Hyppää pääsisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä Keski-Suomen hyvinvointialueen valmisteluun liittyen. Sivuja päivitetään jatkuvasti.

Jos et löytänyt kysymykseesi vastausta, lähetä kysymyksesi meille palautelomakkeen kautta. 

Henkilöstö

Milloin ja miten palkkaharmonisaatio tapahtuu?

Palkkaharmonisaatio joudutaan tekemään, koska sopimusten perusteena on yleisesti samoissa tehtävissä sama palkka. Tarkkaa aikataulua, sekä miten palkkaharmonisaatio tehdään, ei vielä ole tiedossa.

Miten organisaatiot muodostuvat, miten ja milloin esihenkilöt valitaan?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa. Keski-Suomen hyvinvointialue tulee organisoimaan toimintaansa sekä yhdenmukaistamaan prosesseja ja käytäntöjä.

Aiotaanko hyvinvointialueella kokeilla uusia johtamisen tapoja ilman esihenkilöitä?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa.

Tuleeko hyvinvointialueen sisään pohjoista ja eteläistä aluetta?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa.

Säilyykö oma työpaikka ja työpiste siellä, missä ne nyt ovat?

Tässä vaiheessa on tiedossa, että työt jatkuvat kuten ennenkin 1.1.2023.

Säilyykö esihenkilötyö?

Tässä vaiheessa on tiedossa, että työt jatkuvat kuten ennenkin 1.1.2023.

Missä vaiheessa on mahdollista alkaa rekrytoida henkilökuntaa vuodelle 2023?

Kun tiedot saadaan kerättyä kaikilta osin, arviolta vuoden 2022 keväällä. Tämän jälkeen voidaan valmistella hyvinvointialueen henkilöstösuunnittelua. Vuodelle 2023 henkilöstöä rekrytoi hyvinvointialue.

Voiko kunnan ja hyvinvointialueen kesken olla yhdistettyjä tehtäviä, eli voiko sama työntekijä tehdä osan työajasta kunnassa ja osan hyvinvointialueella?

Tämän hetkisen tiedon mukaan työntekijällä ei voi olla yhdistettyjä tehtäviä kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Jos tosiasiallisista työtehtävistä puolet on tukipalvelutehtäviä, henkilö siirtyy hyvinvointialueelle. Jos henkilön työtehtävistä alle puolet (esim. 20 %) on soten tukitehtäviä, on ne tehtäväkuvauksissa järjesteltävä niin, että ne ovat hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön tehtäviin sisällytettyjä. Muussa tapauksessa hyvinvointialue organisoi, miten tämä 20 % järjestetään. Yhteisiä henkilöitä tai tehtäviä ei voi kuitenkaan todennäköisesti olla.

Siirtyvätkö henkilöt hyvinvointialueella vai johonkin muualle tukipalveluista?

Tässä vaiheessa työntekijät siirtyvät hyvinvointialueelle 1.1.2023. Tukipalvelutehtävien organisointi ja selvittäminen ovat asioita, jotka ovat parhaillaan valmistelutoimielimen työn alla. Todennäköisesti tukipalvelutehtävistä osa tullaan järjestämään jonkun yhtiön toimesta. Silloin siirrytään liikkeenluovutuksella tämän yhtiön palvelukseen. Osan tehtävistä hyvinvointialue saattaa järjestää itse.

Onko edellisessä tilaisuudessa puheena olleen "palkkojen harmonisoinnin" periaatteista uutta tietoa?

Ei ole tässä vaiheessa. Meillä ei ole käsitystä tai tietoa eri palkkatasoista. Palkkatasojen harmonisointia varten kerätään TVA-taulukoita ja muuta tietoa. Tämän jälkeen päästään valmistelemaan asiaa ja eteenpäin.

Siirretäänkö tukipalveluista henkilöt vanhoina työntekijöinä yhtiöön, jos ne hoidetaan yhtiön kautta? Siirtyvätkö henkilöt ylipäätään?

Yhtiöihin siirrettävä henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaan. Osa tukipalveluiden henkilöstöstä voi tietysti hakeutua muihinkin tehtäviin hyvinvointialueella, joita hyvinvointialue itse hoitaa. Jos tukipalvelut organisoidaan yhtiön kautta, siirtyvät tehtäviä hoitavat työntekijät.

Milloin tiedetään, mitkä toimet hoidetaan hyvinvointialueen toimesta mitkä esim. osakkuusyhtiöiden toimesta?

Vielä ei pystytä määrittelemään tarkemmin, mitkä tehtävät siirtyvät yhtiöihin ja mitkä pysyvät hyvinvointialueella. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä saatavilla, mutta varmasti valmistelussa päästään eteenpäin, kun saadaan käytyä kuntakierrokset tukipalveluiden osalta. Kuntakierroksilla selviää, miten palveluja eri kunnissa ja kuntayhtymissä tuotetaan.

Onko henkilöstöviestintä proaktiivista vai "katso intrasta", jos kiinnostaa?

Proaktiivisuuteen pyritään! Toivomme myös, että esihenkilöt vievät viestiä eteenpäin omille alueilleen. Pyrimme panostamaan vuorovaikutteisuuteen ja osallistamiseen, mille on tarvetta. Vuorovaikutteisuutta luodaan keräämällä palautetta.

Voisiko kuntapuolelle, erityisesti pohjoiseen Keski-Suomeen, viestiä vahvemmin tulevista infoista ja muista tilaisuuksista, jotta henkilökunta löytäisi paremmin tiedon luo ja osaksi yhteistä keskustelua?

Totta kai. Pyritään huomioimaan viestinnässä vahvemmin pohjoisen Keski-Suomen tukipalveluiden henkilöstö. Järjestöjen puolella jaostoissa on pyritty tuomaan esiin alueellisuutta ja ottamaan luottamusmiehiä mukaan eri puolilta Keski-Suomea. Viestiä viedään eteenpäin myös järjestöpuolella.

Edellisellä hallituskaudella ajettiin vahvemmin sitä, että yksityiset palveluntuottajat tulisivat julkisten palveluntuottajien rinnalle. Minkälainen käsitys valmistelussa on julkisen hyvinvointialueen suhteesta yksityisiin palveluntuottajiin?

Valmistelut eroavat toisistaan lainsäädännöltään. Viime valmistelussa keskeistä oli valinnanvapaus ja keskeinen ajatus oli, että raha seuraa asiakasta. Asiakkaan valinta ohjaisi sitä, mistä palvelu hankitaan. Nyt voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että hyvinvointialueella tulee olla riittävä oma palvelutuotanto. Nykyorganisaatioiden ulkoistukset tai ostopalvelusopimukset ovat siirtyviä. Siltä osin hyvinvointialue siirtymävaiheessa jatkaa hankintoja, mistä nykyorganisaatiot ovat jo sopineet. Aluestrategia pitää sisällään linjaukset, miten tuotannossa painotetaan asioita.

Nykylainsäädäntö lähtee siitä, että hyvinvointialueella täytyy olla riittävä oma henkilöstö, jotta hyvinvointialueella on edellytykset toteuttaa järjestämisvastuuta kaikissa olosuhteissa. Koronapandemia on soittanut, että palvelujärjestelmää voivat haastaa odottamattomat asiat. Seuraava haaste voi olla jokin muu yhteiskunnan häiriötila. Palvelujen saavutettavuus on voitava turvata kaikissa olosuhteissa. Kun palvelutuotanto on omaa, hyvinvointialueella on paremmat edellytykset selviytyä järjestämisvastuusta. Sopimuksiin tulee olla selkeästi kirjattuna vastuunjako, mitä lainsäädäntö edellyttää.

Kuinka hyvin toimii yhteistyö muiden valmistelutyöryhmien kanssa? Entä kokonaiskoordinaatio?

Jaostojen puheenjohtajien kesken kokoonnutaan säännöllisesti, mutta koordinaatiossa on parantamisen varaa.

Riittäisikö Saarikan kohdalla, että työterveyshuollon sopimus laitettaisiin myös Klaudiaan sisällön ollessa sama kuin jäsenkunnilla?

Työterveyshuollon sopimuksessa on kyse kunnan selvityksestä hyvinvointialueelle. Sopimus tulee antaa, vaikka se ei koskisi montaa työntekijää. 

Onko hyvinvointialueella olemassa oleva sopimus kuntien Tieraan? Kattaako sopimus todella kaiken sen, mitä Tieralta löytyy?

Tässä tulee erottaa sopimusasia ja omistussuhde. Omistussuhteeseen kuuluu omistus- eli inhouse-asema. Saarikalta siirtyy osakkeenomistus Tierasta hyvinvointialueelle. Sitä kautta hyvinvointialueesta tulee yksi yhtiön omistajista, jolloin se saa inhouse-aseman. Tällöin yhtiöltä voidaan ottaa palveluja kilpailuttamatta markkinoita. Sopimusasia on asia erikseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun Saarikalta siirtyy yhteistyösopimus Tieran kanssa, se kattaisi vain ne palvelut, joita sillä on otettu. Omistusasema mahdollistaa sen, että tarpeelliseksi nähdessään hyvinvointialue pystyy ostamaan palveluita esimerkiksi Tieralta.

Kuuluuko kiinteistönhuollon henkilöstöön siivoojat?

Talousjaostossa on ajateltu niin, että tarvittaessa siivouspalvelut voisivat olla vuokrasopimuksen osana. Tämä ratkaisisi ongelman palveluiden jaon suhteen. Tiettyjen kohteiden vuokraamista tullaan määrittämään vuokra-asetuksella. Vuokra-asetuksen esittelymateriaalissa on lueteltu ylläpitovuokran elementtejä, mutta puhtaus- tai siivouspalveluita ei ollut suoraan siellä mainittuna. Asiaa selvitellään vielä tarkemmin ennen vuokra-asetuksen voimaantuloa. Toivottavasti tuleva vuokra-asetus tulee sisältämään linjauksen tästä asiasta.

Tukipalvelukierrosten aikana on tullut myös kysymyksiä puhtauspalveluista. Puhtauspalveluiden järjestämisessä on ilmennyt eroja kuntien välillä. Sote-kiinteistöissä työskentelevät laitoshuoltajat ovat varmaan selkeä hyvinvointialueelle siirtyvä ryhmä. Vuokrakohteissa työskentelevän puhtauspalvelujen henkilöstön kohdalla tilanne on epäselvempi. Esimerkiksi vuokrattujen tilojen kohdalla puhtauspalvelujen pitäisi sisältyä vuokraan, sillä sitä ei ole  mahdollista erottaa tehtävistä. Toivottavasti saadaan selvennettyä tätäkin asiaa.

Tuleeko hyvinvointialueen valmistelusta kohdennetumpaa infopakettia henkilöstölle?

Päivitetty 18.2.: Henkilöstölle järjestetään info- ja keskustelutilaisuuksia aamu- ja iltapäiväkahvien merkeissä Teams Live -lähetyksinä. Ensimmäiset tilaisuudet olivat 4.2. ja 18.2.

Poimi kalenteriin kevään 2022 muut kahvittelupäivät: 

  • 4.3. ja 18.3. kello 14.00-14.30
  • 1.4. kello 8,30-9.00
  • 13.4. ja 29.4. kello 14.00-14.30
  • 20.5. kello 8.30-9.00
  • 3.6. kello 14.00-14.30

Tapahtumien teemoista saat tietoa hyvaks.fi-sivuston tapahtumaosiosta. Osallistumiseen tarvittavat linkit lähetetään esimiesjakelulla ja pyynnöllä jakaa ne omille tiimeille. Jos et saa linkkiä, pyydä se esimieheltä, työkaverilta tai viestinnästä. Esimiesjakelua käytetään, koska koko alueen sähköpostiosoitteistoa ei vielä ole ehditty koota. 

Kohdennettuun viestintään vastataan myös videoilla ja uutiskirjeillä. Hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa nettisivuston Henkilöstö-osio kokoaa intratyyppistä aineistoa. Kysymykset ja kommentit on helppo lähettää vastattavaksi Usein kysyttyjen kysymysten sivulla ja yhteisissä kahvihetkissä, kun lähetät ne  palautelomakkeen kautta: Anna palautetta | HyvaKS.fi 

Voisiko esihenkilöinfon tallenteita laittaa johonkin henkilöstön nähtäväksi?

Olemme saaneet viestiä siitä, voisivatko infojen tallenteet olla verkkosivuilla. Asiasta käytiin keskustelua Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Emmi Palokankaan johdolla, joka on koordinoinut yhdistyvien organisaatioiden viestijöitä. Keskustelussa tultiin siihen tulokseen, että pidetään esihenkilöinfojen tallenteet linkin takana.

Linkkejä saa ja pystyy jakamaan eteenpäin, mutta niitä ei viedä verkkosivuille. Tämä perustuu siihen, että infojen keskustelu halutaan pitää jatkossakin avoimena. Jos infot laitettaisiin julkisiksi, voisi osa keskustelusta jäädä käymättä. Haluamme, että kaikki uskaltavat esittää mielipiteensä infoissa. Kaikki keskustelu on sallittua. 

Miten kuntoutustyöryhmässä huomioidaan, että arjen tuen osana on myös kuntoutus ja toimintakyvyn tukeminen?

Kuntoutustyöryhmä tekee ikäihmisten palveluista läpileikkaavan selvityksen, jotta palvelut olisivat sekä asiakkaan että tuotannon kannalta mahdollisimman hyvät. Arjen tuessa on kotiin vietävien palveluiden erillishanke, jonka kautta tullaan organisoimaan rajapintaa vahvasti. 

Onko turvapalvelun sijoittumista mietitty?

Kyllä on. Esimerkiksi ensihoidon kuvio on ollut pohdinnassa ja arjen tuen ryhmä valmistelee pohdintaa eteenpäin. Pohdinnassa on mm. tuleeko meille turvakeskusta maakuntaan. Tätä on kirjoitettu myös hankkeen puolella. Mitään valmista mallia ei vielä ole, mutta asia etenee.

Mikä on ikääntyneiden palveluiden suunnittelun tilanne?

Ennaltaehkäisyn ja kotipalvelun välissä olevat palvelut (esim. muistisairaan diagnostiikka) organisoidaan sotekeskuksen ja arjen keskuksen väliin. Hankkeessa Finger-toimintamalli alkaa pilottina ja se on tarkoitus saada yhtenä toimintamallina koko maakuntaan. Ennaltaehkäisevä työ kuuluu laajan sotekeskuksen toimenkuvaan.

Milloin on toivoa saada Keski-Suomeen toimivat ja yhtenevät APTJ:t?

Aster-projektin valmistelutyötä ei heitetä hukkaan, vaan hyödynnetään jatkossa.

Onnistuisiko tapahtumien aikataulutus aamuun tai myöhäiseen iltapäivään?

Onnistuu varmasti. 

Järjestetäänkö henkilöstölle infotilaisuuksia?

Koko henkilöstölle halutaan järjestää tilaisuuksia, jotta voidaan puhua ja keskustella yhdessä. Kaikki henkilöstölle suunnatut tapahtuma-ajat löytyvät hyvaks.fi/henkilosto -sivun "Tulevat tapahtumat henkilöstölle" -osiosta. Osallistumislinkit henkilöstön aamu- ja iltapäiväkahveihin koko kevään 2022 osalta on jaettu koosteena introihin sekä esihenkilöiden ja/tai kirjaamojen kautta henkilöstölle sähköpostilla. Introissa muistutetaan myös jokaisesta tilaisuudesta erikseen. Kaikki tilaisuudet järjestetään Teams Live-lähetyksinä ja ne tallennetaan. Viimeisin tallenne löytyy aina yllä mainitulta Henkilöstö-sivulta. 

Oliko niin, että hallintosääntöä hyväksytään useammassa eri vaiheessa valmistelun edetessä?

Hallintosääntö hyväksytään kolmessa eri vaiheessa vuonna 2022.

Miten on ajateltu määräaikaisten työsuhteen jatkoa hyvinvointialueella? Määräaikaisuus johtuu uudistuksesta ja kestää 2023 vuoden loppuun. (Kyse oli ICT, LC, OmaOlo työstä joka 2023 vuoden loppuun työsopimus tehty.)

Määräaikaiset työsuhteet siirtyvät hyvinvointialueelle vuoden 2022/2023 yli, jos sopimus on voimassa vuoden vaihteen yli. Vaikea sanoa tässä vaiheessa yksittäisten tehtävien osalta, mutta sote- ja pelastuspalveluiden tehtävissä on pikemmin pulaa henkilöstöstä. Lisäksi työvoiman tarve riippuu myös miten paljon ao. henkilöstöä on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle, esim. ict-palveluissa.

Tarkoittaako tuo, että "organisaatioissa voidaan tarvittaessa tehdä henkilöstöjärjestelyjä tai -supistuksia”, että joitakin voidaan irtisanoa jostain organisaatiosta?

Hyvinvointialueelle siirtymisen johdosta ei ketään irtisanota. Jatkossa hyvinvointialue päättää organisaatiostaan, prosesseistaan ym. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimen palveluissa henkilöstöstä on pikemmin pulaa, kuin liikatarjontaa. Lisäksi eläköityminen on kuntapuolella voimakasta. Työtehtävät voivat siten hyvinvointialueella muuttua, kun tehtäviä järjestellään.

Millä aikataululla vahvistuu millä työaikamuodolla esim. hyvinvointialueella kotihoito tulee työskentelemään? Olisi tärkeä, että näitä voisi kunnissa jo ennakolta yhdenmukaistaa.

HR-tiedot on saatu ja parhaillaan niitä analysoidaan. Kevään aikana selviää työaikamuotojen osalta jotakin, tarkempaa aikataulua ei vielä osata sanoa.

Esihenkilöitä on soten tehtävissä paljon. Kaikille ei varmaankaan löydy hyvinvointialueella vastaava työtä. Miten heidät sijoitetaan?

Oletuksena on, että lähiesimiehille on kyllä työtä omien yksikköjensä johtamisessa. Ylemmällä tasolla ei varmaan ole kaikille vastaavia tehtäviä, mutta toisaalta porukkaa on myös eläköitymässä, ja lisäksi hyvinvointialueella tulee olemaan uusia, mielenkiintoisia tehtäviä. Tehtävien muutoksista käydään kuulemiset asianosaisten henkilöiden kanssa.

Vaikuttaako hyvinvointialueeseen siirtyminen kesän 2022 lomarahavapaiden myöntämiseen?

Ei muuten kuin siinä mielessä, ettei vuosilomia jätetä kovin paljon "roikkumaan" ja siirtyvät kaikki hyvinvointialueelle.

Jossain vaiheessa tuli suositus, että säästövapaat tulisi pitää pois, ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Onko näin, vai voiko niitä edelleen säästää/siirtää hyvinvointialueelle pidettäväksi?

Vaten suositus luovuttaville organisaatioille on, että säästövapaita, liukuvan työajan saldoja, työaikapankkivapaita ym. pyritään vähentämään eli pitämään pois. Ne ovat kaikki rahanarvoista siirtymää hyvinvointialueelle ja kuitenkin muodostuneet nykyisissä organisaatioissa. Suosituksena on, ettei säästövapaita enää myönnettäisi, vaan niitä pyritään vähentämään ja sitten vain ne säästövapaat, joita ei ole voinut pitää, siirtyvät hyvinvointialueelle.

Pääseekö henkilöstö osallistumaan valtuuston strategiaprosessiin?

Kyllä pääsee. Koko siirtyvälle henkilöstölle on lähetetty strategiakysely esihenkilöiden kautta. Vastausaika on siinä 22.3.-1.4. Huhtikuun lopulla strategiasta käydään keskustelua esihenkilöiden johdolla. Lisäksi toukokuun lopussa strategialuonnos on esillä eri henkilöstöfoorumeilla. Lue lisää hyvaks.fi/strategia.

Jokaisen näkemystä tarvitaan hyvinvointialueella.

Eri sidosryhmät eli palvelutuotannossa olevat yritykset, hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten jäsenet, järjestöt, seurakuntien ja kuntien johto osallistetaan strategian tekemiseen hyvin samankaltaisesti.

Mitä käy henkilökohtaisille lisille hyvinvointialueelle siirryttäessä?

Henkilökohtaiset lisät siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueille paitsi, jos ne ovat esim. määräaikaisia ja päättyvät tämän vuoden lopulla luovuttavissa organisaatioissa. Jatkossa palkkajärjestelmään voi tulla muutoksia, siis rakenteellisesti kokonaispalkan sisällä. Kokonaispalkka pysyy entisellään, jos tehtävien vaativuus ei muutu.

Mistä löytyy tietoa hyvinvointialueiden vertailuun? Erityisesti kiinnostaa, onko henkilöstörakenteessa ja määrässä eroja hyvinvointialueiden välillä?

Varmaankin eri hyvinvointialueiden verkkosivuilta jotakin tietoa. Organisaatiorakenteet eivät taida olla vielä valmiita tai julkisia kaikilla alueilla.

Millaisia paikallisia henkilöstön työryhmiä tulee olemaan tänä vuonna ja miten näihin pääsee - vai tuleeko sellaisia?

HR-työryhmiä on asetettu noin 10, muun muassa HR-tietojärjestelmäprojekti, työhyvinvoinnin johtaminen, osaamisen johtaminen, palvelussuhdeasiat, HR-palveluiden organisointi, yhteistoiminta, veto- ja pitovoima jne. Työryhmiin on pyydetty esitykset henkilöstötyöryhmän jäseniltä (henkilöstöjohtajat) sekä myös järjestöjen edustajilta.

Tulevatko kaikki esihenkilöiden vakanssit hakuun ennen hyvinvointialueelle siirtymistä?

Ainakin johtavien viranhaltijoiden virat tulevat niin sanottuun sisäiseen hakuun hyvinvointialueelle siirtyvien kesken. Kunhan organisaatio selviää, niin asiaa voidaan arvioida muiden osalta. Mutta lähtökohtaisesti se tapahtuu ns. sisäisenä hakuna. Oletettavasti lähiesihenkilöiden tehtävät säilyvät yksiköissä entisellään.

Onko #hyvaks-valmistelulla kirjaamoa tai muuta virallista postilaatikkoa?

Hyvinvointialueella on kirjaamo. Sen sähköpostiosoite on kirjaamo@hyvaks.fi.

Käytetäänkö mahdollinen RRF-avustus kehittämishankkeeseen vai suoraan peruspalveluihin, siellähän se palvelu- ja hoitovelka on?

RRF-hankeopas ohjaa hakuamme vahvasti. Siellä on hyvin eri tyyppisiä asioita, joihin rahoitusta on mahdollista hakea. Olemme hakeneet rahoitusta laajasti alueen tarpeita kuunnellen.   

Keskeinen edellytys hankerahoituksen saamiselle on, että hanke kohdentuu haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan lyhentämiseen.  

Hankehakemuksessamme on haettu rahoitusta esimerkiksi hoidon- ja palveluntarpeen arviointikeskukseen (kiireetön hoito- ja palvelu).

Mikäli hankerahoitusta saamme, palkkaamme esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä, sosiaaliohjaajia, fysioterapeutteja ja psykologeja tekemään työtä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan korjaamiseksi asiakastyöhön.

Kehittämiskohteita on kuitenkin muitakin, ja ne tulevat auttamaan koronasta aiheutuneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan hoitamisessa – onpa kyse sitten digitaalisten mahdollisuuksien laajentamisesta tai esimerkiksi varhaiseen puuttumisen uusista työmenetelmistä, joilla halutaan auttaa olemassa olevaa henkilöstöä tunnistamaan ja tukemaan asiakkaitaan.

Oletteko suunnitelleet kyselyä jokaiselle siirtyvälle työntekijälle henkilökohtaisista toiveista?

Emme ole tässä vaiheessa suunnitelleet tällaista kyselyä. Suurimmalla osalla siirtyvästä henkilöstöstä työtehtävät säilyvät ennallaan, esim. kotihoidossa, asumispalveluyksiköissä. Tarkoitus on käydä syksyllä niiden henkilöiden kanssa keskustelut, joiden työtehtäviin nähdään tulevan muutoksia. Varmaan jonkinlaista mallia voisi suunnitella myös siihen, että voisi ilmoittautua ”urapankkiin” eli ilmoittaa halusta hakeutua toisenlaisiin tehtäviin/toiselle paikkakunnalle. Hyvä idea!
Vastattu 4.3.2022

Ketkä ja miten käydään läpi ja arvioidaan, mitä asioita poimitaan strategiakyselyn vastauksista?

Strategiakyselyn vastaukset analysoidaan ja ne ovat pohjamateriaalina muun muassa aluevaltuuston strategiatyöpajassa 7.-8.4. Materiaalista nousee eri asiat esille siinä suhteessa mitä useampi vastaaja on kiinnittänyt niihin huomiota.

Tukitoimintojen järjestäytyminen: Kysymyksiä herättänyt "mihin siirrytään" (ICT). Toimintamalli/mahdollinen organisaatio ei ole selvä ja henkilöitä arveluttaa siirtyykö HVA:lle vai toisena liikkeenluovutuksena kolmannelle osapuolelle?

Tukipalveluita edelleen valmistellaan eri työryhmissä. Tässä vaiheessa selvää on vain talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden ostaminen jatkossa Monetra Keski-Suomi Oy:ltä. Eli näillä näkymin sinne siirtyisivät palkkasihteerit ja kirjanpitohenkilöstö. Mutta esim. laskutuksen järjestelyjen osalta asia on vielä valmistelussa, kuka niitä hoitaa jatkossa. Monetran kanssa on palvelusopimuksen tekeminen vielä kesken eli ne rajapinnat, mitä palveluita hyvinvointialue itse hoitaa ja mitä ostaa Monetralta. Liikkeenluovutuksen osalta on kuitenkin selvää, että ensin siirrytään ”noin päiväksi” hyvinvointialueella ja sitten edelleen Monetralle.

Mitä tulee varmistaa, että HVA tulee maaliin lähelle vuodenvaihdetta? Mitä tulee tehdä, että suurin osa palveluista on siirrettty HVA:lle ennen vuodenvaihdetta

Hyvinvointialueelle siirretään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Siirtyminen edellyttää paljon toimenpiteitä, joista tärkeimpinä strategian ja sitä toteuttamaan soveltuvan organisaation rakentaminen. Lisäksi tulee suunnitella tehtävien, vastuiden ja toimivallan jakautuminen uuden organisaation mukaisesti. Palvelutasot ja myöntämiskriteerit tulee yhdenmukaistaa asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Henkilöstön sijoittumisesta ja yhtenäisistä palvelussuhteen ehdoista tulee varmistua ja sopia yhteistoiminnassa.

Pelastustoimen palvelut

Millä tavalla rekrytoinnit jatkuvat pelastuslaitoksella?

Pelastuslaitoksen rekrytointeihin ei ole tulossa muutoksia.

Sote-palvelut

Muuttuuko kotipalvelun / perhetyön / lapsiperhesosiaalityön / lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työskentelyn alueen koko?

Palvelurakenteeseen liittyvistä asioista päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa 2022. Todennäköisesti hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa siirrytään nykyisellä palvelurakenteella ja palveluverkolla.

Säilyvätkö terveyspalvelut kunnissa?

Palvelurakenteeseen liittyvistä asioista päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa 2022. Todennäköisesti hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa siirrytään nykyisellä palvelurakenteella ja palveluverkolla

Onko vammaispalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden työryhmissä sosiaalityöntekijöitä mukana? Sosiaaliohjaajatko ovat riittäviä kehittämään työikäisten sosiaalipalveluiden sisällöt ja toimintamuodot erityisryhmien ja palveluiden osalta?

Kyseisissä työryhmissä on laaja-alaista osaamista mukana, myös sosiaalityöntekijöitä. Työryhmien nimeämiset on tehty kuntien sosiaalitoimesta käsin.  Työryhmien puheenjohtajilla on valta kutsua tarvittavat asiantuntijat mukaan, mikäli kaikkia ei ole huomioitu tai sitten organisoida erilliset työkokoukset.

Järjestöt

Myöntääkö hyvinvointialue järjestöille avustuksia?

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§:ssä todetaan, että hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä neuvoteltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen käytäntöjä järjestöavustuksia koskien valmistellaan vuoden 2023 talousarvion valmistelun rinnalla. 

Miten järjestöt voivat vaikuttaa hyvinvointialueen suunnitteluun?

Säännöllisissä järjestöfoorumeissa keskustellaan valmistelun ajankohtaisista asioista järjestönäkökulmasta. Seuraavan foorumin ajankohdan voit tarkistaa hyvaks.fi -tapahtumat-sivulta

Järjestöjä on mukana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta tapahtuvassa palveluiden kehittämistyössä sekä yhdenmukaisia toimintamalleja valmistelevissa sisältötyöryhmissä. Valmistelun tueksi hyvinvointialueelle tullaan perustamaan sosiaali-, terveys- ja pelastusalan järjestöjen asiantuntijaryhmä.