Hyppää pääsisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä Keski-Suomen hyvinvointialueen valmisteluun liittyen. Sivuja päivitetään jatkuvasti.

Jos et löytänyt kysymykseesi vastausta, lähetä kysymyksesi meille palautelomakkeen kautta. 

Henkilöstö

Milloin ja miten palkkaharmonisaatio tapahtuu?

Palkkaharmonisaatio joudutaan tekemään, koska sopimusten perusteena on yleisesti samoissa tehtävissä sama palkka. Tarkkaa aikataulua, sekä miten palkkaharmonisaatio tehdään, ei vielä ole tiedossa.

Miten organisaatiot muodostuvat, miten ja milloin esihenkilöt valitaan?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa. Keski-Suomen hyvinvointialue tulee organisoimaan toimintaansa sekä yhdenmukaistamaan prosesseja ja käytäntöjä.

Aiotaanko hyvinvointialueella kokeilla uusia johtamisen tapoja ilman esihenkilöitä?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa.

Tuleeko hyvinvointialueen sisään pohjoista ja eteläistä aluetta?

Ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa.

Miten työntekijöitä kuullaan nyt valmistelun aikana?

Yhteistoimintaa tehdään eri tasoilla ja se on erittäin tärkeää. Välitöntä yhteistoimintaa tehdään työyksiköissä ja suositellaan, että uudistusta käsitellään yksikön kokouksissa säännöllisesti. Edustuksellista yhteistoimintaa tehdään yhteistoimintaelinten puitteissa. Ensi vaiheessa kuntiin on valmisteltu yt-materiaalia ja ohjeita henkilöstötietojen luovuttamisen osalta.

Säilyykö oma työpaikka ja työpiste siellä, missä ne nyt ovat?

Tässä vaiheessa on tiedossa, että työt jatkuvat kuten ennenkin 1.1.2023.

Säilyykö esihenkilötyö?

Tässä vaiheessa on tiedossa, että työt jatkuvat kuten ennenkin 1.1.2023.

Kuinka uudistukseen liittyvät yt-menettelyt käytännössä toteutetaan?

Syksyllä 2021 luovuttavat organisaatiot käyvät yt-menettelyt tietojen luovuttamisen osalta. Kuntiin ja kuntayhtymiin tulee asiasta ohjeistusta. Yhteistoimintaa tulee tehdä kaikilla tasoilla, mutta virallinen yhteistoiminta käydään yhteistoimintaelimessä tai vastaavassa. Joka tapauksessa ns. siirtyvää henkilöstöä tiedotetaan asiasta. Vuonna 2022 käydään yhteistoimintamenettelyt varsinaisesti liikkeen luovutuksen osalta.

Missä vaiheessa on mahdollista alkaa rekrytoida henkilökuntaa vuodelle 2023?

Kun tiedot saadaan kerättyä kaikilta osin, arviolta vuoden 2022 keväällä. Tämän jälkeen voidaan valmistella hyvinvointialueen henkilöstösuunnittelua. Vuodelle 2023 henkilöstöä rekrytoi hyvinvointialue.

Voiko kunnan ja hyvinvointialueen kesken olla yhdistettyjä tehtäviä, eli voiko sama työntekijä tehdä osan työajasta kunnassa ja osan hyvinvointialueella?

Tämän hetkisen tiedon mukaan työntekijällä ei voi olla yhdistettyjä tehtäviä kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Jos tosiasiallisista työtehtävistä puolet on tukipalvelutehtäviä, henkilö siirtyy hyvinvointialueelle. Jos henkilön työtehtävistä alle puolet (esim. 20 %) on soten tukitehtäviä, on ne tehtäväkuvauksissa järjesteltävä niin, että ne ovat hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön tehtäviin sisällytettyjä. Muussa tapauksessa hyvinvointialue organisoi, miten tämä 20 % järjestetään. Yhteisiä henkilöitä tai tehtäviä ei voi kuitenkaan todennäköisesti olla.

Siirtyvätkö henkilöt hyvinvointialueella vai johonkin muualle tukipalveluista?

Tässä vaiheessa työntekijät siirtyvät hyvinvointialueelle 1.1.2023. Tukipalvelutehtävien organisointi ja selvittäminen ovat asioita, jotka ovat parhaillaan valmistelutoimielimen työn alla. Todennäköisesti tukipalvelutehtävistä osa tullaan järjestämään jonkun yhtiön toimesta. Silloin siirrytään liikkeenluovutuksella tämän yhtiön palvelukseen. Osan tehtävistä hyvinvointialue saattaa järjestää itse.

Onko edellisessä tilaisuudessa puheena olleen "palkkojen harmonisoinnin" periaatteista uutta tietoa?

Ei ole tässä vaiheessa. Meillä ei ole käsitystä tai tietoa eri palkkatasoista. Palkkatasojen harmonisointia varten kerätään TVA-taulukoita ja muuta tietoa. Tämän jälkeen päästään valmistelemaan asiaa ja eteenpäin.

Milloin hr-työryhmä kokoontuu ja onko edustajat kunnista valittu?

Henkilöstötyöryhmään (työnantajan foorumi) on nimetty henkilöt. Henkilöstöryhmään kuuluvat isompien organisaatioiden henkilöstöjohtajat ja -vastaavat täydennettyinä muutamilla muilla henkilöillä. Henkilöstötyöryhmässä on samat työnantajan edustajat kuin henkilöstöjaostossakin. Jäsenpohjaa on täydennetty pääsopijajärjestöjen edustajilla. Henkilöstöjaoston yhteystiedot löytyvät Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Siirretäänkö tukipalveluista henkilöt vanhoina työntekijöinä yhtiöön, jos ne hoidetaan yhtiön kautta? Siirtyvätkö henkilöt ylipäätään?

Yhtiöihin siirrettävä henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaan. Osa tukipalveluiden henkilöstöstä voi tietysti hakeutua muihinkin tehtäviin hyvinvointialueella, joita hyvinvointialue itse hoitaa. Jos tukipalvelut organisoidaan yhtiön kautta, siirtyvät tehtäviä hoitavat työntekijät.

Milloin tiedetään, mitkä toimet hoidetaan HVA:n toimesta mitkä esim. osakkuusyhtiöiden toimesta?

Vielä ei pystytä määrittelemään tarkemmin, mitkä tehtävät siirtyvät yhtiöihin ja mitkä pysyvät hyvinvointialueella. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä saatavilla, mutta varmasti valmistelussa päästään eteenpäin, kun saadaan käytyä kuntakierrokset tukipalveluiden osalta. Kuntakierroksilla selviää, miten palveluja eri kunnissa ja kuntayhtymissä tuotetaan.

Miten hyvinvointialueen näkökulmasta tullaan hoitamaan henkilöstön siirtyminen kaupungilta osakkuusyhtiöön esim. ICT-palveluiden osalta?

Tarkkaa aikataulua ei osata sanoa. Tarkemmin ei myöskään osata vielä sanoa, mihin osakkuusyhtiöihin siirrytään. ICT-palveluissa on yhtiöitä, kuten Istekki, jotka tuottavat palveluita nykyisille organisaatioille. Todennäköistä voi olla, että tällainen yhtiö valikoituu palvelujen tuottajaksi hyvinvointialueelle. Yhtiö tuottaa tällöin perus ICT-palveluja työntekijöille. Varmasti tietohallinnon johtaminen voi olla hyvinvointialueen organisoimaa omana toimintana jatkossa. Asiat ovat selvittelyn alla kuntakierrosten aikana, jolloin tukipalvelujen osalta selvittelyä viedään eteenpäin. Tukipalvelupalaveri on sovittu Saarijärven ja Jämsän kaupunkien sekä Kivijärven ja Kinnulan kuntien osalta. Seuraavina vuorossa ovat Äänekoski ja Jyväskylä.

Löytyvätkö tiedotteet hyvaks.fi sivuilta?

Yhteistoimintaelimen pöytäkirjat löytyvät sivulta: Yhteistoiminta | HyvaKS.fi

Onko jo valittu keinoja, miten työntekijät osallistetaan strategian tekemiseen?

Vielä emme ole miettineet keinoja. Osallistamisen tapoja on erilaisia, ja olisi hyvä saada ehdotuksia osallistamisen tavoista myös henkilöstöltä ja henkilöstöjärjestöiltä. Meitä tulee olemaan hyvinvointialueella lähes 10 000, mikä luo oman haasteensa. Jokaisen näkemystä tarvitaan hyvinvointialueella. Sidosryhmiämme ovat alueen asukkaat ja asiakkaat, jotka ovat palvelukäyttäjiämme. Oman sidosryhmänsä muodostavat palvelutuotannossa olevat yritykset, hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten jäsenet ja toimielimiin valitut poliittiset päättäjät. Kaikki ovat niitä osallisia, jotka osallistuvat tämän tulevan aluestrategian valmisteluun.

Onko henkilöstöviestintä proaktiivista vai "katso intrasta", jos kiinnostaa?

Proaktiivisuuteen pyritään! Toivomme myös, että esihenkilöt vievät viestiä eteenpäin omille alueilleen. Pyrimme panostamaan vuorovaikutteisuuteen ja osallistamiseen, mille on tarvetta. Vuorovaikutteisuutta luodaan keräämällä palautetta.

Voisiko kuntapuolelle, erityisesti pohjoiseen Keski-Suomeen, viestiä vahvemmin tulevista infoista ja muista tilaisuuksista, jotta henkilökunta löytäisi paremmin tiedon luo ja osaksi yhteistä keskustelua?

Totta kai. Pyritään huomioimaan viestinnässä vahvemmin pohjoisen Keski-Suomen tukipalveluiden henkilöstö. Järjestöjen puolella jaostoissa on pyritty tuomaan esiin alueellisuutta ja ottamaan luottamusmiehiä mukaan eri puolilta Keski-Suomea. Viestiä viedään eteenpäin myös järjestöpuolella.

Milloin tulee perustason työntekijää kiinnostavia konkreettisia tietoja? Mitä ovat keskeisimmät käytännön asiat, mitä maakuntavaltuustolle tullaan esittämään Keski-Suomen hyvinvointialueesta?

Valittavan valtuuston voimasuhteet vaikuttavat tavoitteen asetteluun. Todella mielenkiintoista olisi saada vaaleihin ehdokkaita asettavien puolueiden ja muiden ryhmien avauksia keskeisitä tavoitteista, mitkä liittyvät poliittiseen tahtoon Keski-Suomessa. Äänestäjät tekevät omien näkemystensä mukaan valintansa. Hyvinvointialueella ei ole vielä yhtään työntekijää, joten vielä meillä ei ole viranhaltijoita, jotka esittelisivät aluevaltuustolle asioita.

Tällä hetkellä tehdään vielä tilannekuvan ja nykytilan kartoitusta. Tilannekuvan perusteella on mahdollista nähdä kipukohtia, joihin täytyy lähteä hakemaan ratkaisuita. Tämä vaatii epätietoisuuden sietokykyä, koska asiat etenevät vaiheittain ja poliittiselle päätöksenteolle on annettava tilaa. Aluevaltuusto on ylin päättävä taho.

Edellisellä hallituskaudella ajettiin vahvemmin sitä, että yksityiset palveluntuottajat tulisivat julkisten palveluntuottajien rinnalle. Minkälainen käsitys valmistelussa on julkisen hyvinvointialueen suhteesta yksityisiin palveluntuottajiin?

Valmistelut eroavat toisistaan lainsäädännöltään. Viime valmistelussa keskeistä oli valinnanvapaus ja keskeinen ajatus oli, että raha seuraa asiakasta. Asiakkaan valinta ohjaisi sitä, mistä palvelu hankitaan. Nyt voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että hyvinvointialueella tulee olla riittävä oma palvelutuotanto. Nykyorganisaatioiden ulkoistukset tai ostopalvelusopimukset ovat siirtyviä. Siltä osin hyvinvointialue siirtymävaiheessa jatkaa hankintoja, mistä nykyorganisaatiot ovat jo sopineet. Aluestrategia pitää sisällään linjaukset, miten tuotannossa painotetaan asioita.

Nykylainsäädäntö lähtee siitä, että hyvinvointialueella täytyy olla riittävä oma henkilöstö, jotta hyvinvointialueella on edellytykset toteuttaa järjestämisvastuuta kaikissa olosuhteissa. Koronapandemia on soittanut, että palvelujärjestelmää voivat haastaa odottamattomat asiat. Seuraava haaste voi olla jokin muu yhteiskunnan häiriötila. Palvelujen saavutettavuus on voitava turvata kaikissa olosuhteissa. Kun palvelutuotanto on omaa, hyvinvointialueella on paremmat edellytykset selviytyä järjestämisvastuusta. Sopimuksiin tulee olla selkeästi kirjattuna vastuunjako, mitä lainsäädäntö edellyttää.

Kuinka hyvin toimii yhteistyö muiden valmistelutyöryhmien kanssa? Entä kokonaiskoordinaatio?

Jaostojen puheenjohtajien kesken kokoonnutaan säännöllisesti, mutta koordinaatiossa on parantamisen varaa.

Milloin julkaistaan hyvinvointivaalien ehdokaslistat ja millä alustalla ehdokkaat viestivät ajatuksistaan?

Ehdokashakemukset jätetään aluevaalilautakunnalle viimeistään 14.12.2021 ennen klo 16. Aluevaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 23.12.2021. Puolueet, valitsijayhdistykset ja ehdokkaat kertonevat ehdokasasettelusta omissa tiedotteissaan jo aiemmin, sillä vaalikampanja-aika on jo meneillään.

Riittäisikö Saarikan kohdalla, että työterveyshuollon sopimus laitettaisiin myös Klaudiaan sisällön ollessa sama kuin jäsenkunnilla?

Työterveyshuollon sopimuksessa on kyse kunnan selvityksestä hyvinvointialueelle. Sopimus tulee antaa, vaikka se ei koskisi montaa työntekijää. 

Onko hyvinvointialueella olemassa oleva sopimus kuntien Tieraan? Kattaako sopimus todella kaiken sen, mitä Tieralta löytyy?

Tässä tulee erottaa sopimusasia ja omistussuhde. Omistussuhteeseen kuuluu omistus- eli inhouse-asema. Saarikalta siirtyy osakkeenomistus Tierasta hyvinvointialueelle. Sitä kautta hyvinvointialueesta tulee yksi yhtiön omistajista, jolloin se saa inhouse-aseman. Tällöin yhtiöltä voidaan ottaa palveluja kilpailuttamatta markkinoita. Sopimusasia on asia erikseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun Saarikalta siirtyy yhteistyösopimus Tieran kanssa, se kattaisi vain ne palvelut, joita sillä on otettu. Omistusasema mahdollistaa sen, että tarpeelliseksi nähdessään hyvinvointialue pystyy ostamaan palveluita esimerkiksi Tieralta.

Kuuluuko kiinteistönhuollon henkilöstöön siivoojat?

Talousjaostossa on ajateltu niin, että tarvittaessa siivouspalvelut voisivat olla vuokrasopimuksen osana. Tämä ratkaisisi ongelman palveluiden jaon suhteen. Tiettyjen kohteiden vuokraamista tullaan määrittämään vuokra-asetuksella. Vuokra-asetuksen esittelymateriaalissa on lueteltu ylläpitovuokran elementtejä, mutta puhtaus- tai siivouspalveluita ei ollut suoraan siellä mainittuna. Asiaa selvitellään vielä tarkemmin ennen vuokra-asetuksen voimaantuloa. Toivottavasti tuleva vuokra-asetus tulee sisältämään linjauksen tästä asiasta.

Tukipalvelukierrosten aikana on tullut myös kysymyksiä puhtauspalveluista. Puhtauspalveluiden järjestämisessä on ilmennyt eroja kuntien välillä. Sote-kiinteistöissä työskentelevät laitoshuoltajat ovat varmaan selkeä hyvinvointialueelle siirtyvä ryhmä. Vuokrakohteissa työskentelevän puhtauspalvelujen henkilöstön kohdalla tilanne on epäselvempi. Esimerkiksi vuokrattujen tilojen kohdalla puhtauspalvelujen pitäisi sisältyä vuokraan, sillä sitä ei ole  mahdollista erottaa tehtävistä. Toivottavasti saadaan selvennettyä tätäkin asiaa.

Tuleeko hyvinvointialueen valmistelusta kohdennetumpaa infopakettia henkilöstölle?

Tahtotilamme on järjestää isoja massatapahtumia, joihin olisi kutsuttuna koko henkilöstö. Katsotaan, miten järjestäminen onnistuu. Alusta ei tule olemaan Teams, joten tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä järjestämisen suhteen.

Kohdennettuun viestintään vastataan videoilla. Henkilöstön videosarja starttaa joulukuun alussa. Myös uutiskirjeitä lähtee ensi vuoden aikana tiiviimmin. Nyt on lähtenyt yksi ja toinen viikolla 50.

Voisiko esihenkilöinfon tallenteita laittaa johonkin henkilöstön nähtäväksi?

Olemme saaneet viestiä siitä, voisivatko infojen tallenteet olla verkkosivuilla. Asiasta käytiin keskustelua Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Emmi Palokankaan johdolla, joka on koordinoinut yhdistyvien organisaatioiden viestijöitä. Keskustelussa tultiin siihen tulokseen, että pidetään esihenkilöinfojen tallenteet linkin takana.

Linkkejä saa ja pystyy jakamaan eteenpäin, mutta niitä ei viedä verkkosivuille. Tämä perustuu siihen, että infojen keskustelu halutaan pitää jatkossakin avoimena. Jos infot laitettaisiin julkisiksi, voisi osa keskustelusta jäädä käymättä. Haluamme, että kaikki uskaltavat esittää mielipiteensä infoissa. Kaikki keskustelu on sallittua. 

Pelastustoimen palvelut

Millä tavalla rekrytoinnit jatkuvat pelastuslaitoksella?

Pelastuslaitoksen rekrytointeihin ei ole tulossa muutoksia.

Sote-palvelut

Muuttuuko kotipalvelun / perhetyön / lapsiperhesosiaalityön / lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työskentelyn alueen koko?

Palvelurakenteeseen liittyvistä asioista päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa 2022. Todennäköisesti hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa siirrytään nykyisellä palvelurakenteella ja palveluverkolla.

Säilyvätkö terveyspalvelut kunnissa?

Palvelurakenteeseen liittyvistä asioista päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuussa 2022. Todennäköisesti hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa siirrytään nykyisellä palvelurakenteella ja palveluverkolla