten halusin jo aloitella omaa itsenäistä elämää.” Näin kertoo nuoruutensa huostaanotettuna sijaisperheessä kasvanut Onni Youtube-videollaan (Up2us-meistäkiinni, Pesäpuu ry).

Onnin kertomuksessa tekee vaikutuksen se, kuinka hän kertoo sijaisperheen tarjoamasta hoivasta ja turvasta; huolenpito on kannatellut onnistuneesti Onnin ja hänen veljensä elämää tilanteessa, jossa veljesten äiti ei väsymyksensä vuoksi siihen kyennyt. Huolenpito olisi tarvittaessa jatkunut vielä täysikäisyyden jälkeenkin, mikä ei ole missään muussa sijaishuollon muodossa mahdollista. 

Vaikuttavaa on myös se, että Onnin yhteys äitiin on säilynyt huostaanotosta huolimatta ja suhdetta on vaalittu sijaisperheessä. Onni näkee äidin toiminnan viisaana, sillä äiti ymmärsi voimavarojensa vähäisyyden ja haki apua tilanteeseen lastensuojelusta. Vastavuoroisesti hän pystyi osallistumaan Onnin elämään voimiensa mukaan. 

Sijaisperheen elämä on jaettua vanhemmuutta

Sijaisperheen elämän voi katsoa perustellusti olevan jaettua vanhemmuutta, koska sijaisvanhempi tekee sijoitetun lapsen kohdalla yhteistyötä sekä sosiaaliviranomaisten että biologisten vanhempien kanssa. Kyky tehdä yhteistyötä on yksi keskeisistä valmiuksista sijaisperheenä toimimiselle. 

Sijaisvanhemmuutta harkitsevat käyvät valmennuksen

Suomessa sijaisperheeksi harkitsevat käyvät läpi PRIDE-ennakkovalmennuksen, jonka aikana sijaisvanhempana toimimisen valmiuksia pääsee tarkastelemaan prosessinomaisesti ja syvällisesti. Valmennuksen lopussa valmennettavat ja valmentajat arvioivat valmiuksien toteutumista. Silloin tehdään päätös, aletaanko odottamaan ensimmäisen sijoituksen toteutumista vai onko niin, etteivät valmiudet siinä elämäntilanteessa täyty riittävästi. Valtaosa valmennettavista päätyy sijaisvanhemmiksi, eli perhehoitajiksi, joiksi heitä myös kutsutaan.

Perhehoito on, kuten Onnin kertomuksesta voi päätellä, inhimillinen ja turvallinen tapa järjestää sijaishuoltoa aina silloin, kun lapsi on perhehoitokuntoinen. Perhehoitajat sijaisperheissä tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, jolle olisi kysyntää huomattavasti enemmän kuin perheitä on tarjolla. 

Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt panostaa lastensuojelun perhehoitoon. Perhehoidon uusien sijaisperheiden valmennuksesta ja lyhytaikaisten perhehoitajien arjen tuesta vastaa kahdeksanhenkinen perhehoitoyksikkö Koivikko. Uusia PRIDE-valmennuksia järjestetään pitkin vuotta, seuraava alkaa syyskuussa.

Tervetuloa etäyhteyksin toteutettavaan sijais- ja tukiperheinfoon tiistaina 15.8.2023 klo 17. Ilmoittaudu mukaan verkkolomakkeella 14.8. mennessä.

Lisätietoa sijaisvanhemmuudesta, perhehoidosta ja valmennuksista löytyy Koivikon verkkosivuilta osoitteesta hyvaks.fi/koivikko.

Olli-Pekka Niskanen, sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelu, sijais- ja jälkihuollon palvelut, Perhehoitoyksikkö Koivikko