Historiallinen hallintouudistus ja turvallinen siirtymä

Käytävillä kuulee laskettavan päiviä. Lukumäärä kertoo sen, milloin Suomen historian suurin hallintouudistus toteutuu. Jännityksen ja hermostuneisuuden havaitsee kasvavan sitä mukaan, kun päivien lukumäärä pienenee. 

Mieleeni palaa vuosi 2008. Olin tuolloin töissä Jyväskylän kaupungin konsernihallinnossa. Helmikuussa 2008 valtuustot olivat tehneet päätökset Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntien yhdistymisestä yhdeksi uudeksi Jyväskylän kaupungiksi vuoden 2009 alusta. Tuolloin tuntemukset olivat samanlaiset: jännitys ja hermostuneisuus kasvoivat vuoden loppua kohden. Kuitenkin vuoden 2009 alussa totesimme, että elämä jatkuu ja palvelujärjestelmä toimii edelleen. Uskallan väittää, että näin käy tälläkin kertaa. Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä on selviytynyt suuremmistakin muutoksista ja haasteista. Vuosikymmenien varrella muotoutunut hyvinvointiyhteiskunta kantaa muutoksien keskellä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun keskiössä on ollut sanapari ”turvallinen siirtymä”. Turvallinen siirtymä ei ole hokkuspokkustemppu tai yksittäinen hallinnollinen päätös. Kiteytetysti voi sanoa, että kaikki valmistelu on tähdännyt turvalliseen siirtymään. Siis siihen, että keskisuomalaisille tutut toimipisteet ja palvelunumerot palvelevat vuoden vaihteen jälkeenkin tuttujen ammattilaisten toimesta. 

On hyvä huomata, että turvallinen siirtymä ei ole pelkästään Keski-Suomen hyvinvointialueen asia. Turvallinen siirtymä tehdään hyvässä yhteistyössä toimintoja luovuttavien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Hyvällä yhteistyöllä vältetään merkkausvirheet ja väliinputoamiset. 

Hyvinvointialueuudistus tapahtuu myös ajassa. Juuri tällä hetkellä elämme epävarmoja aikoja. Euroopassa on sota, kyberturvallisuus huolestuttaa, kustannukset nousevat, energiapula ja sähkökatkot ovat tulevana talvena mahdollisia, korona jyllää yhä keskuudessamme ja henkilöstön saatavuudessa on valtakunnallisia haasteita. Ja tässä luettelin vain muutaman toimintaympäristön riskeistä. Näissä oloissa erityinen huolellisuus ja tarkkaavaisuus historiallisen hallintouudistuksen keskellä on perusteltua. Jokaisella muutoksessa mukana olevalla on huolellisuusvelvoite turvallisesta siirtymästä. Myös kaverin perään on jokaisen meistä katsottava.

Kohti uutta palvelujärjestelmää

Turvalliseen siirtymään ei kuitenkaan pidä jäädä roikkumaan. Hyvinvointialueuudistus tehdään sen vuoksi, että asioiden tila muuttuu. Ei sen vuoksi, että asiat säilyvät ennallaan. 

Suomalaiset ikääntyvät ja se tarkoittaa uusia tekemisen tapoja sosiaali- ja terveyspalveluissa ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin työmarkkinoilta poistuu joka vuosi enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee tilalle. Tämä johtaa vääjäämättä tekemisen tapojen muutokseen, sillä henkilöstövaltaisella palvelualalla on jatkossa vähemmän työvoimaa. Toiseksi ikä on merkittävin sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ja kustannuksiin vaikuttava tekijä. Ikääntymisessä ei tietenkään ole mitään pahaa, se on varsin luonnollista. Mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen näkökulmasta tarkasteltuna se tarkoittaa yhtäältä vähemmän palveluiden tuottajia ja toisaalta enemmän palvelukysyntää. Ydinkysymys on, miten jatkossa rajalliset resurssit yhteensovitetaan rajattomaan kysyntään mahdollisimman vaikuttavasti.  

Keski-Suomessa on erityisen hyvä mahdollisuus uudistaa ja kehittää palvelujärjestelmää tämän hallintouudistuksen myötä. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on kymmeniä eri sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjiä ja rahoittajia. Näiden organisaatioiden välillä on organisatoriset raja-aidat, jotka tyypillisesti synnyttävät hankaluuksia resurssien optimaalisessa kohdennuksessa ja luovat ongelmia vastuunjaon ja tiedonkulun kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtyminen Keski-Suomen hyvinvointialueelle, eli yhdelle taholle, luo mahdollisuuden yhteensovittaa palvelujärjestelmä entistä vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tämän mahdollisuuden ulosmittaamisessa mitataan viime kädessä hyvinvointialueuudistuksen onnistuminen.

Uudistuksessa onnistuminen edellyttää vahvaa strategista johtamista ja järjestämistehtävää. Hyvä kiinnekohta tälle työlle on jo hyväksytty – hyvinvointialuestrategia. Sen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueella on kuusi menestystekijää: ihmislähtöiset palvelut, henkilöstö, tieto, kumppanuus, asukkaat ja uudistuminen. Konsernipalveluiden toimialalla on erityisen tärkeä tehtävä edistää strategian jalkauttaminen konkreettiseksi tekemiseksi. Hyvinvointialueelle muodostetaankin vahva konsernipalveluiden toimiala, jossa valmistellaan palveluiden järjestämisen linjaukset ja tarjotaan toimialoille keskitetty hallinnon ja palvelutuotannon tuki. Ensi vuoden alussa käynnistetään mm. palvelustrategian laadinta, palveluverkon tarkastelu ja tuottavuusohjelmatyö. Nämä ovat konkreettisia ohjelmia, joissa kuvataan askelmerkit ja tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamiselle. 

Myös taloudelliset reunaehdot sanovat oman sanansa palvelutuotannon järjestämiselle ja uudistamiselle. Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on 44,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se vastaa liki tuhannen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen palkkarahoja. Valtion rahoituksen kasvun varaan ei voida laskea, sillä myös valtion budjettitaloudessa on miljardiluokan alijäämät. Hyvinvointialueen talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin haltuunotto onkin tässä tilanteessa hyvin tärkeää. Tätä varten on jo käynnistetty talouden vuosikellotyö. Hyvinvointialueen talousjohtaminen tulee poikkeamaan kuntien ja sairaanhoitopiirin talousjohtamisesta. Taloudellisesti kiperinä aikoina kunnilla on mahdollisuus korottaa veroja ja sairaanhoitopiirillä lisälaskuttaa jäsenkuntia. Hyvinvointialueella ei näitä mahdollisuuksia ole: palvelut on jatkossa sovitettava valtiolta tulevaan rahapottiin. 

Yhteiskunnallisesti merkittävää työtä

Keski-Suomen hyvinvointialue tulee olemaan maakunnan suurin työnantaja. Sen palkkalistoilla on noin 11 500 työntekijää, jotka siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen 26 eri organisaatiosta. Näin suuressa organisaatiossa on monipuolisia ja mielekkäitä työ- ja uramahdollisuuksia. Hyvinvointialueen henkilöstötyössä panostetaan laadukkaaseen esimiestyöhön ja hyvään johtamiseen. 

Organisaatioelämä on joukkuepeliä. Yhdessä muodostettu tilannekuva, jaetut tavoitteet ja selkeät perustehtävät kantavat vaikeidenkin aikojen yli. Ja kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kumppanuudet ja verkostot tuovat työlle paljon lisäarvoa. Aikaisemmissa työtehtävissäni olenkin saanut todistaa, että yhdessä tekemällä voidaan saada aikaan valtakunnallisiakin muutoksia. 

Toivotan kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvän henkilöstön tervetulleeksi Keski-Suomen hyvinvointialueelle tekemään yhteiskunnallisesti merkittävää ja tärkeää työtä. 

Lasse Leppä
toimialajohtaja, konsernipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue