Hyppää pääsisältöön

Historiallinen uudistus

Hyvinvointialue järjestää 1.1.2023 alkaen kaikkien keskisuomalaisten asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen ja ensihoidon palvelut. Hyvinvointialue muodostuu 22 Keski-Suomen kunnasta. 

Hyvinvointialueen vastuulle kuuluvia palveluita ovat muun muassa

  • Terveysasemien palvelut
  • Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut
  • Lapsiperheiden sosiaalipalvelut
  • Lastensuojelu
  • Sosiaalityö
  • Hammashoitoloiden palvelut
  • Ikääntyneiden kotihoito sekä asumispalvelut
  • Vammaispalvelut
  • Erikoissairaanhoidon palvelut (Keski-Suomessa Sairaala Novan palvelut)
  • Pelastustoimi ja ensihoito (Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelut)

Tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä. Niihin käytettävä rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.

Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta.

Verotus kuitenkin muuttuu siten, että 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle, mutta vähemmän kunnalle. Näin ollen verotuksen taso säilyy kokonaisuutena lähes ennallaan. Uudistuksella ei haluta keventää eikä kiristää kenenkään verotusta.

Historiallinen uudistus - palvelut kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on Keski-Suomessa usealla toimijalla. Lisäksi rinnalla toimii Keski-Suomen pelastuslaitos.

Keski-Suomen hyvinvointialue muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista.

Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on tällä hetkellä vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä, pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella.
1.1.2023 alkaen palveluista vastaavat hyvinvointialueet, jotka tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät niitä.

Kunnat vastaavat edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Esimerkiksi päivähoito, opetus, liikunta ja kulttuuri pysyvät jatkossakin kuntien järjestäminä palveluina. Kunnat ja hyvinvointialueet tekevät arjessa tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen lait hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Lait tulevat voimaan porrastetusti: ensimmäiset 1.7.2021 ja viimeiset 1.1.2023. Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta, lisäksi palveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa myös Helsingin kaupunki.

Miksi uudistusta tarvitaan?

Suomessa väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistus tarvitaan, jotta Suomessa voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut myös tuleville sukupolville. 

Uudistustyön kautta sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste tullaan Keski-Suomessakin siirtämään oikea-aikaisiin ja toimiviin peruspalveluihin. Oikea-aikaisella hoidolla voidaan ongelmien puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja lisätä näin asukkaiden hyvinvointia. 

Uudistuksen tavoitteena on

  • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille
  • kehittää palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
  • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
  • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin
  • vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
  • hillitä kustannusten kasvua

Palveluja sovitetaan yhtenäisiksi palveluketjuiksi ja kokonaisuuksiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että eri ammattilaiset toimivat yhteisen suunnitelman mukaisesti ja asiakas saa palvelut oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Tavoitteena on, että asukas saa tarvitsemansa avun helposti yhdellä yhteydenotolla sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Keski-Suomessa kehittämisen painopisteet ovat valikoituneet Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tunnistamista aidoista tarpeista. Kärkenä ovat digitaaliset palvelut ja ratkaisut, joita kehitetään asiakaslähtöisesti. Kehittäminen perustuu laaja-alaiseen osaamiseen sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ammattilaisten yhteistyöhön. Tutustu Keski-Suomen kehittämiskohteisiin